Ero SM-liigan suurten ja pienten seurojen välillä kasvaa. MTV Urheilu kävi läpi neljän pienen seuran taloudellisen tilanteen ja selvitti, millä mielellä seurat katsovat tulevaisuuteen.
Seurojen talousongelmista puhuttaessa huomio kääntyy herkästi Lappeenrannan SaiPaan. SaiPan urheilullinen menestys on viime vuosina ollut surkeaa, eikä talouspuolellakaan ole ollut hurraamista.
Lappeenrannassa on kärvistelty viime vuosina pelillisessä ja taloudellisessa alhossa.
Lappeenrantalaisseura on pelannut viimeksi pudotuspeleissä keväällä 2019, jolloin se oli runkosarjassa yhdeksäs. Tuon jälkeen SaiPa on ollut runkosarjassa parhaimmillaan 12:s. Viime kaudella sarjan hännille jäänyt seura on myös tällä hetkellä sarjataulukon peränpitäjänä.
Samalla taloudellinen tulos on painunut pakkaselle. Neljän viime tilikauden aikana Liiga-SaiPa Oy on tehnyt 1,6 miljoonan euron tappiot. Yksin viime kaudella miinusmerkkistä tuli yli 700 000 euroa, vaikka SaiPa kauppasi siirtorajalla pelaajiaan kuluja pienentääkseen.
– Kausi lähti huonosti liikkeelle ja ottelutuotot olivat läpi kauden heikkoja, keväällä SaiPan toimitusjohtajana aloittanut Jani Valkeapää, selvittää viime kauden ongelmia sähköpostitse.
LUE MYÖS: SM-liigaa vavisuttavien uutisten joukossa täystyrmäyksen saava huolenaihe – "Eivät kyllä ajattele, että Suomi-kiekko paremmaksi"
Yhtiön tilinpäätöstiedoista käy ilmi, että SaiPan kassan tilanne on heikko. Uusi osakeanti on tulossa rahoituksen turvaamiseksi. Samalla velkojien kanssa on tehty järjestelyitä. SaiPalla on omaa pääomaa 546 000 euroa ja vierasta pääomaa eli velkaa 2,2 miljoonaa euroa. Valkeapään mukaan nousseet rahoituskulut tuovat isossa kuvassa haasteita toiminnalle.
Valkeapää myöntää, että SaiPan tilanne on haastava. Toimia tilanteen parantamiseksi on suunnitteilla.
– Urheiluliiketoiminnassa on erityisen tärkeää pystyä harjoittamaan taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Viime vuosina sekä urheilu- että talouspuoli ovat olleet mollivoittoisia, minkä takia olemme ajautuneet taloudellisesti haastavaan tilanteeseen.
Tällä kaudella SaiPa tavoittelee positiivista tulosta. Alkukaudesta yleisömäärien kehitys ei tue tavoitteen saavuttamista. SaiPa on yli 500 katsojan verran perässä ottelukohtaista tavoitettaan, joka on 3 300.
– Positiiviseen tulokseen pääseminen vaatii parempaa suorittamista niin toimistolla kuin kaukalossa, Valkeapää toteaa.
"Ihan toiveikkaana tulevaisuuteen katsotaan"
Jukureiden peleissä on käynyt vähiten katsojia alkukaudesta, mutta toimitusjohtaja on lukuun tyytyväinen.
Pahasti pakkaselle painuivat viime kaudella myös Jukurit ja HPK.
Jukurit HC Oy:n toimitusjohtaja Antti Laakson mukaan yhtiön viime tilikauden lähes 400 000 euron tappion takana oli "jonkin verran kirjanpidollisia kirjauksia" ja lisäksi joukkueen CHL-visiitistä koitui 100 000 euroa tappiota. Mikkelissä tilanne ei Laakson mukaan aiheuta suurta huolta.
– Ei nyt ihan pelkästään ruusuilla tanssimista. Haasteellista. Eihän me irrallaan yhteiskunnasta olla. Tietysti jonkin verran on ihmisillä vähemmän rahaa käytettävissä. Heijastuuhan se meillekin, Laakso sanoo, mutta tarkentaa vielä.
– Ehkä "ei huolissaan" on väärä lause, mutta kyllä me vielä ihan toiveikkaana tulevaisuuteen katsotaan.
