Yhden maakunnan päätiet ovat vaarallisempia pienempiin teihin verrattuna kuin muualla – syynä runsas läpikulkuliikenne ja puuttuvat keskikaiteet

Kun Suomen valtateillä kuolemaan johtaneiden tieturmien määrää verrataan pienemmällä tiestöllä sattuneisiin kuolonkolareihin, erottuvat Keski-Suomen valtatiet riskialtteimpina. Keski-Suomen maakunnassa liki puolet vuosien 2017–21 tutkituista kuolonkolareista tapahtui valtateillä, kun muualla maassa valtateiden osuus hengen vieneistä tieturmista jäi keskimäärin 30 prosenttiin.

Mikä tekee Keski-Suomen pääteistä suhteessa vaarallisempia kuin muun maan valtatiet ovat?

– Ensinnäkin on syytä todeta, että tämä havaittu ero ei koske vain kyseisiä viittä vuotta. Tilanne ei ole merkittävästi muuttunut vuosikymmenessä, kertoi Onnettomuustietoinstituutin (Oti) teknologiapäällikkö Tapio Koisaari STT:lle.

Hänen mukaansa ensimmäinen selittävä tekijä on Keski-Suomen sijainti.

– Siellä on paljon läpikulkuliikennettä sekä etelän ja pohjoisen suunnan että lännen ja idän välillä. Samoin valtatiekilometrejä on Keski-Suomessa runsaasti, pääväylinä valtatiet neljä ja yhdeksän.

Vaikka Keski-Suomessakin valtateillä ajaa henkilöautojen lisäksi paljon kuorma- ja rekka-autoja, ne eivät selitä eroa kuolonkolarien määrissä.

– Jos ajatellaan kuolonkolarien aiheuttajia, raskaan liikenteen osuus on siinä aika olematon.

Murheenkryyni ovat siis pikkuautojen ratissa kaasuttavat matti- ja maijameikäläiset – tai lähinnä matit, sillä kuolemaan johtaneiden tieturmien aiheuttajista 80 prosenttia on miehiä.

Lue myös: Pakettiautokuski ohitti poliisiauton ja menetti nopeasti korttinsa: "Tervemenoa"

Nopeusrajoituksen korotus olisi huono lääke

Otin teknologiapäällikkö lisää, että vilkkaan läpikulkuliikenteen ohella myös keskisuomalaiset autoilijat käyttävät kotimaakunnassaan valtateitä runsaasti esimerkiksi työmatkoihin.

– Tässä on Suomessa isojakin eroja, joita ei ehkä tule ajatelleeksi. Esimerkiksi helsinkiläiset eivät aja paikallisesti autoillessaan valtateitä juuri lainkaan.

Maallikko voisi olettaa, että valtateillä turmariskiä nostaa väylien huono kunto. Näin ei Koisaaren mukaan kuitenkaan välttämättä ole.

– Huonokuntoisemmilla teillä kuljettajat ajavat yleisesti hiljempaa, koska he haluavat suojella autojaan vaurioilta. Vakavat onnettomuudet eivät painotu erityisesti tieosuuksille, joiden kunto voisi olla parempikin.

Oleellinen syy kuolonkolarien taustalla ylipäätään on asiantuntijan mukaan sen sijaan se, että valtateillä ajosuuntia ei ole eroteltu. Käytännössä tämä merkitsee esimerkiksi Keski-Suomessa sitä, että tieltä puuttuu keskikaide.

– Helmasyntinä meillä ovat tällaiset perusratkaisut, jotka eivät sovi kovinkaan hyvin vilkkaasti liikennöidyille valtateille.

Keskikaide edellyttää ajoradan leventämistä jonkin verran. Pelkkä kaiteen asentaminen ei siis riitä tai onnistu useimmille teille.

Keski-Suomessa on valtateillä paikoin matalia nopeusrajoituksia. Esimerkiksi Jyväskylän Korpilahden kohdalla körötetään kuuttakymppiä valtatie 9:llä.

Koisaari ei kuitenkaan allekirjoita ajatusta siitä, että matala nopeusrajoitus voisi kimmastuttaa osan kuskeista ohittelemaan ja siten lisätä onnettomuuksia.

– On nopeusrajoitus mikä tahansa, osalla kuljettajista hermo ei pidä. Sitten lähdetään ohittamaan, ja se valitettavasti jää joillakin viimeiseksi virheeksi.

Lue myös: Kuorman sidonta petti pahasti: Kahdeksan tonnia metallilevyjä levisi tielle Lahdessa, henkilövahingoilta vältyttiin