Antti Pihlakosken kokemus ja kyky verkostoitua selviää hetkessä Pariisin olympialaisten yleisurheilunäyttämöllä Stade de Francella. Haastattelunsa lomassa Pihlakoski tervehtii ohi kulkevia ihmisiä. Jonkun kanssa pitää vaihtaa nopsaan kuulumiset, jonkun kanssa on pakko jatkaa juttua paremmalla ajalla.
Pihlakoski on toiminut Kansainvälisen yleisurheiluliiton WA:n eli entisen IAAF:n hallituksessa vuodesta 2015 ja Euroopan liiton hallituksessa vuodesta 2007. Luottamustehtävät edellyttävät asiantuntemuksen lisäksi muun muassa verkostoitumista. Sen hän taitaa.
Pihlakoski vaikuttaa WA:n kilpailuvaliokunnassa ja johtaa liiton kilpailustrategiatyötä. MM-kisajärjestäjiä kartoittavan arviointikomitean puheenjohtajuus on hänen tehtävistään painavin.
– Esittelen kaikki myönnettävät MM-kisat hallitukselle, Pihlakoski tarkentaa tehtäväänsä evaluaatiokomiteassa.
– Nykysäännöt ovat sellaiset, ettei hallitus voi kuin päättää, mitä esitän, tai palauttaa asian valmisteluun.
Urheilun suurtapahtumien hakuprosessien epäkohdista on kohuttu toistuvasti. Nykyisin kisahaku on nuotitettu WA:ssa tarkasti.
– Meillä on kolmivaiheisessa prosessissa todella tiukat säännöt hakijoille, hallitukselle ja potentiaalisille kisaisännille, Pihlakoski kertoo muutoksesta.
Esimerkiksi Pihlakoski arviointikomitean johdossa on allekirjoittanut sopimuksen, jonka mukaan hän on velvollinen raportoimaan sisäiseen valvontaan, jos häntä on edes yritetty lahjoa.
– Jos selviää, etten ole ilmoittanut yrityksestä, ura loppuu välittömästi ja siitä seuraa myös sakko, Pihlakoski kuvailee sääntöjen ankaruutta.
– Meillä tämä on järjestetty tavalla, joka on uutta urheilussa.
Liiton kiillotettu maine
Pihlakosken mielestä laji hyötyy tiukasta kurista. Yleisurheilun arvokisat kiinnostavat, kisahakemukset ovat laadukkaita, ja tapahtumat ovat lajin kattojärjestöille arvokkaita.
– Meillä on nykyisin poliittisten päättäjien keskuudessa erittäin hyvä maine ympäri maailman, Pihlakoski vakuuttaa.
– Haut ovat olleet hyviä myös taloudellisesti, minkä ansiosta WA:n budjetti on kasvanut. Voimme esimerkiksi maksaa urheilijoille enemmän rahapalkintoja, mikä on ollut tavoitteemme. Olen ollut tässä aika paalupaikalla ja on tunne, että on saatu jotain aikaiseksi.
Yleisurheilun 20. MM-kisat järjestetään ensi vuonna Tokiossa. Seuraavaksi kilpaillaan taas Pekingissä 2027. Sitä pitää selittää.
– Peking ja Rooma olivat haussa vastakkain. Peking halusi kisoja kovasti, ja siellä on kaikki fasiliteetit kunnossa. Myös Rooma olisi ollut tosi vahva hakija, mutta se veti viime hetkellä paperinsa pois, kun järjestäjät eivät saaneet hankkeelle valtion takausta.
Peking on järjestänyt kesäolympialaiset 2008 ja yleisurheilun MM-kisat kesällä 2015.
Pariisissa upea tunnelma
Pihlakoski tavoitteli aikoinaan WA:n hallituspaikkaa ajatuksella, että "jokaisen urheilijan pitää saada varmuus siitä, että kaikki lähtevät niin sanotusti samalta viivalta". Se tarkoittaa ensimmäiseksi kattavaa antidopingtyötä.
– Olemme antidopingtyössä ja muutenkin integriteettityössä ylivoimaisesti paras kansainvälinen lajiliitto. Myös tasa-arvo on asia, jota olen ajanut vahvasti, jotta voisimme olla roolimalli kaikelle järjestötoiminnalle.
Yleisurheilussa on miehille ja naisille samat rahapalkinnot, kisapaikat ja käytännössä samat lajit. WA:n hallituspaikatkin jaetaan tasan "fifty-fifty".
– Nämä ovat isoja arvoihin liittyviä juttuja, Pihlakoski korostaa.
Kilpailullisesti yleisurheilun arvokisoja ollaan kehittämässä Pihlakosken sanoin yhä "viihdyttävämmiksi ja dynaamisemmiksi". Tässä kehitystyössä korostuu päättäjien lajiosaaminen.
– Uskon, että osaamme Suomessa tämän hyvin. Pitää tuntea yksityiskohdat ja ymmärtää, mitä asiakkaat eli ensisijaisesti suuri yleisö tarvitsee.
Kehitystyössä keskitytään nuoriin. Tapahtumia kehitetään juuri heitä ajatellen nopeatempoisiksi.
– Pariisi järjesti sinänsä hieno kisat, mutta aikataulun on viime kädessä päättänyt järjestelykomitea yhdessä Kansainvälisen olympiakomitean kanssa, Pihlakoski paljastaa.
– Ja aikataulu oli mielestäni pikkasen löysä. Ajoitus olisi pitänyt lisäksi koordinoida paremmin, etteivät esimerkiksi kenttälajien tärkeät suoritukset olisi osuneet samaan hetkeen.
Pariisin kisojen tunnelman Pihlakoski tunnusti erinomaiseksi. Kisojen yleisurheiluun myytiin yli miljoona pääsylippua. Katsomot olivat täynnä aamuin, illoin, ja tunnelma oli huikea jo alkuerissä ja karsinnoissa.
– Tunnelmaltaan Pariisin yleisurheilu oli ihan kärkipäässä näkemistäni kisoista.