LUE MYÖS: SM-liigan pomo varoittelee jo uunituoreen suurpäätöksen seurauksista – "Siihen se todennäköisesti johtaa"
LUE MYÖS: Petteri Sihvoselta tiukka huomio SM-liigan isosta päätöksestä – yksi ongelmakohta nousee isosti esille
Käynnissä olevalla tilikaudella Jukurit tavoittelee nollatulosta. Laakso näkee myös positiivisia merkkejä ilmassa. Jukurien alkukauden kotiotteluissa on käynyt keskimäärin 2 638 katsojaa, mikä, vaikkakin vähiten koko sarjassa, on lähellä tavoitekeskiarvoksi asetettua 2 700 katsojaa.
– Nyt on ihan hyvin lähtenyt tämä kausi yleisömäärällisesti. Meidän mittapuulla erittäin hyvin. Ei kauhean kaukana tavoitteesta olla. Siitä olen ihan iloinen.
Jukurien tilinpäätöstiedoista selviää kuitenkin, että yhtiön kassan tilanne on sen verran heikko, että tarvetta on lisärahoitukselle joko omistajien uudella pääomituksella tai muulla järjestelyllä. Mahdollisesti myös velkarahalla. Jukureilla on jo ennestään vierasta pääomaa eli velkaa 3,9 miljoonaa euroa. Omaa pääomaa on 248 000 euroa.
Muodostuvatko kasvavat korkokulut ongelmaksi?
– Uuden hallituksen tehtävä on neuvotella tietysti velkojien kanssa.
Kuinka kestävää tällaisen tekohengityksen antaminen on?
– Aikahan sen sitten näyttää, Mutta kyllä meillä ihan usko ja suuntaviivat siihen on, että tullaan niistä ulos sitten, kun on saatu asiat niin sanotusti jiiriin.
"Perattu satasenkin tarkkuudella"
HPK:ssa on käyty kuluja läpi tarkalla kammalla.
HPK jysäytti viime kaudelta pöytään sarjan suurimmat tappiolukemat, yli 800 000 euroa. Vt. toimitusjohtaja Miika Linljedahl sanoo, että HPK Liiga Oy:n tilanne on tästä huolimatta vakaa. Yhtiö selvisi "isohkoista tappioista".
– Tietenkin tarkoittaa sitä, että kaikkien kulujen kanssa saa olla tarkkana ja on oltu tarkkana kuluvana kautena, On ne sitten joukkueeseen liittyviä kuluja tai muuhun yhtiön pyörittämiseen liittyviä kuluja. Ei voida hurvitella rahan kanssa.
Liljedahl sanoo, että katsojalukuja ja keskiostoksia hallissa pitää saada kasvatettua ja ottelutapahtumaa kehitettyä. HPK:n tulee löytää olemassaolevasta liiketoiminnasta lisää liikevaihtoa tai hankkia jotain muuta bisnestä, josta yhtiö saa lisää liikevaihtoa.
– On selvää, että nykyisellään liiketoiminta ei tule olemaan kannattavaa.
LUE MYÖS: SM-liigan häntäpäässä käynnissä perusteellinen romahdus: "Ei mitään järkeä" – ilmoille radikaali ehdotus
Yhtiön oman pääoman määrä on 1,6 miljoonaa euroa, vierasta pääomaa on 1,4 miljoonaa.
HPK on asettanut kauden yleisötavoitteekseen keskimäärin 3 500 katsojaa ottelua kohden. Alkukauden kotiotteluissa on käynyt vain hieman reilut 3 000 katsojaa. Se ei Liljedahlin mukaan riitä plusmerkkisen tuloksen tekemiseen.
Hämeenlinnassa on tietoisesti pyritty säästämään kuluissa sekä joukkueen kohdalla että muussa toiminnassa. Joukkuueessa nuorille pelaajille on annettu mahdollisuus, eikä Hämeenlinnassa hötkyilty, kun joukkue kynsi alkukaudesta tappioputkessa uuden päävalmentajansa Matias Lehtosen johdolla.
– Olisi voinut paniikkinapulaakin painaa joitain viikkoja sitten ja lähteä hakemaan ulkopuolelta apuja. Päätettiin, että niin ei tehdä. Tämä on ehkä tietyllä tavalla sitä vastuullista taloudenpitoa.
Kulut on perattu läpi todella tiheällä kammalla.
– Jos ajattelee ihan yleisiä kuluja, kyllä niitä on perattu ihan satasenkin tarkkuudella. Kun löytyy joitain jatkuvia kuluja, jotka ovat tonnin kuussa, se on jo 12 tonnia vuodessa. On käyty erilaisia soppareita läpi ja tulopuolella keskusteltu yhteistyökumppaneiden kanssa ja saatukin enemmän rahaa sieltä kuin aiemmin.
