Yhdysvaltain presidentin Joe Bidenin mukaan Yhdysvallat on evakuoinut Afganistanista elokuun puolivälin jälkeen yhteensä noin 70 700 ihmistä. Taleban otti tuolloin maan pääkaupungin Kabulin haltuunsa.
Useat Euroopan maat ovat niin ikään evakuoineet tuhansia ihmisiä.
Lue myös: Afganistanista evakuoitavien määrää kasvatetaan yli 120:lla – "On hyvin mahdollista, että kaikkia emme pysty evakuoimaan"
Bidenin mukaan Yhdysvallat aikoo pitäytyä suunnitelmassa saada joukkonsa vedettyä Afganistanista elokuun loppuun mennessä. Hänen mukaansa evakuoinnit on tehtävä pikaisesti terroristihyökkäysten kasvavan uhan vuoksi.
Biden tähdensi äärijärjestö Isisin mahdollisten iskujen uhkan kasvavan koko ajan. Yhdysvallat on jo aiemminkin varoittanut, että Isis saattaisi tehdä lentokentällä ja sen läheisyydessä iskuja.
– Mitä nopeammin pääsemme maaliin, sitä parempi, sanoi Biden suunnitelmasta evakuoida Yhdysvaltain ja Afganistanin kansalaisia sekä yhdysvaltalaisjoukkoja Kabulista.
Presidentin asettama aikataulu on kuitenkin riippuvainen siitä, päästääkö Taleban ihmisiä kaupungin lentokentälle.
Bidenin mukaan Taleban on tehnyt tähän saakka yhteistyötä. Hän kertoo kuitenkin pyytäneensä puolustus- ja ulkoministeriöitään laatimaan varasuunnitelman, jotta evakuointiaikataulua voidaan muuttaa, jos siihen on tarvetta.
Taleban: Lisäajalle ei ole perusteita
Biden kertoi myös puhuneensa tiistaina G7-maiden johtajien kanssa. Hänen mukaansa ryhmä oli yhtä mieltä siitä, että maat jatkavat läheistä yhteistyötä saadakseen evakuoitavat ihmiset pois Afganistanista niin tehokkaasti ja turvallisesti kuin mahdollista.
Lue myös: Konkaritoimittaja uskoo kansan kääntyvän Talebania vastaan, jos kaaos jatkuu – "Nälkäiset ihmiset ovat vihaisia"
Osa EU-maiden johtajista on toivonut, että takarajaa siirrettäisiin ja evakuointeja jatkettaisiin vielä elokuun jälkeen. Euroopan maiden mukaan kaikkia vaarassa olevia afganistanilaisia ei pystytä evakuoimaan Bidenin asettamaan takarajaan mennessä.
Taleban ilmoitti kuitenkin aikaisemmin tiistaina, ettei evakuointeihin annettua määräaikaa pidennetä elokuun lopusta. Äärijärjestön edustajan Zabihullah Mujahidin mukaan lisäajalle ei ole perusteita.
– Heillä on käytössään koneita ja lentokenttä, joten heidän tulisi pystyä saamaan kansalaisensa ja sopimustyöntekijänsä pois täältä, Mujahid perusteli.
Samalla Mujahid paheksui Yhdysvaltojen intoa viedä pois maasta koulutettuja ihmisiä, kuten insinöörejä ja lääkäreitä.
– Pyydämme heitä lopettamaan tämän prosessin. Tämä maa tarvitsee heidän kykyjään. Heitä ei pidä viedä muihin maihin, Mujahid sanoi.
Saksan ulkoministeri Heiko Maas kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan saksalaiselle Bild TV:lle, ettei takarajan pitkittäminen muutamalla päivälläkään riittäisi siihen, että kaikki suojelua vaativat afganistanilaiset saataisiin maasta.
Ranska sen sijaan sanoi joutuvansa lopettamaan evakuoinnit Kabulin lentokentältä torstaina, jos Yhdysvallat pitäytyy takarajassaan.
