Ukrainan sodan tapahtumat 10. elokuuta

Tämä seuranta-artikkeli on päättynyt. Torstain seuranta-artikkeliin pääset tästä.

23.26: Venäjä-mieliset separatistijoukot tunteutuneet Donetskin Soledarin ja Bakhmutin kaupunkeihin

Venäjä-mieliset separatistijoukot ilmoittivat tunkeutuneensa Donetskin Soledarin ja Bakhmutin kaupunkeihin Itä-Ukrainassa, kertoi niin sanotun Donetskin kansantasavallan miliisin tiedottaja venäläisille yleisradioyhtiöille keskiviikkona.

Asiasta uutisoi CNN.

– Ylitimme Soledarin ja Artemivskin kaupunkien (ukrainaksi Bakhmut) rajat. Etenimme teollisuusalueelle, jossa taisteluja käydään, Basurin sanoi.

Basurin lisäsi, että kansantasavallan joukot olivat piirittäneet Avdiivkan, ja ottaneet hallintaan suurimman osan Piskystä ja Marinkasta.

– Ne ukrainalaiset sotilaat, jotka jäävät kaupunkiin, vangitaan tai kuolevat, hän päätti.

Aiemmin keskiviikkona Ukrainan joukot ilmoittivat torjuneensa Venäjän hyökkäykset lähellä Bahmutia ja Avdiivkaa.

22.27: Ensimmäinen Ukrainasta lähtenyt viljalasti on löytänyt ostajansa

Ensimmäinen Ukrainasta lähtenyt viljalasti on löytänyt ostajansa sen jälkeen, kun entinen ostaja perui kaupat lastin oltua kuukausia myöhässä.

Uutissivusto The Middle East Eye kertoo turkkilaisen ostaneen maissilastin, joka kuljetetaan Mersinin kaupunkiin Välimeren rannikolle Turkin itäiseen päähän.

Ensimmäiset kymmenkunta Ukrainasta lähtenyttä laivaa kuljettaa vehnän sijaan maissia, koska maissi oli säilötty niihin sodan alussa.

20.46: YK: Viljakuljetukset Ukrainasta alkaneet hyvin

YK:n Mustanmeren viljasopimuksen väliaikainen koordinaattori Frederick Kenney sanoo, että ohjelma on lähtenyt hyvin käyntiin.

Hän kertoi nähneensä tänään eniten viljakuljetuksia, kolme alusta oli lähtenyt viljalastien kanssa ja kaksi juuri lähdössä.

Kenney sanoi myös, että Ukrainasta tulleissa viljalähetyksissä ei ole havaittu laitonta salakuljetusta.

18.48: Toistakymmentä siviiliä kuoli Venäjän iskuissa Ukrainan keskiosassa

Britannian puolustusministeriön mukaan Venäjä kokoaa lisää joukkoja Ukrainaan.

Ukrainassa ainakin 13 siviiliä on saanut surmansa Venäjän iskuissa Dnipropetrovskin alueelle maan keskiosassa, kertovat paikallisviranomaiset.

Iskut osuivat Marhanetsin kylään, joka sijaitsee Dneprjoen rannalla. Vastapäätä, joen toisella rannalla, sijaitsee Zaporizhzhjan ydinvoimala.

–  Hallintorakennuksiin osui: kouluun, kulttuurikeskukseen, kaupunginvaltuuston kokoustiloihin. Sähkölinja on poikki, ja tuhannet ihmiset ovat ilman sähköä, kertoi paikallisviranomaisiin kuuluva Mykola Lukashuk.

Viranomaisten mukaan 11 ihmistä kuoli heti iskuissa ja kaksi on menehtynyt myöhemmin vammoihinsa.

Ukraina ja Venäjä ovat syyttäneet toisiaan Zaporizhzhjan ydinvoimalan tulittamisesta. Voimala vaurioitui taannoisessa tulituksessa, ja Kansainvälinen atomienergiajärjestö IAEA on kertonut olevansa siitä erittäin huolissaan.

