Ympäristörikosten määrä kasvussa – tutkinta on kuitenkin työlästä, kiinni jää vain harva ja heitäkin uhkaa korkeintaan lievä tuomio

Viime vuonna Helsingissä paljastui useampia kaupunkipuroja lianneita päästöjä, joita tutkittiin ympäristörikoksina. Lakikielellä kyse on ympäristön turmelemisesta.

– Ne olivat kyllä ihan tahallisia päästöjä, että joku tarkoituksellisesti kaatoi aineita paikkoihin, joihin ne eivät kuuluisi, sadevesiviemäreihin, joista ne päätyivät lähipuroihin ja aiheuttivat siellä muun muassa kalakuolemia, kertoo Helsingin kaupungin ympäristöjohtaja Esa Nikunen.

Ympäristörikosten määrä kasvoi 10 prosenttia

Viime vuoden ympäristörikostilastot kertovat, että esimerkiksi luonnonsuojelurikosten, törkeiden ympäristön turmelemisten ja ympäristörikkomusten määrä kasvoi edellisvuodesta. Kaikkiaan poliisin tietoon tulleiden ympäristörikosten määrä nousi yli viiteen sataan, nousua edellisvuodesta lähes 10 prosenttia.

Luonnonsuojelurikokset ovat esimerkiksi rauhoitettujen lajien kuten vaikka merimetsojen tai merikotkien pesien tai yksilöiden hävittämistä. Ympäristön turmeleminen voi olla esimerkiksi likaantuneiden maamassojen dumppaamista luontoon. Ympäristörikkomus voi olla vaikkapa se, ettei hanki ympäristölupaa, vaikka toiminta sitä edellyttäisi.

Ympäristörikosten tutkiminen on haastavaa

Edelleen ongelmana on se, että ympäristörikolliset eivät jää kiinni ja jos jäävät, rangaistukset ovat lieviä. Syyttäjälle asti etenee vain vajaa kolmasosa ympäristörikoksista.

– Usein nämä rikostyypit ovat poliisille vaikeita. Ne ovat sen verran harvinaisia ja mutkikkaita juttuja, että ne helposti saattavat jäädä tavallisempien ja helpompien tapausten jalkoihin. Myös nämä lievät tuomiot vaikuttavat siihen, kuinka innolla poliisi ja syyttäjälaitos näitä asioita vie eteenpäin, uskoo Nikunen.

Poliisi myöntää, että ympäristörikosten tutkinta on usein työlästä.

– Sanotaan, että helpompiakin rikoksia esitutkintaan tulee kuin vaativa ympäristörikos, törkeä ympäristön turmeleminen, mutta näissä on myös haasteensa tutkia ja ne ovat palkitseviakin tutkia.

– Näiden vakavien ympäristörikosten tutkinta tapahtuu talousrikosyksiköissä ja tiedetään, että poliisin talousrikosyksiköissä on juttupainetta. Meillä on maassa koko ajan 2000 avointa talousrikosta ja siihen päälle ympäristörikokset. Se näkyy myös ympäristörikosten tutkinnassa, toteaa Keskusrikospoliisin rikostarkastaja ja yksikönpäällikkö Janne Järvinen.

Poliisi toivoo kansalaisilta ja ympäristöviranomaisilta lisää ilmoituksia

Poliisi kuitenkin vakuuttaa, että ympäristörikokset otetaan vakavasti.

– Ilman muuta otetaan vakavasti ja poliisi on ollut tuomassa esiin ilmoitusaktiivisuuden lisäämistä, että ympäristöviranomaiset ja kansalaiset ilmoittaisivat enenevässä määrin ympäristörikoksista, koska tämä on piilorikollisuutta. Mitä enemmän tähän panostetaan, sitä enemmän näitä tulee ilmi, huomauttaa Järvinen.

Helsingissä ympäristörikokset paljastuvat tavallisimmin niin, että joku valpas kansalainen ilmoittaa epäillystä rikoksesta ympäristöviranomaisille.

– Se on meille tärkeää, että tuolla on tuhansia silmäpareja tekemässä ilmoituksia. Omat tarkastajamme eivät tähän riittäisi. Kaikista vähänkin merkittävistä tapauksista pyritään tekemään poliisille ilmoitus, vakuuttaa Nikunen.

Jätteitä hylätään luvattomiin paikkoihin

Niin Helsingissä kuin monessa muussakin paikassa yleisimmät ympäristörikokset liittyvät jätteisiin.

– Valitettavasti täälläkin tapahtuu aika monenlaisia ympäristörikoksia. Ehkä jätteisiin liittyvät rikokset ovat niitä tavallisimpia. Jätteitä jätetään paikkoihin, joihin ne eivät kuuluisi, pahoittelee Nikunen.

Niin kansalaiset kuin yrityksetkin hylkäävät jätteitään luvattomiin paikkoihin.