Ylen uusi päätoimittaja Jouko Jokinen ei ole tehnyt eläessään yhtään radio- tai TV-juttua.
Yleisradion uudeksi päätoimittajaksi valittu Jouko Jokinen kertoo, ettei päätös jättää Aamulehti ollut helppo, mutta kun hän alkoi miettiä asiaa tarkemmin, ei tarjouksesta voinut kieltäytyä.
– Ei se helppoa ollut, mutta kun Rapala (viehe) tarttuu niin alkaa oikeasti miettimään tätä vaihtoehtoa. Sen jälkeen päätös oli helppo tehdä. Olisihan sitä hullu jos tällaiselle asialle sanoisi ei. Nuorena pitää mennä, kun vanhana ei enää jaksa, Jokinen sanoi.
Päätöksen tekemiseen meni lopulta noin kolme viikkoa. Ensin viikko tunnustelua, sitten kaksi viikkoa tiivistä keskustelua muun muassa toimitusjohtaja Lauri Kivisen kanssa.
Ylen roolista, sen mahdollisista muutoksista ja uusista painopisteistä Jokinen ei vielä halua sanoa mitään tarkempaa. Aikaisemmissa kannanotoissa hän on kritisoinut yhtiötä sen toiminnan laajuudesta. Nyt hän keskittyy kehumaan Ylen journalismia erinomaiseksi ja nimeää kolme keskeistä aluetta.
– Olenhan kyllä kritisoinut, kuinka laajaa se toiminta on. Kannattaako keskittyä joihinkin tiettyihin asioihin, ja tehdä ne erittäin hyvin, ja jättää toisia asioita pikkuisen vähemmälle. Mutta on kolme aluetta, joilla Ylellä on selkeä kansallinen tehtävä: ulkomaat, alueet ja urheilu. Niitä kukaan muu ei kykene tekemään edes. Niissä se rooli on poikkeava muusta mediasta.
Ylen edellinen päätoimittaja Atte Jääskeläinen joutui eroamaan tehtävästään keväällä, muutamaa viikkoa sen jälkeen kun Julkisen sanan neuvosto antoi Ylelle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa.
Jupakan aikana pääministeri Juha Sipilä (kesk.) oli pommittanut Yleisradion toimittajaa sähköposteilla asian uutisoinnista. Jokinen ei ole huolissaan, että poliitikkojen kanssa syntyisi uusia ongelmia.
– Palomuuri on varmaan viime kevään tapahtumien jälkeen entistä tiukempi. Voi olla, että poliitikot jo pelkäävät ottaa yhteyttä ja aristelevat antaa palautetta, mikä on huono asia, Jokinen sanoo.
Jokinen lupaa, ettei lyö luuria korvaan jos Sipilä soittaa.
Jokinen on aiemmin ottanut kantaa myös Yleisradion ja Suomen Tietotoimiston STT:n suhteeseen ja toivonut, että Yleisradio palaisi STT:n asiakkaaksi. Näin tapahtui keväällä, mutta sopimus on vuodenvaihteessa katkolla. Uudessa tehtävässään Jokinen aikoo perehtyä asiaan Yleisradion näkökulmasta.
– Jos järkevää on, niin ilman muuta jatketaan.
Lakimiestytär ei pidä tittelistään
Jokinen nostatti vilkasta keskustelua viikonloppuna, kun Aamulehti linjasi aikeestaan luopua sukupuolitetuista titteleistä ja korvata esimerkiksi eduskunnan puhemiehen puheenjohtajalla. Jokinen ei vielä julista tuovansa samaa käytäntöä myös Yleisradioon, mutta hän toivoo, että muutos nähdään aikanaan myös siellä.
– Toivottavasti jossain vaiheessa siirrytään. Olen vasta nyt tajunnut, miten sukupuolittunut kieli on. Se on vallan väline. Minun tytärtäni harmittaa hirveästi kun häntä kutsutaan lakimieheksi. Hän on 27-vuotias nainen. En ollut tajunnut sitä, että tämä on aika kipeä juttu monelle leidille. Miehenä sitä ei tule ajatelleeksi. Jos minut nimitettäisiin esinaiseksi, niin kyllä hetken miettisin, että mitä?
Tunnustusta rohkeasta valinnasta
Joulukuussa uuteen tehtäväänsä siirtyvä päätoimittaja on tähän asti työskennellyt pelkästään lehdistössä. Facebook-päivityksessään hän antoi Yleisradion hallitukselle tunnustusta rohkeudesta.
– Kiitän Yleisradion hallitusta rohkeudesta, kun se valitsi Ylen uutistoiminnan johtoon 58-vuotiaan turo-pukuisen, kaljun ja ylipainoisen miehen, joka ei ole eläissään tehnyt yhtään radio- tai tv-ohjelmaa. Lisäksi hänellä oli lapsena erittäin paha puhevika, Jokinen kirjoittaa.