16.06: G7-maat vaativat Venäjää palauttamaan Zaporizhzhjan ydinvoimalan hallinnan Ukrainalle

G7-maat vaativat keskiviikkona Venäjää palauttamaan Zaporizhzhjan ydinvoimalan ja muiden ydinlaitosten täyden hallinnan Ukrainalle.

G7-maat sanovat, että Venäjän toiminta Zaporizhzhjan ydinlaitoksen alueella vaarantaa laitoksen sekä Ukrainan väestön turvallisuuden. Myös ydinonnettomuusuhka on G7-maiden mukaan mahdollinen.

Lausunnossa sanotaan, että ydinvoimalaitoksessa työskentelevän ukrainalaisen henkilökunnan on saatava tehtävä työnsä rauhassa ilman venäläisjoukkojen painostusta ja uhkaa.

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n päällikkö sanoi tiistaina, että Zaporizhzhjan ydinvoimalassa lauantaina tapahtuneet pommitukset "rikkoivat käytännössä" kaikkia seitsemää "ydinturvallisuus- ja -turvallisuuspilaria”.

11.27: Kansainvälisen oikeuden professori puolustaa Amnestyn Ukraina-raporttia 

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi on pettynyt kritiikkiin, jota ihmisoikeusjärjestö Amnesty Internationalin Ukraina-raportti on saanut osakseen.

Raportin mukaan Ukraina on rikkonut sodan oikeussääntöjä muun muassa sijoittamalla taistelujoukkojaan kouluihin ja asutuskeskuksiin vaarantaen siviilejä.

Koskenniemen mukaan perimmiltään kysymys on vaikeudesta soveltaa sodan oikeussääntöjä erilaisiin tilanteisiin. Sopimustekstit käsittelevät samalla tavalla sääntöjen rikkojaa, olipa tämä hyökkääjä tai oikeutettua puolustustaistelua käyvä osapuoli.

Amnestyn raportti oli Koskenniemen mukaan tätä taustaa vasten perusteltua tehdä. Hänen mukaansa on väärin lukea raporttia niin, että se antaisi Venäjälle vapaat kädet ja syyttäisi vain Ukrainaa.

10.17: Ukraina: Venäjä menetti päivässä peräti yhdeksän sotilaskonetta, syynä todennäköisesti Krimin kentän räjähdykset

Ukrainan armeija arvioi Venäjän menettäneen vuorokaudessa 160 sotilasta.

Venäjä menetti päivässä lisäksi muun muassa yhdeksän lentokonetta, 15 panssarivaunua ja seitsemän tykkiä, Ukraina väittää.

The Kyiv Independentin raportoimia lukuja ei ole vahvistettu.

Yhdeksän lentokoneen tappioarvio on poikkeuksellisen suuri. Se viittaa todennäköisesti tiistaisiin räjähdyksiin, jotka tapahtuivat Venäjän sotilaslentokentällä Krimin niemimaalla.

Ukraina ei ole virallisesti suoraan ottanut vastuuta räjähdyksistä, mutta ei ole myöskään kieltänyt iskua.

Ukrainalaisen sotilasviranomaisen mukaan Ukraina olisi iskun takana, kertoo The New York Times.

Reutersin mukaan korkea-arvoinen ukrainalaisviranomainen sanoi, että kyse voi olla partisaanien sabotaasista.

Kreml puolestaan katsoo, ettei räjähdys johtunut Ukrainan hyökkäyksestä, vaan ammusvaraston räjähdyksestä.

Venäjä valloitti Krimin niemimaan Ukrainalta vuonna 2014.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

9.54: Toistakymmentä siviiliä kuoli Venäjän iskuissa Ukrainan keskiosassa, kertovat paikallisviranomaiset

Ukrainassa ainakin 13 siviiliä on saanut surmansa Venäjän iskuissa Dnipropetrovskin alueelle maan keskiosassa, kertovat paikallisviranomaiset.

