Yli 200 opiskelijaa maksoi psykoterapeuttikoulutuksesta mutta ei saa harjoittaa ammattia – oikeus antaa tuomionsa

Helsingin käräjäoikeus antaa tänään ratkaisunsa jutussa, jossa Helsingin Psykoterapiainstituutin toimitusjohtajaa syytetään törkeästä petoksesta ja markkinointirikoksesta.

Syyttäjän mukaan John Pihlaja erehdytti instituutin opiskelijoita siitä, millä varmuudella he saavat psykoterapeutin ammattinimikkeen valmistuttuaan. Jutussa on yli 200 asianomistajaa.

Pihlaja on kiistänyt syytteet.

Psykoterapeutti on Suomessa nimikesuojattu ammatti. Vuoden 2012 alussa psykoterapeuttikoulutus siirtyi asetuksella yliopiston tai yliopiston yhdessä muun kouluttajaorganisaation kanssa toteutettavaksi. Koulutus on maksullinen.

Aiemminkin psykoterapeutteja kouluttanut Helsingin Psykoterapiainstituutti (HPI) aloitti vuonna 2013 ratkaisukeskeisen psykoterapeuttikoulutuksen yhteistyössä brittiläisen UWE Bristol -yliopiston kanssa. Valvira ei ole hyväksynyt yhdenkään koulutukseen osallistuneen psykoterapeutin ammattinimikkeen rekisteröintiä. 

Opiskelijat sanovat, että heitä on huijattu.

Syyttäjä: Taloudellinen vahinko miljoonaluokkaa

Syytteessä törkeän petoksen tekoaika on marraskuusta 2013 marraskuuhun 2018. Syyttäjän mukaan muun muassa HPI:n verkkosivuilla ja opinto-oppaassa annettiin ymmärtää, että koulutus johtaa nimikesuojauksen saamiseen Valviralta.

Todellisuudessa Pihlaja tuli syyttäjän mukaan tietoiseksi siitä, että Valvira arvioi koulutusta niin, että sitä pidetään ulkomailla suoritettuna koulutuksena. Silloin nimikesuojauksen saamiseen liittyvä hyväksymismenettely on erilainen kuin silloin, kun kysymys on suomalaisessa yliopistossa suoritetusta koulutuksesta.

– Edelleen Pihlaja on tullut tietoiseksi siitä, että Valvira tulee pyytämään nimikesuojauksen myöntämiseen liittyvässä menettelyssä arvion koulutuksen vastaavuudesta suomalaisen yliopiston tarjoamaan koulutukseen vasta opiskelijan hakiessa nimikesuojausta Valvirasta ja että Valvira päättää nimikesuojauksen myöntämisestä vasta tuolloin saamiensa lausuntojen ja selvityksien perusteella, syytteessä sanotaan.

Syyttäjän mukaan Pihlaja tavoitteli ja sai rikoksilla huomattavaa taloudellista hyötyä. Opiskelijoille aiheutuneen taloudellisen vahingon määräksi syyttäjä laskee noin 1,15 miljoonaa euroa.

– (Pihlaja) on saanut asianomistajat tekemään maksullisen koulutuspalvelusopimuksen ja maksamaan tämän perusteella koulutuksesta ja jatkamaan jo aloittamaansa maksullista koulutusta ja koulutusmaksujen suorittamista -- Maksetut koulutusmaksut ovat olleet opiskelijoille taloudellista vahinkoa, koska koulutuksen perusteella ei ole saanut psykoterapeutin nimikesuojausta, jota asianomistajaksi nimetyt opiskelijat ovat tavoitelleet, syyttäjä sanoo.

Syyttäjä vaatii Pihlajalle vankeusrangaistusta. Lisäksi HPI:lle vaaditaan vähintään 10 000 euron suuruista yhteisösakkoa.

Pihlaja: Asiaa selvitettiin Valvirasta

Pihlaja on kiistänyt syytteet kokonaisuudessaan. Kirjallisessa vastauksessaan käräjäoikeudelle hän sanoo, ettei ole missään asiayhteydessä tuonut esiin tai johdattanut asianomistajia uskomaan siihen, että koulutuksen tuottaman ammattinimikkeen käyttöoikeuden rekisteröinti tapahtuisi missään tietyssä ajassa automaattisesti HPI:n tarjoaman koulutuksen perusteella.

Pihlaja sanoo selvittäneensä ennen yhteistyön aloittamista sosiaali- ja terveysministeriöstä, liittyykö ulkomaiseen yhteistyöyliopistoon epävarmuutta psykoterapeutti-nimikkeen käyttöoikeuden rekisteröimisessä. 

