Yllättävä paljastus TPS:n sisältä – näin karu SM-liigan menestysseuran tilanne on

Moni suomalaisen jääkiekon pitkäaikainen ystävä muistaa ajat, jolloin TPS oli SM-liigan dynastia. Oli Vladimir Jursinovia, Hannu Jortikkaa, Kari Jalosta, Koivun veljeksiä ja monia ikonisia hahmoja.

TPS otti pelkästään 1990-luvulla viisi mestaruutta. Ja kun ynnää mukaan lähivuodet, mestaruuksia tuli peräti kahdeksan kappaletta.

Samoihin aikoihin eli 1990-luvun taitteessa Turun Artukaisiin rakennettiin mahtipontinen monitoimihalli, joka on totellut vuosien varrella nimiä Typhoon, Elysée Arena, HK Areena ja Gatorade Center.

Sama mökki pönöttää yhä pellon keskellä. Moni asia on kuitenkin muuttunut vajaan 35 vuoden aikana.

TPS ylsi vielä 2020-luvun alussa kahdesti finaaleihin. Se jäi molemmilla kerroilla hopealle. Isossa kuvassa TPS:n pinnan alla on kuohunut jo pitkään.

TPS kertoi syyskuussa, että se teki päättyneellä tilikaudella 2,9 miljoonan euron tappiot. Viimeisten kymmenen vuoden aikana turskaa eli tappioita on tullut yli 16 miljoonan euron edestä.

UUTINEN: TPS teki 2,9 miljoonan jättitappiot

Pysäyttäviä lukemia.

TPS on pysynyt pinnalla pitkälti sen rikkaiden omistajien avulla. Supercellin perustajat Mikko Kodisoja ja Ilkka Paananen ovat pelastaneet seuran tuholta.

Nyt TPS:n sisältä kuuluu rajuja viestejä.

”Näin pitää tehdä, jotta selviämme”

Oletettavaa oli, että TPS käynnistää ainakin jonkinlaisen kulukuurin. Se ei näkynyt vielä syksyllä, kun eri SM-liigaseurojen pelaajabudjetit tuotiin julki.

TPS kertoi, että sen pelaajabudjetti kaudelle 2023–24 on 2,8 miljoonaa euroa. Tämä oli Liigassa kuudenneksi suurin lukema. TPS:n pelaajabudjetin piti kasvaa 350 000 eurolla edelliskauteen nähden.

Korostus sanalle piti.

– Meillä on rahan kanssa tiukkaa. Seuran kyvykkyys riittää tällä hetkellä Liigan alimpaan kolmannekseen, TPS:n urheilujohtaja Rauli Urama paljastaa MTV Urheilulle.

Hetkinen. Alimpaan kolmannekseen? Pelaajabudjettien saralla tämä tarkoittaa sitä, että TPS on samassa kastissa Jukureiden (2,00 milj. € – ilmoitettu budjetti), HPK:n (1,95 milj. €), SaiPan (1,90 milj. €) ja Sportin (1,84 milj. €) kanssa.

Puhutaan liigaseuroista, joista vain HPK on niittänyt aiempina vuosina menestystä.

Kuulostaa… rajulta.

– Niin, Urama toteaa vakavanaamaisena.

– Näin pitää tehdä, jotta selviämme, TPS:n urheilupomo jatkaa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Urama muistuttaa, että vaikka TPS:n reaalibudjetti on Liigan alempaa kastia, se ei estä sitä, etteikö Turkuun voitaisi rakentaa kilpailukykyinen edustusmiehistö.

– Olimme noin kahden miljoonan euron joukkueella kahdesti finaaleissa tuossa aiemmin. Ei tuo sinänsä ole ongelma. Totta kai, kun siirrytään kahdesta miljoonasta neljään miljoonaan, niin tuleehan siinä vastaan sellaisia asioita, jotka näkyvät. Meidän täytyy mennä näissä raameissa, Urama toteaa, jatkaen:

– Nykytilanne haastaa meitä entistä enemmän. Olemme riippuvaisia siitä, että meidän liigapelaajat pystyvät kehittymään kauden aikana. Sitä varten meidän täytyy taata ympäristö, missä kehittyminen on mahdollista. Tähän vaaditaan valmennusosaamista ja sitä, että harjoitteluedellytykset ovat kunnossa.

Suurseura?

TPS:n kulukuuri ei näy pelkästään siinä, miten paljon euroja se pystyy lyömään pelaajistoonsa kiinni. MTV Urheilun tietojen mukaan TPS:n sisällä on tehty erinäköisiä henkilöstötoimia. TPS:n työntekijöille on määritetty muun muassa ylityökielto, eikä seuralla ole tällä hetkellä esimerkiksi minkäänlaista viestintäjohtajaa tai päällikköä.