"Lupaavalta näyttää tällä hetkellä"
"Lupaavalta näyttää tällä hetkellä", toteaa Vaasan Sportin toimitusjohtaja Tomas Kurten. Kuvassa päävalmentaja Risto Dufva joukkoineen.
Vaasan Sport pelasti viime tilikautensa plussalle luopumalla suuresta joukosta avainpelaajiaan siirtorajan kynnyksellä. 100 000 euron voitto ei kuitenkaan lämmitä pitkään. Enemmän lämmittää se, että vaasalaisyleisö on alkukaudella löytänyt tiensä remontoituun Vaasan Sähkö Areenaan. Sport on houkutellut kotiotteluihinsa keskimäärin yli 3 600 katsojaa, mikä on 450 katsojaa yli tavoitteen.
– Koronakausien jälkeen paranemaan päin koko ajan. Väkeä on käynyt kotiotteluissa ihan reippaasti. Tuntuu siltä, että trendi ainakin toistaiseksi jatkuu. Hyvällä myynnillä ja hyvillä ottelutapahtumilla tilanne vahvistuu päivä päivältä ja kuukausi kuukaudelta, toimitusjohtaja Tomas Kurtén sanoo.
Sport teki isot areenainvestoinnit juuri ennen kuin koronaviruspandemia sekoitti pakan.
– Koronavuodet olivat meille aika tuskallisia monesta eri syystä. Sen jälkeen kyllä tässä varmaan seuraavien parin vuoden aikana tavoite on, että saadaan kurottua se 400–500 tonnia kiinni ja pikkuhiljaa tasetta vahvistettua.
LUE MYÖS: SM-liigan ratkaisua ylistettiin, mutta pinnan alla kuplii – "Tuo oli härskiä vihjailua"
Kiinnikurottavaa riittää. Sportilla oli vuoden 2022 tilinpäätöksen mukaan vierasta pääomaa 3,9 miljoonaa euroa. Oman pääoman määrä on 59 000. Uusinta tilinpäätöstä ei vielä ole saatavilla.
Kurténin mukaan velkaantumiseen täytyy tulla muutos.
– Kyllä velkaantumisen pitää taittua tällä kaudella ja seuraavalla lisää. Viiden vuoden pläänillä pitää taittua merkittävästi, että saadaaan se sellaisella tasolle, että voidaan investoida lisää, jos tarve on.
Tällä tilikaudella Kurtén kertoo Hockey-Team Vaasan Sport Oy:n tavoittelevan muutaman sadantuhannen euron voittoa. Hyvät yleisöluvut luovat uskoa.
– Urheilubisnes on aika ailahteleva bisnes. Lupaavalta näyttää tällä hetkellä, Kurtén sanoo.
Urheilullisesti Sportin pitäisi yltää pudotuspeleihin saakka.
– Miten hyvin ne menee, se näyttää lopputuleman. Sillä ajatuksella täällä ollaan liikenteessä.
Sport teki aiemmin strategisen satsauksen tulevaisuuteen ja alkoi panostaa enemmän seuran junioreihin. Työ alkaa Kurtenin mukaan jo näkyä A- ja B-nuorten menestyksessä.
Ei akuuttia hätää
4:30
Heikki Hiltunen SM-liigan avaamisesta: "Halu uudistaa ja mennä eteenpäin suomalaisessa jääkiekossa."
Suurista tappioluvuista huolimatta seurapomot uskovat yhtiöiden tulevaisuuteen.
SaiPan Valkeapää ja Jukurien Laakso vakuuttavat, ettei seuroilla ole akuuttia konkurssin uhkaa. Eikä hätä ole kädessä Hämeenlinnassa tai Vaasassakaan.
– Meillä ei ole akuuttia hätää, eikä paniikkia asioiden suhten. Sillä tavalla vakaalla pohjalla toimitaan, HPK:n Liljedahl sanoo.
– En kyllä näe sellaista vaaraa. Sen verran totta kai pitää uskoa omaan tekemiseen, Sportin Kurtén toteaa.
Kurten viittaa juniorijoukkueiden kehitykseen ja vaasalaisten kasvavaan kiinnostukseen SM-liigaa kohtaan.
– Siinä mielessä tuloksia näkyy jo, kun katsoo SM-liigan kiinnostavuutta Vaasassa tällä hetkellä. Aika paljon positiivisia viitteitä.
SM-liigan pienten seurojen taloushuolista lisää pitkässä Tulosruudussa torstaina kello 22.25.