Turkin sotilasoperaatio Syyriassa on aiheuttanut tyrmistyneitä reaktioita pitkin maailmaa ja pelkoja Syyrian sisällissodan syventymisestä.
Hyökkäyksen mahdollistajana on pidetty pääosin Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin päätöstä vetää yhdysvaltalaissotilaat pois Pohjois-Syyriasta. Kuitenkin Turkin ja kurdien pitkäaikaiset jännitteet ja Yhdysvaltain yritys tasapainoilla näiden välissä ovat luoneet pohjan nykytilanteen kärjistymiselle.
Syyrian kaksi hallitsevaa kurdiryhmää ovat monien eri puolueiden liittouma Kurdien kansallinen neuvosto (ENKS) ja PYD (Partiya Yekitiya Demokrat), joka on dominoinut poliittista kenttää.
Syyrian sodan alussa kurdit pysyttelivät osittain ulkopuolella. Niin Bashar al-Assadin hallinto kuin Syyrian oppositio herättivät epäluuloja kurdeissa. Sen sijaan syrjityt kurdit näkivät mahdollisuuden rakentaa Pohjois-Syyriaan omaa hallintomalliaan. Tämä onnistuikin Syyrian sisällissodan varjossa.
Tätä hallintomuotoa ihannoitiin ympäri maailmaa muun muassa sen monimuotoisuuden ja sukupuolten tasa-arvon takia.
Myöhemmin kurdit saivat lisää kiitosta, kun ne taistelivat Yhdysvaltojen rinnalla menestyksekkäästi äärijärjestö Isisiä vastaan.
Demokratiahehkutus osin ylimitoitettua
Turkki koki kurdialueen syntymisen rajalleen turvallisuusuhkana.
Erityisenä uhkana se on pitänyt PYD:n sotilaallista ryhmää YPG:tä. Syy tähän on se, että YPG:lla on vahvat siteet kurdien sissijärjestö PKK:hon, jonka kanssa Turkin valtio on käynyt jo vuosikymmeniä kestävää sotaa. Turkki, Yhdysvallat ja EU pitävät PKK:ta terroristijärjestönä.
– Historiallisesti Turkin huoli on ollut ihan aito. Kun PYD on perustettu, se on ollut periaatteessa PKK:n haarakonttori Syyriassa, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, Turkki-asiantuntija Toni Alaranta.
Syyrian sisällissodan aikana PYD:n luonne on jonkin verran muuttunut.
– Sodan aikana PYD on hyökännyt aika vähän Turkkia vastaan. Lisäksi se on syyrialaistunut matkan varrella. (PYD:n entinen puheenjohtaja) Salih Muslim puhunut paljon siitä, että he ovat syyrialaisia patriootteja.
Moninaisuudesta huolimatta kurdihallinnon hehkutus demokratian mallialueena on ollut osin ylimitoitettua.
– Alueen mallina on PKK:n johtajan Abdullah Öcalanin demokraattisen autonomian malli -- alkumalli on hierarkkinen ja autoritaarinen.
Alaranta kuitenkin huomauttaa, että jos hallintomallia verrataan alueella olevaan sekasortoon, se on ollut eittämättä varsin rauhallinen ja monimuotoinen.
– PYD:n hallitsemalla alueella ei asu pelkästään kurdeja, joten se on pyrkinyt saamaan paikkoja vähemmistöille hallinnossa.
Olisi pitänyt varautua aiemmin
Sitä, että tilanne on luisunut nykypisteeseen, voi pitää osittain mahdottoman yhtälön seurauksena. Yhdysvallat aseisti Turkin vihollisena pitämää ryhmittymää, koska kaipasi paikallisia liittolaisia taistelussa äärijärjestö Isisiä vastaan. Samalla Yhdysvallat pyrki yhteistyöhön Nato-liittolaisensa Turkin kanssa.
Trumpin päätös vetää joukot yllättäen pois ilman diplomaattisen ratkaisun etsimistä sinetöi tilanteen.
– Tämä tapa toimia oli ehdottomasti yksi huonoimmista vaihtoehdoista. Olisi pitänyt varautua tähän aiemmin ja pakottaa osapuolet johonkin mekanismiin, jolla tilanne estetään, Alaranta arvioi.
– Trumpin päätös on pitkälti syy, että ollaan tässä pisteessä, mutta taustasyyt perustuvat mahdottomaan yhtälöön, että aseistetaan tiettyä ryhmää ja yritetään olla samalla Turkin kanssa kaveri.