Isossa kuvassa oiva kysymys on se, että voiko TPS:ää edes laskea SM-liigan suurseurojen joukkoon?

Sillä on yhä käytössä yli 10 000 katsojaa vetävä kotihalli, joka on tosin sangen harvoin täynnä. TPS:n yleisökeskiarvo on Liigan neljänneksi suurin: 5 122 katsojaa. Ero on valtava esimerkiksi Tampereen joukkueisiin (Tappara 7 923 ja Ilves 7 620) tai HIFK:hon (7 828) nähden.

Eikä TPS:n nykyinen urheilumenestys anna sille suurseuran mandaattia.

Kahden finaalivierailun (2021 ja -22) jälkeen TPS koki viime keväänä roiman pudotuksen, kun se tipahti jo pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella jatkosta.

Nyt TPS käy kovaa taistelua siitä, että se yltäisi pudotuspeleihin.

TPS on suurseura pelkästään menojen puolella. TPS ilmoitti syksyllä, että sen uuden kauden kulubudjetti on 11,05 miljoonaa euroa, mihin laskettiin peräti 600 000 euron kasvu edelliskauteen nähden.

Samalla TPS arvioi tekevänsä uudella tilikaudellaan 1,41 miljoonan euron tappiot.

TAUSTAA: Talouslukuja julki: kaksi seuraa erottuu joukosta SM-liigassa – TPS:n tilanne hämmästyttää

– Jos suurseuran arvoa mitataan rahallisen kyvyn tai panostuksien kautta, niin emme ole lähelläkään sitä. Jos taas katsotaan harrastajamääriä, niin olemme Suomen mittakaavassa iso seura. Meillä on tuhatkunta junioria, jotka joko aloittavat toiminnan meidän siipien alla tai ovat osa seuraa. Onko tuo suuruutta? En tiedä. Selvää on se, että TPS ei voi mennä pelaajamarkkinoille niin, että poimimme sieltä vain isolla rahanipulla pelaajia. Niin ei käy. TPS houkuttelee pelaajia omalla toiminnallaan ja urheilullisuudellaan puoleensa. Toki, tuo myös vie meiltä pelaajia pidemmässä juoksussa pois, koska emme pysty pitämään kaikkia niitä hallussamme, jotka haluaisimme pitää. Emme ole rahapuolella suurseura – emme missään nimessä, Urama painottaa.

Juttu jatkuu kuvan alla.

Omia poikia eteenpäin

Urama maalailee kuvaa siitä, miten TPS on nyt ja jatkossa hyvin vahvasti kasvattajaseura. Sitä se on toki ollut käytännön tasolla jo tovin ajan, sillä Urama laskeskelee, että hänen neljän urheilujohtajavuotensa aikana TPS:stä on lähtenyt kymmenen kärkipelaajaa NHL:ään.

– Tuohon ympärille löydetään kyllä pelaajia, mutta miten nuo syömähampaat korvataan? Se on isompi huoli, Urama sanoo.

Konkretia on se, että TPS:n pitää kasvattaa omista junioreista ja seuran nuorista pelaajista liigatason vastuunkantajia.

– Olemme riippuvaisia siitä, että mihin esimerkiksi Viljami Marjala yltää. Hän on se seuraava Juuso Pärssinen (nykyseura Nashville Predators). Hänestä pitää tulla johtava pelaaja. Tai mitä Emil Hemming tekee? Mihin Aarne Intonen menee, tai mitä Vili Munkki ja Kalle Väisänen pystyvät tekemään. Noiden nimien joukosta pitää tulla se seuraava Mikael Pyyhtiä (Columbus Blue Jackets). Nuo ovat sellaisia kasvutarinoita, mitä meidän pitää saada aikaiseksi. Onhan se raadollista, kun äijiä lähtee. Valtteri Pulli hyppäsi kesällä NHL:ään ja nyt Sisu-Petteri Lehtonen on seuraava nimi, joka menee kohti tuota Pullin jättämää tonttia, Urama luettelee.

Urama kiistää, että TPS olisi minkäänlaisen välikauden äärellä. Hän ymmärtää, että TPS:ään kohdistuu kritiikkiä, mikäli se ei pysty menestymään.

– Turkulaiseen juttuun kannattaa luottaa, mutta meidän pitää olla myös luottamuksen arvoisia. Niin kauan kun on edes jollain tavalla realismia sen suhteen, että voimme pelata voitoista, taistella pudotuspelipaikasta tai haaveilla mestaruuksista, niin kyllä silloin faneilla ja kannattajilla on oikeus odottaa meiltä asioita. Puhutaan kuitenkin kilpaurheilusta. Onko menestyminen mahdollista vuodesta toiseen? Ei välttämättä. Katsotaan, että mihin tämä tarina kantaa, TPS:n urheilujohtaja Urama maalailee, puhuessaan alkavasta keväästä.