Ympäristöjärjestö WWF julkaisi tänään lihaoppaan, jossa arvioidaan eri lihojen ympäristövaikutuksia. Esimerkiksi suomalainen broileri ja sianliha luokitellaan vältettävien listalle, jos niiden kasvatuksessa on käytetty soijaa. Maataloustuottajien etujärjestö MTK kimmastui WWF:n listauksesta.
Kasvisruoka on ympäristön kannalta paras valinta, mutta myös lihatiskin äärellä tehdään tärkeitä valintoja.
– Ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta on ratkaisevaa, minkälaista lihaa ja kuinka paljon me syömme, sanoo WWF Suomen suojeluasiantuntija Stella Höynälänmaa.
Kotimainen sika ja broileri punaiselle listalle
WWF:n tänään julkaisemassa lihaoppaassa neuvotaan, millaista lihaa ympäristötietoisen kuluttajan kannattaa valita.
Punaiselle eli vältettävien listalle ovat päätyneet esimerkiksi ulkomainen naudanliha ja suomalainen sianliha ja broileri sekä Uuden-Seelannin lammas.
Kotimaisen naudanlihan ja lampaan syöminen vaatii tarkkaa harkintaa.
Paremmalla omallatunnolla voi syödä luomulihaa, luonnonlaidunlihaa ja kotimaista riistaa.
WWF sijoitti suomalaisen broilerin ja sianlihan punaiselle listalle, jos niiden tuotannossa on käytetty soijaa.
"Opas ohitti suomalaisten vahvuudet"
WWF:n listaus suututti tuottajajärjestö MTK:n.
– Olemme pettyneitä. Me näemme, että opas ohitti meidän suomalaisten vahvuudet. Sen, että meillä on paljon vettä ja sen vahvuuden, että tuotamme puhtaasti, emme käytä juuri lääkkeitä kotieläintuotannossa. Kolmanneksi olemme rehuntuottajamaa, perustelee MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola.
Syy kotimaisen sianlihan ja broilerin päätymiseen punaiselle listalle on se, että niiden tuotannossa käytetään soijaa.
Soija aiheuttaa ympäristöongelmia
– Soijan viljelmät valtaavat ihan valtavasti alaa Etelä-Amerikassa todella merkittäviltä elinympäristöiltä. Se on suuri uhka luonnon monimuotoisuudelle silloin, kun sitä soijaa ei ole vastuullisesti viljelty, selittää Höynälänmaa.
MTK:n mukaan soijarehua käytetään Suomessa huomattavasti vähemmän kuin monissa muissa maissa.
– Soijan osuus on 10-15 prosenttia. Kannustan myös lihataloja siirtymään sertifioidun soijan käyttöön. Muistutan silti, että meillä on jo nyt hyvälaatuista ja puhtaissa oloissa tuotettua lihaa, toteaa Pietola.
Kasvissyöjien suosima soija ei ole yhtä ongelmallista.
– Ongelma liittyy nimenomaan lihan kulutuksen lisääntymiseen. Kun lihan kulutus kasvaa, soijan viljely lisääntyy ja pellot laajenevat. Ihmisen käyttöön tuleva soija ei ole osa tätä ongelmaa. Itse asiassa se tuotetaan yleensä muilla alueilla, huomauttaa Höynälänmaa.
Vaikka kasvisten suosio kasvaa, suomalaiset syövät edelleen noin 40 kiloa lihaa vuodessa.
Suomalaisten lihan kulutus kasvanut
Lihan alkuperä kiinnostaa kuluttajia aiempaa enemmän.
– Kyllä he sitä ihan aktiivisesti kysyvät ja jos eivät kysy, me itsekin kerromme mielellämme, vakuuttaa Reinin lihan kauppias Irmeli Söderman Hakaniemen hallista Helsingistä.
Lihavalinnat tapahtuvat monilla eri perusteilla.
– Suomalainen liha käy, mutta kyllä australialainenkin on aika hyvä ja brasilialainenkin on hyvä liha, pohtii Hakanimen hallissa asioiva Ramyalal.
Vaikka kasvisten suosio on lisääntynyt, suomalaisten lihan kulutus on kasvanut viidenneksellä 2000-luvulla.