Yli 80 prosenttia suomalaisista olisi valmis puolustamaan muita Nato-maita – enemmistö olisi valmis myös purkamaan Ahvenanmaan demilitarisoinnin

Suomalaisilla on korkea valmius toimia puolustusliitto Naton viidennen artiklan mukaisesti, kertoo tuore kyselytutkimus. Peräti 82 prosenttia katsoo, että Suomen tulisi olla valmis puolustamaan toista Nato-maata, mikäli se joutuisi hyökkäyksen kohteeksi.

Koneen Säätiön rahoittaman Turvallisuus- ja puolustuspolitiikan dynaaminen kannatus (NATOpoll) -tutkimushankkeen raportissa kerrotaan suomalaisten näkemyksiä Natosta ja Suomesta Naton jäsenenä. 

Raportin mukaan suomalaiset odottavat Natolta ennen kaikkea sotilaallista turvaa Venäjän uhkaa vastaan, mutta toisaalta myös halu lähettää suomalaisia joukkoja muiden Nato-maiden avuksi hyökkäystilanteessa on huomattavan korkea

Lue myös: Sotilasasiantuntijat: Pääsy Pohjois-Suomeen parantaa Naton mahdollisuuksia valvoa Venäjää

Suomalaisten halukkuus toteuttaa 5. artiklaa on suurempi kuin Naton jäsenmaissa huhti-toukokuussa 2022 tehdyssä kyselyssä keskimäärin (67 %), joskin tuossa Naton omassa kyselyssä oli mukana myös neutraali vaihtoehto.

Suomalaisten enemmistö kannattaa tuoreen kyselyn mukaan myös Ahvenanmaan demilitarisoinnin purkamista (58 %) ja asevelvollisuuden laajentamista koskemaan myös naisia ja muunsukupuolisia (53 %).

Ydinaseisiin sen sijaan suhtaudutaan jyrkän kielteisesti. Suomen kautta tapahtuvien ydinasekuljetusten sallimista vastustaa 61 prosenttia ja ydinaseiden sijoittamista Suomen maaperälle peräti 77 prosenttia. Tässä saattavat näkyä Suomen turvallisuuspolitiikan panostukset ydinaseriisuntaan sekä se, että ydinaseiden salliminen vaatisi lakimuutoksia.

Naton tukikohdan ja ulkomaalaisia Nato-joukkoja haluaa Suomeen hieman alle puolet vastaajista.

Vastavoima Venäjälle

Suomalaiset odottavat kyselyn mukaan Natolta etenkin perinteistä sotilaallista suojaa. Vaikka Nato on 1990-luvulta lähtien pyrkinyt laajentamaan toimintakenttäänsä muun muassa demokraattisten arvojen vahvistamiseen ja ympäristökriisien ehkäisyyn, tuoreimmassa jäsenmaassa perinteiset tehtävät nähdään yhä keskeisimpinä.

Vastaajista selvä enemmistö näkee Naton pelotteena Venäjää vastaan. Nato nähdään myös kollektiivisen puolustuksen ja turvallisuuden tuottajana.

Muut tehtävät nähdään vähemmän merkityksellisinä, esimerkiksi terrorismin torjuntaa pitää Naton tehtävänä reilut puolet vastaajista.

Lue myös: FT: Naton ydinasevallat uhkasivat hyökätä venäläisjoukkoja vastaan, jos Venäjä käyttää taktisia ydinaseita Ukrainassa

Vain 52 prosenttia pitää Natoa liberaalien demokratioiden muodostamana arvoyhteisönä, missä saattaa raportin kirjoittajien mukaan näkyä Turkin ja Unkarin jarrutus Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksiä kohtaan.

Kiinan kilpailijana Naton näkee alle puolet suomalaisista, vaikka etenkin Yhdysvallat on yrittänyt korostaa tätä puolta.

Natolta ei odoteta kybersuojaa

Myös näkemyksissä suomalaisten kokemista turvallisuusuhista näkyy selvästi sen, millä perusteilla kansalaismielipide kääntyi nopeasti Nato-jäsenyyden kannalle alkukeväästä 2022 Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Vaikka vain noin kolmannes kokee aseellisen hyökkäyksen tai joukkotuhoaseilla uhkaamisen olevan tällä hetkellä uhka Suomelle, Naton vaikutus niiden torjunnassa koetaan suureksi. 84 prosenttia kokee Naton auttavan torjumaan aseellista hyökkäystä ja 76 prosenttia joukkotuhoaseilla uhkaamista.

Naton rooli esimerkiksi kyberhyökkäysten, informaatiosodankäynnin ja kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa koetaan puolestaan varsin rajalliseksi.

Raportin kirjoittavat toteavat päätelmissään kansalaisten Natoon liittämien politiikkakehysten kirjon olevan jokseenkin kapea, mikä heijastelee pitkälti puolustusliiton ympärillä käytävää poliittista ja yhteiskunnallista keskustelua.

Hyvin toimeentulevat Nato-myönteisimpiä

Tutkimus kertoo, että Nato-jäsenyydellä on edelleen suomalaisten enemmistön vankka tuki. 81 prosenttia vastaajista kertoo että äänestäisi Suomen Nato-jäsenyyden puolesta, jos äänestys järjestettäisiin nyt. Vain 11 prosenttia äänestäisi vastaan.

Enemmistö kannattaa jäsenyyttä lähes kaikissa väestöryhmissä, mutta suhtautuminen Natoon on myös luokkasidonnainen kysymys. Korkeasti koulutetut, ylemmissä ammattiryhmissä toimivat ja eniten ansaitsevat suhtautuvat jäsenyyteen selvästi myönteisemmin kuin alempien sosiaaliluokkien kansalaiset.

Esimerkiksi johtavassa asemassa olevista 90 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä, kun työntekijöillä ja työttömillä vastaava luku on 77.

Lue myös: Häkkänen haluaa käydä liittolaisten kanssa tärkeitä keskusteluja: "Suomen tärkein tehtävä on puolustaa kotimaan aluetta"

Nato-jäsenyys jakaa mielipiteitä myös poliittisen orientaation mukaisesti, vasemmistolaisiksi identifioituvat ovat selvästi oikeistolaisia Nato-vastaisempia.

Puoluekannatuksen osalta erot eivät ole aivan yhtä jyrkkiä. Vasemmistoliiton kannattajista 59 prosenttia on Nato-jäsenyyden kannalla, mutta esimerkiksi SDP:n äänestäjistä 90 prosenttia äänestäisi Nato-jäsenyyden puolesta. Kokoomuksen kannattajista peräti 98 prosenttia kannattaa Nato-jäsenyyttä, perussuomalaisilla vastaava luku on 76 prosenttia.

Miesten (84 %) ja naisten (79 %) Nato-kannatuksessa on vain pieni ero.

Kyselyn toteutti Taloustutkimus 8.–19. kesäkuuta. Siihen vastasi hieman alle 2  900 suomalaista, jotka olivat iältään 15–79-vuotiaita. Virhemarginaali on noin 1,8 prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimushankkeen johtajana toimii Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan yleisen valtio-opin dosentti ja varadekaani Hanna Wass.