Espanja puolestaan kertoi, ettei maa kykenisi pelastamaan kaikkia Espanjaa avustaneita afganistanilaisia. Maan puolustusministerin Margarita Roblesin mukaan Talebanin tarkastuspisteet ja väkivaltaisuudet vaikeuttavat ihmisten pääsyä lentokentälle.
Guterres: Kostotoimet YK:n henkilöstöä vastaan alkaneet
YK:n tiedusteluarvion mukaan taistelijat ovat kiertäneet Afganistanissa ovelta ovelle metsästäen hallinnon entisiä viranomaisia sekä ihmisiä, jotka ovat tehneet töitä YK:n tai Naton joukoille.
Yhdysvaltalaisen Politico-lehden mukaan YK:n pääsihteeri Antonio Guterres on tunnustanut, että Taleban on aloittanut kostotoimensa YK:n henkilöstöä vastaan. Hän kertoo asiasta Afganistanissa olevalle YK:n henkilöstölle suunnatussa videoidussa puheessa.
Lehden mukaan ryhmä YK:n henkilöstön jäseniä on kehottanut Guterresia antamaan määräyksen heidän evakuoinnistaan.
YK:n leivissä oleville noin 720 ulkomaiselle henkilölle on tarjottu tukea Afganistanista evakuoitumiseen. Lehden mukaan YK:lle työtä tekeville noin 3 000 afganistanilaiselle apua ei ole juuri kuitenkaan tarjolla.
Politicon mukaan YK:n johdon ohjeistukset ovat myös olleet epäjohdonmukaisia. Osaa työntekijöistä on pyydetty jatkamaan työpaikoillaan käyntiä, kun taas osaa on pyydetty pitäytymään kodeissaan, sillä heidän turvallisuuttaan ei pystytä takaamaan.
Maailmanpankki laittaa avustukset jäähylle
Maailmanpankki kertoo keskeyttäneensä Afganistaniin suunnatut avustukset ja järjestö painottaa olevansa syvästi huolissaan tilanteesta maassa Talebanin valtaan nousun jälkeen. Erityistä huolta Maailmanpankki kantaa naisten asemasta.
Asiasta kertovat muun muassa AFP ja yhdysvaltalaislehti New York Times (NYT) viitaten Maailmanpankin edustajan kertomiin tietoihin.
Maailmanpankin edustajan mukaan järjestö oli pidättäytynyt antamasta lausuntoa, kunnes se on saanut kaikki työntekijänsä maasta. Työntekijät saatiin evakuoitua hänen mukaansa perjantaina.
NYT:n mukaan Maailmanpankin edustaja kertoo järjestön aikovan tarkkailla vallanvaihdon etenemistä Afganistanissa.
Maailmanpankilla on ollut käynnissä yli kaksikymmentä kehityshanketta Afganistanissa. Järjestö on avustanut Afganistania vuodesta 2002 lähtien yli 5,3 miljardilla dollarilla eli yli 4,5 miljardilla eurolla.
Rahahanat säppiin yksi toisensa jälkeen
Viime viikolla Maailmanpankin sisarjärjestö Kansainvälinen valuuttarahasto IMF kertoi jäädyttäneensä Afganistanille varattujen satojen miljoonien dollarien suuruisten hätävarojen jakelun. Luottoa kriisiytyneille valtioille tarjoavan IMF:n mukaan Afganistan ei toistaiseksi saa siltä apua, koska talebanhallinnon tunnustamisesta ei ole vielä kansainvälistä konsensusta.
Rahansiirtopalvelu Western Union ilmoitti niin ikään viime viikolla katkaisevansa rahaliikenteensä Afganistaniin, mikä vie paikallisilta tärkeän käteisen lähteen.
Yhdysvaltain hallinto on puolestaan kertonut jäädyttäneensä Afganistanin rahavarat Yhdysvalloissa.
Afganistanin keskuspankilla on noin 9 miljardin dollarin käteisreservit, josta valtaosa on ulkomaisilla tileillä Talebanien ulottumattomissa. Yhdysvaltain keskuspankilla on hallussaan 7 miljardin summa Afganistanin rahaa, josta noin 1,2 miljardia kultana.