Viranomaisten mukaan 11 ihmistä kuoli heti iskuissa ja kaksi on menehtynyt myöhemmin vammoihinsa. Iskut osuivat paikalliseen kylään.

9.13: Zelenskyi: Sota alkoi Krimistä ja sen täytyy loppua Krimin vapauttamiseen

Ukrainan sota alkoi Krimin niemimaalta ja sen täytyy loppua Krimin vapauttamisella, sanoi Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puheessaan.

Zelenskyi ei maininnut puheessaan tiistaina Venäjän lentosotatukikohdassa tapahtuneita räjähdyksiä, mutta painotti, että ”Krim on osa Ukrainaa, emmekä koskaan luovu siitä”.

Kansainvälisesti Krimin niemimaata pidetään osana Ukrainaa, mutta Venäjä on miehittänyt aluetta vuodesta 2014 lähtien.

9.01: Räjähtävätkö tuhoutuvan venäläistankin ammukset? Valtava tulipallo heittää panssarivaunun palasia ilmaan

Ukrainan armeija on julkaissut videon, jossa se kertoo näkyvän, miten venäläinen panssarivaunu tuhoutuu valtavan räjähdyksen saattelemana.

Venäläinen T-90-panssarivaunu tuhoutui amerikkalaisvalmisteisen Javelin-panssarintorjuntaohjuksen hyökkäyksen seurauksena, Ukraina sanoo.

Ukrainan ilmoitukseen tuhovälineestä kannattaa sikäli suhtautua varauksella, että maan sotapropaganda on pyrkinyt tekemään Javelineista liki myyttisen tankkien tuhoajan.

Yhdysvaltain tuorein asepaketti Ukrainalle sisältää muiden aseiden, ammusten ja varusteiden ohella myös tuhat Javelinia.

Ukrainan armeijan mukaan videolla näkyvästä tuhotyöstä vastaa 93. mekanisoitu prikaati. Panssarivaunu tuhottiin Ukrainan mukaan elokuun 6. päivänä.

Lue aiheesta lisää täältä.

8.32: Brittitiedustelu: Kreml on todennäköisesti muodostanut 3. armeijakunnan "vapaaehtoispataljoonista"

Venäläiskomentajat joutuvat tällä hetkellä hyvin todennäköisesti jakamaan resurssejaan Itä-Ukrainan hyökkäyksen ja Etelä-Ukrainassa odotettavissa olevan Ukrainan vastahyökkäyksen välillä, arvioi Iso-Britannian puolustusministeriö tiedustelupäivityksessään.

Ongelmaa helpottaakseen Venäjä on liki varmasti muodostanut Moskovan itäpuolella tukikohtaansa pitävän 3. armeijakunnan, Britannia arvioi. Miehistönsä armeijakunta saa brittiarvion mukaan uusista "vapaaehtoispataljoonista", joihin on rekrytoitu taistelijoita ympäri maata.

Venäläisessä armeijakunnassa on tyypillisesti noin 15 000–20 000 sotilasta, mutta näin suuren vahvuuden saavuttaminen on brittien mukaan todennäköisesti vaikeaa. Britannia ei usko, että kolmannella armeijakunnalla on ratkaisevaa vaikutusta Ukrainan sotaan.

7.06: USA: Venäläiset harjoittelevat käyttämään Iranin lennokkeja

Yhdysvallat uskoo, että venäläiset ovat alkaneet harjoitella iranilaisvalmisteisten sotilaslennokkien käyttöä, sanoo CNN:lle puhunut yhdysvaltalaisviranomainen.

– Viime viikkojen aikana venäläisviranomaiset ovat harjoitelleet Iranissa lennokkien käyttöä, hän totesi.

Ukrainan presidentinkanslian neuvonantaja Oleksiy Arestovychsanoi aiemmin, että Venäjällä on jo käytössään iranilaisia lennokkeja.

