Yrittäjien Mikael Pentikäisen kolumni: Joko suomalaiset ovat umpikyllästyneitä etätyön tekoon?

Yrittäjien tuoreen Työelämägallupin (Kantar) mukaan työelämässä olevista 74 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä. Tammikuussa osuus oli 72 prosenttia. Erityisen innoissaan etätöistä ovat niitä tehneet. 88 prosenttia haluaa tehdä niitä jatkossakin, valtaosa (64 %) osan viikosta.

15 prosenttia haluaisi olla koko ajan etätöissä ja 40 prosenttia osan viikosta. 19 prosenttia haluaisi tehdä etätöitä, mutta ei pysty työtehtävän vuoksi.

Tutkimuksen viesti on selvä: suomalaiset haluavat tehdä laajalti etätöitä. Hybridityö on työelämän uusi normaali. Töitä halutaan tehdä monipaikkaisesti, välillä työpaikalla, välillä kotona ja välillä mökillä, jos sellainen on käytettävissä.

Työelämägallupin vastaajat ovat palkansaajia, yrittäjiä, työttömiä tai lomautettuja. Tutkimukseen haastateltiin touko-kesäkuussa yli tuhat.

Etätyöstä valtavasti kokemuksia

Lähes puolet työelämässä olevista on tehnyt etätöitä. Se tarkoittaa lähes 1,2 miljoonaa henkeä. Noin puolet on tehnyt etätöitä koko ajan.

Etätöitä on tehnyt eniten kotona (97 %). Vapaa-ajan asunnolla etätöitä on tehnyt noin joka viides (19 %) ja jossain muulla 14 prosenttia.

Etätöitä on siis tehnyt valtava määrä ihmisiä. Kokemuksia on niin monella ja niin pitkältä ajalta, että tuloksista uskaltaa vetää johtopäätöksiä.

Etätyön myötä on säästynyt valtavasti työmatka-aikaa. Jopa 30 prosenttia etätyötä tehneistä on säästänyt yli tunnin per työpäivä. 42 prosenttia on säästänyt 30-60 minuuttia per päivä.

Tämä on suuri ajankäytön muutos, jolla on myös ympäristövaikutuksia. Työmatkan sijaan ihmiset voivat tehdä muita asioita. Jokainen ymmärtää omasta arjestaan, miten suuri muutos on esimerkiksi tunnin työmatka-ajan poistuminen.

Etätyöllä on työnantajan tuki

Työntekijät kokevat, että työnantajat tukevat etätyötä. 77 prosenttia arvioi työnantajansa suhtautuvan asiaan myönteisesti. Työnantajan suhtautumisen etätyöhön koetaan parantuneen tammikuusta.

Tämä on hyvä tieto: jos etätyö olisi suurten ongelmien lähde, siihen suhtauduttaisiin kielteisemmin. Siksi moni työnantaja haluaa antaa tilaa monipaikkatyölle.

Etätyö on vaikeuttanut 60 prosentin mielestä työ- ja vapaa-ajan erottamista. 51 prosenttia kertoo, että se on vähentänyt työajan merkitystä.

Johdon ja esimiesten rooli on taas etätyön myötä korostunut. 59 prosenttia sanoo, että johdon ja esihenkilöiden merkitys on kasvanut, kolmannes arvioi sen vähentyneen.

Monipaikkatyö vaatii paljon esihenkilöiltä. Porukasta pitää huolehtia ja heitä pitää tukea, vaikka työkaveri ei ole vieressä, mikä ei ole helppoa.

Tuottavuuden koetaan parantuneen

Etätyön vaikutusten saldo on monessa asiassa selkeästi positiivinen, mutta on myös kielteisiä kokemuksia. Työhön liittyvät tekniset ongelmat ja perhearkeen liittyvät pulmat ovat lisääntyneet. Työtyytyväisyyden kokemus on hieman laskenut. Se kertoo etätyöuupumuksesta ja työyhteisön kaipuusta.

Ihmiset kokevat olevansa kuitenkin tuottavampia etätöissä. 44 prosenttia arvioi, että tuottavuus on parantunut, ja 12 prosenttia arvioi, että se on heikentynyt.

Näyttää siltä, että moni on oppinut etätyön kestäessä työtapoja, jotka lisäävät tuottavuutta. Myös etätyön johtaminen on kehittynyt, kun organisaatio oppii uutta.

Myös työn itsenäisyys, työtyytyväisyys ja oman työn hallinta ovat selvästi enemmän lisääntyneet kuin vähentyneet.

Nuorten luvut poikkeavat muista. Heillä on enemmän stressiä mutta he kokevat myös olevansa tuottavampia kuin muut. Nuoret myös kokevat muita enemmän, että etätyö on vähentänyt sitoutumista työnantajaan ja myös ammattiliittojen merkitystä.

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet

Sairauspoissaolot ovat vähentyneet selvästi. 39 prosenttia sanoo, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet, ja vain yhdeksän prosenttia kertoo niiden lisääntyneen. Tälläkin on tuottavuusvaikutuksia.

Näyttää, että etätyöolosuhteet ovat hieman parantuneet viimeisen vuoden aikana. Entistä harvempi tarvitsee parempaa ergonomiaa, työtilaa tai yhteyksiä. Joka kymmenes kertoo tarvitsevansa etätöiden vuoksi isomman asunnon.

Ongelmia on kuitenkin yhä paljon. Eniten muutoksia työoloissa kokevat tarvitsevansa naiset ja nuoret. Työoloihin pitää jatkossakin panostaa.