Saako 13-vuotias skeittaaja Heili Sirviö kymppitonnien tuen? STT selvitti, millaisia ehdotuksia on ministeriön pöydällä.
Lajiliittojen hakemusten ja Olympiakomitean lausuntojen pohjalta laadittu esitys kesälajien tehostamistuista etenee urheiluministerin päätettäväksi perjantaina.
13-vuotias rullalautailija Heili Sirviö taituroi viime kesänä Pariisin olympiakisoissa parkin finaalissa viidenneksi, ja häntä halutaan kirittää mitalitoivoksi myös Los Angelesin 2028 kesäkisoihin. Näin voi päätellä lajiliiton hakemuksesta ja Suomen olympiakomitean lausunnosta kesälajien tehostamistukiesitykseen. STT sai opetus- ja kulttuuriministeriöstä hakemukset ja lausunnot nähtäväkseen tietopyynnöllä.
Lajien tehostamistukien jakamisesta päättää ministeriö. Avustus on tarkoitettu kansainväliseen menestykseen tähtäävän huippu-urheiluvalmennuksen ja maajoukkuetoiminnan tukemiseen ja tehostamiseen.
Rullalautaliitto on hakenut ministeriöltä täksi vuodeksi yhteensä 60 000 euron avustusta. Tehostamistuella tuettavaksi urheilijaksi liitto esittää seitsemää urheilijaa. Joukossa on Heili Sirviön lisäksi hänen pikkusiskonsa Miila. Olympiakomitean lausunnossa tukea ehdotetaan urheilijoista vain Heilille ja lajin kokonaissummaksi 40 000:ta euroa. Valmentajaisä Fredrik Sirviön ja maajoukkuevalmentaja Jussi Korhosen nimet ovat tuettavien listalla molemmissa dokumenteissa.
Heili Sirviön menestys nostatti kesällä kipakan keskustelun teinitähden olemattomasta tuesta matkalla Pariisiin. Olympiakomitea ja ministeriön edustajat muistuttivat mediassa, ettei urheilijoiden verotonta valmennus- ja harjoitteluapurahaa myönnetä alle 16-vuotiaalle, mutta suomalais-australialainen Sirviö on päässyt nauttimaan valtion tuesta muun muassa saamansa valmennuksen myötä.
Opetus- ja kulttuuriministeriön ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola kertoo STT:lle, että tulevassa tukipäätöksessä Heili Sirviölle ei jyvitetä nimellä euroakaan.
Päätösvalta siirtyi ministeriölle
Esitys lajiliittojen saamasta tehostamistuesta etenee liikunta- urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvistin (r.) päätettäväksi perjantaina. Aikataulusta kertoo STT:lle Niemi-Nikkola, mutta hän ei halua kommentoida esityksen summia tai perusteluja ennen aikojaan.
– Ministeri voi jättää esityksen pöydälle tai ministeri voi muuttaa esitystä haluamallaan tavalla, Niemi-Nikkola selvittää.
Olympiakomitean valta asiassa kutistui päättäjästä asiantuntijalausuntojen antajaksi viime marraskuussa. Aiemmin ministeriö oli siirtänyt rahat jaettavaksi Olympiakomitean huippu-urheiluyksikölle, joka päätti, mitkä lajit potista tukea saavat ja kuinka paljon.
Marraskuun lopulla oikeuskansleri linjasi lausunnossaan, että aiempi menettely on ristiriidassa perustuslain 124. pykälän kanssa, ja näin valta siirtyi ministeriöön. Merkittävää julkisen vallan käyttöä sisältävää tehtävää ei Suomessa saa lain mukaan antaa muulle kuin viranomaiselle.
STT sai tietopyynnöllä oikeuskanslerin lausunnon nähtäväksi. Siitä käy ilmi, että ministeriö oli ollut voimasuhteita keikauttavassa muutoksessa aloitteellinen. 12. marraskuuta Niemi-Nikkola oli tehnyt oikeuskanslerille lausuntopyynnön asiasta osana tämän vuoden avustusprosessin valmistelua.
Teuroselle toivotaan valmentajatukea
Olympiakomitean huippu-urheiluyksikkö ehdottaa lausunnossaan, että kesälajien noin neljän miljoonan euron pottia jaettaessa selkeänä painopisteenä olisi huippuyksilöiden valmentautumisen optimointi ja ennen kaikkea heidän valmentajiensa toimintaedellytysten turvaaminen alkavalla olympiadilla. Suoraa yksilötukea Olympiakomitea suosittelee 49 urheilijalle ja suoraa joukkuetukea viidelle joukkueelle. Maajoukkueohjelmien kautta tuen vaikutuspiirissä olisi kaikkiaan 119 urheilijaa.
Heili Sirviön lisäksi lajien hakemuksista ja Olympiakomitean lausunnoista nousee kiinnostavana esiin nyrkkeilyvalmentaja Maarit Teurosen nimi. Teuronen valmensi Pariisissa Pihla Kaivo-ojan viidenneksi naisten 50 kilon sarjassa. Teuronen on valmentanut myös kaksinkertaista olympiamitalistia Mira Potkosta, mutta hän on joutunut tasapainoilemaan valmentamisen ja siviilityönsä välillä.