6.42: Venäjän sotilastukikohdassa räjähti tiistaina – mistä räjähdys johtui?

Ukraina ei ole sen enempää suoraan kieltänyt kuin myöntänytkään olevansa vastuussa Venäjän lentosotatukikohdassa tiistaina tapahtuneesta räjähdyksestä.

Reutersin mukaan korkea-arvoinen ukrainalaisviranomainen sanoi, että kyse voi olla partisaanien sabotaasista.

Presidentti Volodymyr Zelenskyin neuvonantajan mukaan syynä saattoi olla venäläisten epäpätevyys.

Kreml puolestaan katsoo, ettei räjähdys johtunut Ukrainan hyökkäyksestä, vaan ammusvaraston räjähdyksestä.

Eilen ukrainalainen sotilasviranomainen totesi The New York Timesille, että räjähdys johtui Ukrainan iskusta.

Venäläistietojen mukaan iskussa kuoli yksi ja haavoittui kahdeksan.

6.10: Ukrainan armeija jätti Iziumin pois raportistaan – onko vastahyökkäys alkanut?

Ukrainan yleisesikunta ei päiväraportissaan maininnut sanallakaan Itä-Ukrainan Iziumin suunnan taisteluita, huomioi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War.

Tämä on sikäli huomionarvoista, että länsimaiset lähteet ovat kertoneet Ukrainan käynnistelevän alueella vastahyökkäystä.

Samaisella alueella myös Venäjä on pyrkinyt viime aikoina hyökkäämään, joskin Kremlin eteneminen Itä-Ukrainassa on tyssännyt viime viikkoina käytännössä täysin.

Tiistai 9. elokuuta

23.47: Reuters: Venäjä purkaa lentokoneitaan pakotteiden takia

Venäläiset lentoyhtiöt, mukaan lukien valtion omastama Aeroflot, purkavat matkustajalentokoneita varaosiksi. Venäjä ei pysty enää ostamaan lentokoneisiin tarvittavia varaosia ulkomailta maalle asetettujen pakotteiden takia.

Asiasta uutisoi Reuters.  

Reutersin tietojen mukaan Venäjän hallitus antoi kesäkuussa lentoyhtiöille ohjeistuksen purkaa joitakin lentokoneita varaosiksi, jotta lentoja voidaan järjestää vuoteen 2025 asti.

Ainakin yksi venäläinen Sukhoi Superjet 100 ja upouusi Airbus A350 ovat tiettävästi purussa, kertoo Reuters nimettömänä pysyttelevän lähteen mukaan. 

22.51: Yhdysvallat tukee 89 miljoonalla dollarilla Ukrainan miinanraivaustoimintaa

Yhdysvaltain ulkoministeriö myöntää 89 miljoonaa dollaria tukeakseen Ukrainan miinanraivaustoimia, uutisoi Reuters.

Lähes 90 miljoonaa dollaria ei mene suoraan Ukrainan hallitukselle, vaan valtiosta riippumattomille järjestöille ja urakoitsijoille, jotka työskentelevät hallitustiimien kanssa.

18.48: Ensimmäinen Ukrainasta lähtenyt viljalaiva on vailla määränpäätä

Ensimmäinen Ukrainasta lähtenyt viljalaiva etsi tiistaina satamaa lastinsa purkamista varten. Sierra Leonen lipun alla purjehtivan Razoni-aluksen lastina on maissia. Laivan oli määrä purkaa lastinsa Libanonissa.

Ukrainan Libanonin-suurlähetystö kertoi Twitterissä rahtaajalta saamiinsa tietoihin viitaten, että ostaja ei halunnut ottaa lastia vastaan, koska se oli myöhässä yli viisi kuukautta.

Lähetystön mukaan lastille etsitään nyt uutta ostajaa joko Libanonista tai muualta. Razoni on edelleen ankkurissa Turkin rannikon tuntumassa.

Lisää tiistain tapahtumista voit lukea täältä.