Hänen mukaansa myös Valvirasta oli vahvistettu, ettei asetus tee eroa suomalaisen ja ulkomaisen psykoterapeuttikoulutuksen välille, vaan että kriteerit ovat samat.

– Valvira ei ole ennen ensimmäisten koulutusryhmien valmistumista ilmaissut millään tavoin mistään ammattihenkilöasetuksen ulkopuolisista kriteereistä. Valvira on ensimmäistä kertaa vasta 7.6.2017 opiskelijoille lähettämissään selvityskirjeissä ilmoittanut taannehtivana ja täysin uutena vaatimuksena, että koulutusten toteutusten pitää olla samanlaiset kilpailevan Oulun yliopiston lausunnossa kuvatun toteutuksen kanssa, Pihlajan vastauksessa sanotaan.

Pihlajan mukaan Valvira tulkitsee lakia väärin. Hän korostaa, että HPI:n koulutuksista on aiemmin valmistunut yli 300 Valviran hyväksymää psykoterapeuttia.

– Koulutus on perustaltaan oleellisesti sama, ja kouluttajatkin ovat samat, vastauksessa sanotaan.

HPI ei ole syksyn 2017 jälkeen ottanut uusia opiskelijoita psykoterapeuttikoulutukseen.

Valviralta edelleen kielteisiä päätöksiä

Valviran kielteisiä nimikepäätöksiä on käsitelty myös hallinto-oikeuksissa. Korkein hallinto-oikeus (KHO) päätyi pyytämään asiassa ennakkoratkaisun Euroopan unionin tuomioistuimelta. Sen perusteella KHO katsoi, ettei Valvira ollut unionin oikeuden edellyttämällä tavalla selvittänyt tutkintotodistuksen myöntäneen yliopiston kanssa koulutuksen toteuttamiseen liittyviä epäilyjään.

KHO palautti asian loppuvuodesta 2022 takaisin Valviralle uudelleen käsiteltäväksi.

Tammikuussa Valvira kertoi antaneensa ensimmäiset päätökset nimikesuojaushakemuksiin sen jälkeen, kun se oli arvioinut koulutusta uudelleen. Päätöksissään Valvira katsoi, ettei kyseessä ole psykoterapeutin ammattiin johtava koulutus, joten sen perusteella ei myönnetä oikeutta käyttää psykoterapeutin ammattinimikettä.

– Selvityksen perusteella (UWE Bristolin) Solution Focused Therapy -koulutus ei vastaa luonteeltaan ja kestoltaan kotimaista koulutusta eikä valtakunnallisen yliopistojen psykoterapeuttikoulutuskonsortion antamia suosituksia. Koulutuksen potilastyön työnohjaus ja koulutuspsykoterapia eroavat merkittävästi suomalaisen koulutuksen toteutustavasta. Valvira katsoo, että koulutus ei johda psykoterapeutin ammattiin, Valvira kertoi tiedotteessa.

HPI määrättiin riitajutussa korvauksiin

Osa rikosjutun asianomistajista on myös nostanut korvauskanteen HPI:tä vastaan. 

Aiemmin Helsingin käräjäoikeus ratkaisi jutun opiskelijoiden hyväksi ja määräsi HPI:n maksamaan viidelle kantajalle yhteensä yli 75 000 euroa vahingonkorvauksia.

Marraskuussa Helsingin hovioikeus ei muuttanut käräjätuomiota. Hovioikeus katsoi, että HPI:n järjestämä koulutus ei vastannut tulokseltaan sitä, mitä asiassa oli kantajien ja HPI:n välillä sovittu.

– Kuten käräjäoikeus, hovioikeus katsoo, että HPI:n olisi tullut informoida kuluttaja-asemassa toimineita kantajia tiedossaan olleista riskeistä ammattinimikkeen rekisteröinnille. Koska HPI ei ole kertonut kantajille näistä riskeistä, sen ei myöskään voida katsoa toimineen sopimuskumppanina huolellisesti, hovioikeus sanoi tuomiossaan.

Hovituomioon on haettu valituslupaa korkeimmasta oikeudesta.

Lue myös: Mielenterveysongelmat veivät jo yli 100 000 suomalaista viime vuonna pitkälle sairauspoissaolojaksolle

Ihmiset ovat eriarvoisessa asemassa psykoterapiaan hakeutuessaan – näin tilanteen voisi korjata

Onko psykoterapia vain rikkaiden “huvia”? Näin paljon se maksaa