Yksi mies on syytänyt raskaasti tappiolliseen suomalaisseuraan jo miljoonia ja aikoo tehdä niin jatkossakin – mutta vain yhdellä erityisellä ehdolla: "Tulevaisuus on siitä kiinni"

Hongan taloustilanne on ollut vaikea läpi seuran lyhyen pääsarjahistorian, eikä viime vuosi tehnyt siihen poikkeusta. Seura joutui turvautumaan 1,55 miljoonan euron pääomasijoitukseen, kun henkilöstökuluista kertyvät tappiot nousivat peräti 1,4 miljoonaan.

Tilinpäätöksen mukaan Esport Honka Oy:n liikevaihto oli viime vuonna vain 776 912 euroa. Kaikesta päätelleen urheiluseuran pyörittäminen Espoossa ei ole taloudellisesti kannattavaa toimintaa.

Hongan raskaat tappiot on viime vuosina kuitannut seuran omistaja ja puheenjohtaja Färid Ainetdin, Vaasasta lähtöisin oleva ja Espoon Tapiolassa vuodesta 1964 asti asunut tataari.

– Ei tämä tarina miksikään muutu. Samaa siltarahoitusta on tässä jouduttu käyttämään, Ainetdin myöntää.

Pitkän uran Nesteen markkinoinnissa tehnyt ja Tapiolaan urheilukeskus Esport Centerin vuonna 1981 rakennuttanut Ainetdin ei ole kuitenkaan täysin vailla toivoa.

– Onko joku esittänyt, että olen innoton? Olen sydänveriäni myöten mukana Hongassa ja olen pistänyt siihen aika paljon rahaakin viiden vuoden aikana, Ainetdin lataa.

"Siinä tämä kohtalonkysymys on"

Ainetdinin mukaan Hongan tulevaisuuden kannalta avainasemassa on Tapiolan urheilupuistoon, muiden urheiluhallien ja metroaseman kupeeseen rakentuva jalkapallostadion.

– Nykyisenlaisissa telinekatsomoissa ei ole mitään edellytyksiä taloudellisesti kestävään toimintaan. Siinä tämä kohtalonkysymys on.

Espoo on jo tehnyt päätöksen, että stadionhanke toteutetaan kaupungin rahoituksella. 6 000 katsojaa vetävän otteluareenan lisäksi arvokkaalle tonttimaalle rakentuisi asuntoja ja palveluita.

– Periaatepäätös on olemassa, mutta jos talous kääntyy nurjalleen nyt koronaviruksen vuoksi, meneekö kaikki päätökset sitten uusiksi? Voin hyvin kuvitella sen, Ainetdin pohtii.

Mitat täyttävää jalkapallostadionia on puuhattu Tapiolaan jo lähes 20 vuotta. Tälläkin kaudella veikkausliigajoukkue pelaa kotiottelunsa putkitelineistä rakennettujen katsomoiden edessä.

– Sitten vasta kun se on pystyssä siihen voi alkaa uskoa, Ainetdin kuvailee tilannetta.

Honka pääsee 1 500 katsojan kapasiteettiin

Viime vuonna 1,4 miljoonaa ja sitä edellisenä yli miljoona – kuinka pitkään Hongan tappiollinen toiminta voi jatkua Veikkausliigassa?

– Niin kuin sanottu, Hongan taru on pitkälti siihen stadioniin kytketty, Ainetdin toteaa.

– Tulevaisuus on siitä kiinni.

Eli niin kauan kuin stadionin rakentuminen näyttää lupaavalta seuraan kannattaa sijoittaa pääomaa?

– Näin se on nähty.

Koronaviruksen ahdistaman veikkausliigakauden 2020 talousnäkymät ovat entistäkin heikommat, joten tästäkin vuodesta on tulossa miinusmerkkinen.

Suomen hallituksen viime viikkoinen päätös löysätä ulkoilmatapahtumien yleisörajoituksia pelastaa sentään hieman seurojen tulopuolta. Heinäkuussa yleisö on mahdollista jakaa erillisiin 500 henkilön lohkoihin tietyin edellytyksin.

– Mekin päästään noin 1 500 katsojan kapasiteettiin. Mutta onko sekin kannattavuusrajan alla? Ja jos on, koska päästään kannattavuusrajan yläpuolelle? Toivottavasti elokuussa ja myöhemmin syksyllä tilanne rupeaa vähän lievenemään, Ainetdin pyörittelee.

Urheilullisesti Veikkausliigan viime kauden pronssijoukkueella on jälleen potentiaalia menestyä. Päävalmentaja Vesa Vasaralla on luotsattavanaan laadukas nippu pelaajia.

– Tavoitellaan kärkisijoja tälläkin kaudella, Ainetdin kiteyttää.