– Kolarin jälkeen auto oli täynnä karvaa. Se on jäänyt jotenkin elävästi mieleen, aloittaa Mari Eronen, joka oli kyydissä autossa, joka törmäsi hirveen 12 vuotta sitten.
Silloin vain 17-vuotias Mari istui takapenkillä kahden muun kanssa. Etupenkillä istui parikymppinen kuljettaja ja pelkääjän paikalla vielä yksi kaveri. Porukka oli Porvoon moottoritiellä matkalla kohti Lappeenrantaa ja kotia kesäkuussa 2004 puolenyön aikaan.
– Minulla on osittain hämärän peitossa sen yön tapahtumat. Muistan, miten joku autossa olijoista ehti huutaa ”hirvi!”, ja sitten se eläin oli jo konepellillä.
Nuori hirvi törmäsi nuorten autoon, lennähti konepellille ja siitä pelkääjän puolelta sivulle autotielle. Pelkääjän puoleisen sivuikkunan läpi menivät eläimet jalat ja pelkääjän puoleinen ovi vaurioitui niin, ettei sitä saanut jälkeenpäin auki. Autossaolijat olivat täynnä lasinsirpaleita tuulilasista ja eläimestä tullutta karvaa. Kuin ihmeen kaupalla, kukaan ei loukkaantunut.
– Nopeus oli niin suuri moottoritiellä, että ihmettelen sitä vieläkin. Hirvi oli aika nuori, sillä ei ollut edes sarvia vielä. Jos olisi ollut yhtään isompi, niin meille olisi voinut käydä huonosti, Eronen sanoo.
Hirvikolaria vaikea estää
Liikenneturvan tilastojen mukaan vuonna 2004 tapahtui yli 2 000 hirvikolaria, joissa menetti henkensä 10 ihmistä. Vuonna 2014 hirvikolareita tapahtui reilut 1 500 ja kuolonuhreja kolareissa tapahtui kaksi. Vaikka kolarimäärät ovat vähentyneet, niin törmäys ison eläimen kanssa on aina vaarallinen.
Humaani Oy:n liikennepsykologi Mika Hatakka muistuttaa, että hirvikolaria on vaikea estää, koska iso eläin tulee niin nopeasti tielle. Ainoa, millä voi itse seurauksiin vaikuttaa on ajonopeus.
– Ennakoiminen on tärkeää. Tuurilla se hirvi ei osu autoon, mutta ihan yhtä hyvin se hirvi voi osua. Ajonopeuksilla on suuri merkitys, kun puhutaan hirvikolarin seurauksista. Nykyaikainen auto kestää yleensä hirveen törmäämisen 80 kilometrin tuntivauhdissa, mutta jos ollaan lähempänä satasta ja mukaan tulee esimerkiksi tieltä suistuminen, niin seuraukset voivat olla vakavat.
Ystävykset vetivät kuoleen hirven pois tieltä
Liikenneturva on jo varoittanut, että näin syksyllä hirvet ovat liikkeellä metsästyskauden alettua. Lisäksi hirvillä on kiima-aika, joka saa ne liikkumaan. Aktiivisimmillaan hirvet ovat hämärässä auringonlaskun tunteita.
Hämärässä tapahtui myös Mari Erosen turma vuosia sitten.
Eronen kertoo, että kaikki autossa olijat olivat shokissa hirvikolarin jäljiltä. He nousivat autosta tien vierustalle ja kaksi heistä veti kuolleen hirven moottoritien kaistojen väliselle viheralueelle. Pian muutama auto pysähtyi auttamaan ja hätäkeskukseenkin soitettiin. Paikalle tulivat poliisit, joiden toiminta mietityttää vielä yli kymmenen vuoden jälkeenkin Erosta.
– Poliisit olivat outoja. He eivät tarjonneet meille apua, eivät usuttaneet terveystarkastukseen kolarin jäljiltä ja olivat jo jättämässä meitä siihen. Automme oli lunastuskunnossa, joten pyynnöstä heittivät meidät läheiselle huoltoasemalle. Sieltä sitten meitä tultiin hakemaan Lappeenrannasta saakka. Kukaan meistä ei tainnut koskaan lopulta käydä lääkärissä, vaikka törmäys oli ollut aika kova.
Kolari vaikuttaa vuosienkin jälkeen
Kolari on jättänyt jälkensä. Mari Eronen kertoo vieläkin vierastavansa pimeässä ajamista, vaikka kolariaikaan hänellä ei ollut edes ajokorttia.
– Kyllä se vaikuttaa vieläkin. Minua jännittää ajaa pimeällä ja kyttään tien laitoja ajaessa. Tiedän, miten nopeasti ne eläimet tulevat sieltä. Varsinaisia traumoja siitä ei kyllä jäänyt.
Liikennepsykologi Mika Hatakka kertoo, että hirvikolarin, kuten muidenkin onnettomuuksien jäljiltä, parasta apua on mahdollisimman nopeasti arkeen palaminen ja tapahtuman läpikäynti perheen ja ystävien kesken.
– Sehän on ihan viisasta, että pelkää tähän aikaan vuodesta pimeässä ajamista. Yleisellä tasolla ihmiset suhtautuu näihin onnettomuuksiin eri tavoin. Jos kolarista tulee traumoja niin, ettei esimerkiksi autolla ajaminen enää onnistu, niin sitten pitäisi hakea ammattilaiselta apua.
Hirvikolarivaara on pahimmillaan, katso videolta, miltä näyttää auto hirvikolarin jälkeen:
2:04