Washington Post: Tällainen oli Trumpin sopimus Talebanin kanssa, jota Trumpin neuvonantajatkin luonnehtivat antautumiseksi – "Liian hyvä ollakseen totta"

Sopimus tehtiin Qatarin pääkaupungissa Dohassa helmikuussa 2020, mutta sitä ei pidetty suurena uutisena, koska Afganistanin sota oli jatkunut jo pitkään.

Nyt Washington Post on nostanut sopimuksen uudelleen esiin ja sen taustoja on valotettu Yhdysvaltojen vetäytyessä.

Trumpin sopimus Talebanin kanssa

Trump otti suhteellisen läpinäkyvän kannan Afganistanin sotaan tullessaan valituksi presidentiksi, sillä hän kertoi avoimesti haluavansa maan joukot pois maasta.

– Trumpilla ei ollut kummoista käsitystä Afganistanin sodasta ja mitä siinä oli pelissä, Georgetownin professori Paul Miller arvioi 20-vuotista sotaa ruotinessa kirjoituksessaan.

Trump pyrki yhteyteen Talebanin kanssa useilla neuvottelukierroksilla 18 kuukauden ajan. Trump kertoi kutsuneensa Talebanin presidentin salaa asunnolleen Camp Davidissa syyskuun 11. päivän muistotilaisuuden aikoihin. Presidentti kuitenkin perui kutsun sen jälkeen, kun amerikkalainen sotilas kuoli Afganistanissa.

Keskustelut jatkuivat Dohassa ja helmikuussa 2020 Trump ilmoitti saavuttaneensa sopimuksen Talebanin kanssa. Lopputulema oli, että Yhdysvallat lähtisi Afganistanissa 14 kuukauden kuluessa ja Taleban puolestaan lupasi, ettei Afganistan muuttuisi radikaaliksi terroristihautomoksi.

Taliban lupasi myös aloittavansa rauhanneuvottelut Afganistanin hallituksen kanssa.

Liian hyvä sopimus ollakseen totta

Saavutettu sopimus asetti selvän aikataulun Yhdysvalloille ja Natolle vetää sotilaitaan pois Afganistanista. Ensimmäisen sadan päivän aikana niiden piti vähentää joukkoja 14 000:sta 8600:een ja lähteä viidestä sotilastukikohdasta.

Seuraavan yhdeksän kuukauden aikana molempien tulisi vetää loput joukot maasta.

Sopimuksen mukaan Yhdysvallat vapauttaisi 5000 Talebanin vankia. Taleban vapauttaisi tuhat vankia.

Jotta Afganistanista ei tulisi terroristihautomo, Taleban lupasi vetää vastuuseen jokaisen yksilön, joka pyrki iskemään Afganistanista Yhdysvaltoihin. Tähän joukkoon kuuluivat myös Yhdysvaltoihin pyrkivät siirtolaiset.

Lue myös: Tuhottu maa eteni kaaokseen, kunnes sotalordit saatiin kuriin – näin Taleban-liike sai alkunsa

Professori Miller sekä useat sopimusta ruotineet henkilöt, joista osa oli kuulunut Trumpin neuvonantajiin, näkivät sopimuksen olevan liian kunnianhimoinen ollakseen realistinen.

Yksi keskeisistä ongelmista sopimuksessa oli se, ettei sopimus sisällyttänyt mitään valvontamekanismia, joka takaisi Talebanin pitävän sanansa. Taleban ei esimerkiksi tuominnut julkisesti al-Qaidaa, joka oli suunnitellut ja toteuttanut syyskuun 11. päivän iskut Yhdysvalloissa 20 vuotta sitten.

Trumpin neuvonantajista yksi piti sopimusta heikkona, toinen suorastaan Talebanille antautumisena.

Taleban pyrki osoittamaan sitoutumistaan sopimukseen vähentämällä reilusti voimankäyttöä afgaanijoukkoja vastaan vain viikkoa ennen sopimuksen tekemistä. Sopimus ei kuitenkaan velvoittanut Talebania pysäyttämään iskuja kokonaan.

Sopimuksen säröt paljastuivat

Muutama kuukausi sopimuksen jälkeen löytyi todisteita, ettei Taleban ollut täysin tosissaan rauhasta. YK kertoi todisteistaan, jonka mukaan Talebanilla ja al-Qaedalla oli edelleen aktiiviset suhteet. Yhdysvaltain tiedusteluviranomaiset varoittivat, että al-Qaeda on soluttautunut Talebaniin. Taleban iski useita kymmeniä iskuja Afganistanissa.

Tapahtumia tuntevien silmissä koko sopimus näyttäytyi Washington Postin mukaan vain Trumpin kampanjapelinä, jonka tarkoitus oli esittää Trump kykeneväisenä lopettaa pitkäaikainen sota.

Kun puolustusministeri Mark Esper vastusti Trumpin päätöstä aloittaa joukkojen maasta vetäminen ennen kuin rauhanneuvottelut oli kunnolla saatettu päätökseen, Esper sai potkut, kuten niin moni muu Trumpia vastustanut hallinnon jäsen. Washington Postin mukaan Esper luonnehti, että liian nopea joukkojen maasta vetäminen johti siihen, missä tilassa Afganistan on nyt.

Bidenin tullessa valtaan Afganistanissa oli ainoastaan 3500 amerikkalaista sotilasta. Presidentti Barack Obaman aikana amerikkalaissotilaita oli jopa sata tuhatta maassa. Biden piti suunnitelmasta kiinni ja lupasi, että joukot ovat poissa maasta terrori-iskujen muistopäivään mennessä tänä vuonna.

Lue myös: Presidentti Biden Afganistanin tilanteesta: Seison edelleen yhdysvaltalaisjoukkojen vetäytymispäätöksen kannalla

Taleban ei odottanut amerikkalaisjoukkojen kokonaista poistumista ennen kuin ne valtasivat maan. Biden ei kuitenkaan pyörtänyt päätöstään vetäytyä maasta Talebanin operaation aikana.

Trumpin lisäksi rauhansopimus Talebanin kanssa näytti hyvältä mahdollisuudelta myös Bidenille ajaa omaa poliittista agendaa, johon kuului Yhdysvaltojen vetäytyminen pitkäaikaisesta sodasta, jossa maa oli ollut osallisena.