Lajiliitto hakee nyrkkeilylle yhteensä 55 000 euron avustusta, josta Kaivo-ojalle kohdentuisi 15 000 euroa ja Teuroselle 40 000 euroa. Olympiakomitean lausunnossa kokonaissummana on 42 500 euroa, Kaivo-ojan yksilötuki 8 100 euroa ja Teurosen 30 000 euroa.
Koripalloliitto aloittaisi uutta maajoukkuetoimintaa
Olympiakomitea ei esitä tehostamistukea softballille, squashille, karatelle, taekwondolle, breakingille ja padelille. Esimerkiksi Squashliitto on hakenut 60 000 euron hankeavustusta sekä Baseball- ja Softball-liitto reilun 46 500 euron avustusta. Olympiakomitea toteaa lausunnossaan, että squash ja softball kuuluvat uusien olympialajien kehitysryhmään ja lajeja tuetaan tätä kautta.
Koripallon 3x3 oli kesällä olympiakisojen ohjelmassa toista kertaa. Lajissa pelataan kolmehenkisin joukkuein yhteen koriin. Koripalloliitto on hakenut täksi vuodeksi ministeriöltä 860 000 euron avustusta ja mainitsee yhtenä tuen käyttötarkoituksena maajoukkuetoiminnan aloittamisen 3x3-koripallossa tavoitteenaan olympiakisat 2028 ja 2032. Uutena kohderyhmänä liitto kertoo tavoittelevansa maahanmuuttajia.
Olympiakomitea ehdottaa lausunnossaan koripallon hankeavustuksen kokonaissummaksi 460 000:ta euroa.
STT lähestyi Olympiakomiteaa haastattelupyynnöllä kysyäkseen perusteluita lausuntoihinsa, mutta se ei halunnut tässä vaiheessa kommentoida asiaa.
STT olisi kysynyt myös taustaa Heili Sirviölle ehdotetusta yksilötuesta. Pariisin kisojen aikaan silloinen huippu-urheiluyksikön varajohtaja Leena Paavolainen totesi Iltalehden haastattelussa, ettei Sirviö voinut ikänsä vuoksi saada edes tehostamistukea.
Sirviön ikä ei esteenä tehostamistuelle
Ministeriön ylitarkastaja Kari Niemi-Nikkola tähdentää, että urheilijan ikään liittyvä linjaus koskee vain urheilija-apurahaa.
– Mitään muuta suoraa tukea meiltä ei urheilijoille varsinaisesti mene.
Eli ministeriön tulevassa tehostamistukipäätöksessä ei nimetä erikseen urheilijoita, vaikka nimiä mainitaan hakemuksissa ja Olympiakomitean lausunnossa?
– Hakija voi hakea mitä vain. Meidän päätöksemme eivät mene urheilija- tai valmentajanimillä. Meillä ei sellaista kohdennusta ole. Nämä ovat lajiliittojen valmennuksen tehostamiseen tarkoitettuja tukia, Niemi-Nikkola kertoo.
– Joitakin sovittuja kohdennuksia päätöksissä on. Päätöksessä voi olla kohdennuksia valmentajatukeen, paraurheilun tukemiseen tai urheilijan terveysvakuutukseen käytettävästä rahamäärästä. Tämäntyyppisiä kohdennuksia tulee.
Hakemusten nimet ja muut yksityiskohdat vaikuttavat ylitarkastajan mukaan siinä vaiheessa, kun lajiliitot aikanaan raportoivat, miten avustuseurot on käytetty.
– Silloin voimme tarkastaa, ovatko rahat menneet siihen toimintaan ja niille urheilijoille, joille rahaa on haettu.
"Yhteistyötä hyvässä hengessä"
Vaikka Olympiakomitea on julkisuudessa kommentoinut ministeriön ja huippu-urheiluyksikön valtasuhteiden keikahdusta pääosin rakentavasti vakuuttaen tiivistä yhteistyötä hyvässä hengessä, STT:n tietopyynnöllä saamassa kannanotossa Olympiakomitea esittää pitkän listan oikeuskanslerin linjauksen kielteisistä vaikutuksista.
Olympiakomitean mukaan muutos esimerkiksi mahdollistaa poliittisen vaikuttamisen ja on päinvastainen kehityssuunta hallituksen tahtotilalle olla lisäämättä järjestöjen hallinnollista taakkaa ja byrokratiaa.
Kannanotossa korostetaan, että huippu-urheiluyksikkö on käyttänyt tehostamistukea keskeisenä työkalunaan yli 12 vuotta. Olympiakomitean mukaan tehostamistukien jako on lajeilta saadun palautteen mukaan yksi tärkeimmistä huippu-urheiluyksikön tehtävistä, koska tukien jakoon tarvitaan "neutraali" asiantuntijataho. Kannanotosta välittyy käsitys, että marraskuun muutos tuli Olympiakomitealle yllätyksenä, vaikka oikeuskanslerin linjauksen juuret juontavat vuosien taakse.
Aikoinaan Olympiakomiteassa itsekin työskennellyt Kari Niemi-Nikkola ei halunnut ministeriön ylitarkastajana kommentoida tehostamistukien uutta linjausta STT:lle. Hän ei myöskään halunnut suoraan vastata kysymykseen, siirtyykö vallan myötä vastuu huippu-urheilumenestyksestä ministeriölle.