Peruutettujen aselupien määrä on laskenut tasaisesti viime vuosina. Kun vuonna 2013 luvat peruttiin 1405 aselupaa, oli peruttuja lupia vuonna 2014 vain 924. Samana aikavälillä myös väliaikaisten haltuunottojen määrä on laskenut.
Poliisihallituksen lupahallintopäällikkö Minna Gråsten kertoo, että taustalla on jossain määrin se, että vuosina 2010–2012 tehtiin laajempi tarkkailujakso, jossa otettiin aselupien peruuttamisasiat käsittelyyn.
Tarkkailussa käytiin läpi ristiin eri tietokantoja ja tarkistettiin, pitäisikö henkilön aselupa ottaa harkintaan.
– Luvanhaltijat käytiin läpi tarkalla kammalla. Sen työn jäljiltä ei jäänyt samalla tavalla asioita, joita pitäisi puuttua, Gråsten kertoo.
Lupien myöntäminen vähentynyt
Taustalla on kuitenkin muitakin tekijöitä. Esimerkiksi tehtyjen lupapäätösten määrä on vähentynyt. Vuonna 2010 lupapäätöksiä tehtiin 70 000 kappaletta, kun vuonna 2014 päätöksiä myönnettiin enää 55 000.
Tämä saattaa johtua kouluampumisten myötä tulleista lainmuutoksista ja lain tulkinnan kiristämisestä. Sen myötä henkilöt, jotka ennen olisivat hakeneet asetta, eivät sitä ehkä enää hae.
Toisaalta myös kielteisten aselupapäätöksien määrä on kasvanut vuodesta 2012.
– Uusien lupien hakijoiden tarkempi tutkiminen on voinut osaltaan vähentää myös lupien perumista jälkikäteen, Gråsten toteaa.
Hän kuitenkin painottaa, että muutokset perumisissa ja haltuunotoissa ovat todennäköisesti monen asian summa.
– Onhan esimerkiksi mahdollista, että kun aseturvallisuudesta on käyty keskustelua, ovat aselupien haltijat myös miettineet tekemisiään tarkemmin, Gråsten pohtii.