Syyrian kapinallisten yllätyshyökkäys on edennyt erittäin nopeasti.
Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallitus on menettänyt kokonaan Aleppon kaupungin hallinnan, kertoo tarkkailujärjestö Syrian Observatory for Human Rights uutistoimisto AFP:lle.
Tarkkailujärjestön mukaan hallinto menetti suurimman osan kaupungista kapinallisille jo lauantaina.
Sunnuntaina koko kaupunki oli jihadistijärjestö Hayat Tahrir al-Shamin johtaman kapinalliskoalition hallussa lukuun ottamatta kurditaistelijoiden kontrolloimia naapurustoja.
Yli vuosikymmenen jatkuneessa Syyrian sisällissodassa maan keskushallitus ei kertaakaan aiemmin ole menettänyt koko Aleppoa kapinallisille.
Nyt nähtyä kapinallisten etenemistä on kansainvälisissä medioissa kuvailtu yllätyshyökkäykseksi ja nopeudeltaan hämmästyttäväksi.
Mittakaavaa antaa se, että Syyrian hallituksen joukoilla ja sen tukijoilla meni aiemmin neljä vuotta häätää kaikki kapinallisjoukot pois Alepposta, joka on Syyrian toiseksi suurin kaupunki.
– Eri valtiot puuttuivat Syyrian tilanteeseen yli vuosikymmen sitten, ja nyt Ukrainan, Gazan ja Libanonin konfliktit kohtaavat ja limittyvät Aleppossa, sanoo vanhempi tutkija Andrew Tabler yhdysvaltalaisesta Washington Institute for Near East Policysta Wall Street Journal -lehdelle (WSJ).
Wall Street Journalin mukaan Hizbollahin kärsimät tappiot ovat olleet suuri ongelma Syyrian hallitukselle, sillä Iranin ja Venäjän aseistamat libanonilaissotilaat ovat olleet al-Assadin iskukykyisintä jalkaväkeä.
Kapinallisten etenemistä on kansainvälisissä medioissa kuvailtu yllätyshyökkäykseksi ja nopeudeltaan hämmästyttäväksi.
"Ei nähnyt merkkejä"
Syyrian hallituksen ja sitä voimakkaasti tukevan Venäjän ilmavoimat ovat Syyrian armeijan mukaan lisänneet ilmahyökkäyksiään kapinallisia ja heidän huoltoreittejään vastaan. Väitteitä ei ole vahvistettu.
Venäjä on myös lähettänyt maan joukkoja Syyriassa useaan kertaan komentaneen Aleksandr Chaikon Syyriaan. Ukrainassa sotiessaan hänen epäillään järjestäneen muun muassa Butshan teurastuksen.
Aleppon valloitus päättää Venäjän "toivon, että konflikti voitaisiin pitää jäätyneenä loputtomasti minimaalisella panostuksella", kirjoittaa ajatushautomo Center for Strategic and International Studiesin asiantuntija Hanna Notte viestipalvelu X:ssä.
Venäjä on vähentänyt sotilaallista panostustaan Syyriaan erityisesti sen jälkeen, kun se aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
Sotilaallisen tuen antamisen sijaan Venäjä on pyrkinyt palauttamaan presidentti al-Assadin aseman Persianlahden maiden silmissä, Notte kirjoittaa.
Tämä on sujunut kuitenkin varsin heikosti, eivätkä alueen öljyrikkaat valtiot ole juuri tukeneet pitkäkestoisen sisällissodan runtelemaa maata.
– Venäjä ei nähnyt ilmiselviä merkkejä, Notte toteaa.
Venäjä on vähentänyt sotilaallista panostustaan Syyriaan erityisesti sen jälkeen, kun se aloitti suurhyökkäyksen Ukrainaan helmikuussa 2022.
"Isku Venäjän maineelle"
Hanna Notten mukaan kapinallisten äkillinen menestys on "isku Venäjän maineelle". Tähän mennessä Syyria on ollut Kremlille menestystarina.
Ennen Venäjän puuttumista sisällissotaan kapinalliset olivat vahvoilla, ja al-Assadille uskolliset joukot hallitsivat vain pientä osaa Syyriasta.
– Vladimir Putin onnistui puolustamaan al-Assadia ja loi alueellisesti uskotun kuvan siitä, että hän seisoo liittolaistensa rinnalla, Notte kirjoittaa.
Venäjän tukemana Syyrian hallituksen joukot valtasivat Aleppon takaisin kapinallisilta vuonna 2016.
Varsin yleisesti on arvioitu, että Lähi-idässä huomattavasti lokakuun 2023 jälkeen lisääntynyt sotiminen on hyödyttänyt Venäjää.
Näin siksi, että Lähi-idän tilanne on pakottanut erityisesti Yhdysvallat keskittymään johonkin muuhun kuin Ukrainaan.
Samalla Gaza on korvannut Ukrainan lukuisten kansainvälisten medioiden kärkikonfliktina, vaikka itäisessä Euroopassa ja myös Suomessa tilanne onkin ollut paljolti toinen.
Notten mukaan Lähi-idän kriisiytyminen on aiheuttanut myös Venäjälle "tuntuvaa päänsärkyä".
– (Venäjän yhteistyökumppani) Iran on nyt heikompi kuin se oli vuosi sitten. Israelin kampanja Irania ja Hizbollahia vastaan on yksi asia, joka mahdollisti hyökkäyksen Aleppoon ja osoitti Venäjän rajoitteet Syyriassa, hän arvioi.
Sekä Iran että sen tukema Hizbollah kuuluvat al-Assadin hallinnon tukivoimiin.
Syyrian kapinalliset polttivat presidentti Bashar al-Assadin kuvan marraskuun lopulla.
Turkki näki tilaisuuden
Venäjän todelliset ystävät Lähi-idässä ovat vähissä, Notte toteaa.
Vaikka Turkki on jättäytynyt Venäjä-pakotteiden ulkopuolelle, se näytti vihreää valoa Aleppon valtausyritykselle, koska se tukee sen omia tavoitteita Syyriassa.
– Venäjä on heikentynyt, Iran on heikentynyt ja Hizbollah on lyöty. Kaikki tämä on luonut valtavan tilaisuuden Turkille, johon se nopeasti tarttui, sanoi Asli Aydıntaşbaş, Turkin-tuntija Brookings Institutionista WSJ:lle.
– Taistelijat ovat olleet valmiina jo jonkin aikaa. Arvaukseni on, että turkkilaiset ovat pidätelleet heitä. Kun Libanonissa on tulitauko, hyökkäys Aleppoon ei enää näytä siltä, että Turkki taistelisi Israelin vihollista vastaan, arvioi puolestaan Middle East Instituten tutkija ja Yhdysvaltojen entinen Syyrian suurlähettiläs Robert Ford WSJ:lle.