Asiantuntijat kehottavat suomalaisia organisaatioita ottamaan tekoälyn mahdollisimman pian käyttöön, etteivät jää muista jälkeen.
Suomalaiset yhtiöt ja julkinen sektori ovat tekoälyn käytössä Pohjoismaiden kärkipäässä, mutta lähes puolella organisaatioista hommat ovat vielä alkutekijöissä.
Joka kymmenes edistynyt, lähes puolet lähtökuopissa
Konsultointia ja tuoteratkaisuja tarjoavan Digia-yhtiön tutkimuksen mukaan noin 10 prosenttia suomalaisista organisaatioista on Suomen edelläkävijöitä teköälyn käytössä.
Digian teknologiajohtaja Juhana Juppo sanoo, että ero näiden edelläkävijöiden ja muiden välillä tulee kasvamaan entisestään.
– Noin 45 prosenttia pyöreästi on semmoisia, jotka ovat jo kokeilleet jonkin verran, mutta eivät ole vielä systemaattisesti lähteneet edistämään. Ja sitten meillä on se 45 prosenttia, joilla on vielä aika paljon tekemistä.
– Todennäköistä on, että seuraavan vuoden, kahden aikana se ero vain kasvaa jos ei tämä peräpää muuta suuntaansa, ota oikeasti lusikkaa kauniiseen käteen, ja lähde tekemään asioita tekoälyn kanssa.
Lue lisää: Tekoälyn mahdollisuudet ja uhat TV-tuotannolle
– Koska jos sinulla on selkeää kilpailuetua, ja mitä pidempään on se etu, sen nopeammin ero kasvaa, Juppo sanoo.
Digian toimitusjohtaja Timo Levorannan mukaan tekoälyn käyttöönotossa on oleellista, että sen avulla ratkotaan business-ongelmia, eikä lähtökohtana olisi vain "ostaa tekoälyä".
Tekoälyn työkkäripäätökset
Levoranta antaa konkreettisen esimerkin tekoälyn käytöstä Suomen julkisella sektorilla.
– Yhtenä esimerkkinä voisi ottaa vaikka työttömyyskassat. Eli siellä voidaan tehdä automaattisia päätöksiä työttömyysrahoista.
– Tämä on yksi semmoinen, joka on todennettu, laki mahdollisti tämmöisen muutoksen tänä vuonna, ja siihen voitiin tehdä tekoälyä hyödyntäen ratkaisu.
– Usein näissä on ihminen mukana vielä tarkastamassa, mutta kyllä tässä päästään kohti automatiikkaa, Levoranta sanoo.
Juhana Jupon mukaan tekoälyn käyttö tämän kaltaisissa tapauksissa ei ole ongelma, kun sitä käytetään vastuullisesti.
– Meillähän on ihan lainsäädännöllisesti asiaa käsitelty, niin että päätös voidaan tehdä kun on selkeät päätösperusteet, ja ne dokumentoidaan.
– Ei tekoäly tee sitä päätöstä niin kuin jonkun sumean ihmisen tuntemattoman logiikan tai perusteluiden perusteella.
Kehitys lähtee huipulta
Juppo sanoo, että organisaation nopeus tai hitaus tekoälyn hyödyntämisessä riippuu usein johtajien päätöksistä.
– Toiset ovat tietysti edistyksellisempiä. Mutta aika paljon on kiinni psykologisista tekijöistä siinä, että meillä on tiettyjä duubioita – oli se sitten tietoturvaan tai etiikkaan liittyvistä – siitä, miten me käytämme organisaatioissa tekoälyä hyödyksi.
– Ja sitten voi tulla vastaan muutos organisaatiossa. Voidaan kokea, että meidän on liian vaikea organisaatiossa lähteä ottamaan laajemmin käyttöön työkaluja, Juppo sanoo.
Muutoksen vaikeutta saattaa lisätä se, että esimerkiksi pilvipalveluihin siirtymiseen verrattuna, tekoälyn omaksuminen organisaatioissa vaikuttaa kaikkiin työntekijöihin, eikä vain IT-osastoon.
– Muutos on tosi iso erityisesti semmoisilla aloilla, joissa perustekeminen muuttuu. Kuten esimerkiksi sovellusten kehittäminen – kehitystyö, jossa se perusprosessi muuttuu, Juppo sanoo.
– Eli että me suunnittelemme eri lailla, me toteutamme eri lailla, me testaamme eri lailla, ja deploy'aamme järjestelmiä eri lailla. Siellä muutos on paljon laaja-alaisempi, ja koskee kaikkia organisaation tekijöitä.
– Siinä on tosi tärkeätä, että organisaatio tukee ihmisiään muutoksessa, tarjoaa koulutusta ja auttaa ihmisiä omaksumaan uusia työkaluja.
– Koska muuten siinä on se tyypillinen muutostilanne, että meillä jää 25% porukasta, joka ei saa hyötykäyttöön niitä hyviä työkaluja, Juppo sanoo.
Jostain pitää aloittaa
Palaamme jälleen tähän ongelmaan: emme voi tietää miten tekoäly tulee ajattelemaan. Eli kuinka voimme ennustaa, miten työkaluja tulevaisuudessa käytetään?
– No se on vähän niinkuin ison elefantin syönti, että pala kerrallaan. Eli on tärkeätä löytää ne kohdat, joista aloitetaan, Juppo sanoo.
– Pitää valita jokin rajattu kokonaisuus, joka tuottaa selvästi hyötyä. Siitä voidaan aloittaa, ja lähteä ottamaan oppia siihen organisaatioon.
– Jos laajemmin mietitään, niin toki teknologia kehittyy hirveätä vauhtia, mutta meidän ei tarvitse aina murehtia siitä. Voimme käyttää eri teknologian osa-alueita organisaatiossamme meille tärkeällä tavalla, ja tuoda hyötyä. Sen sijaan, että välttämättä juoksemme ihan viimeisimmän teknologian perässä.
Amerikka ja Kiina johtavat, Eurooppa jäljessä
Suomalaiset organisaatiot ovat Pohjoismaiden kärkijoukossa tekoälyn käytössä, ja Eurooppa kokonaisuutena on Amerikkaa ja Kiinaa jäljessä. Euroopan Unionia kehotetaan kehittämään omaa osaamista – ja Suomea myös.
Juppo sanoo, että Euroopan kannalta on tärkeää olla omaa perustutkimusta, ja pysyä soveltavassa toteutuksessa samalla tasolla kun muut isot alueet, oli se sitten Kiina tai USA.
– Mutta yksittäisen Euroopassa toimijan kannalta, liiketoiminnan tai yksittäisen julkishallinon yksikön osalta, aivan hyvin voidaan käyttää muidenkin tekemiä työkaluja.
– Niillä pääsee hyvin eteenpäin, ja hyötyy.
– Mutta sitten taas laajemmalta jos ajatellaan Eurooppaa, on tärkeää, että meillä on esimerkiksi hyvä yliopistotutkimus. Ja on tosi tärkeää, että meillä tehdään myös EU-vetoisesti kehitystä tällä alalla.
"Räjäyttävä muutos"
Seuraako Suomi tekoälyn käytössä muita, vai voisimmeko myös johtaa tässä?
– En tiedä miksi Suomen pitäisi lähteä seurailemaan. Kilpaurheilijana, peesailu ei tunnu kauhean hyvältä, sanoo Timo Levoranta.
– Asia on sellainen, joka tulee olemaan oikeasti räjäyttävä muutos tekemisessä, siinä muutoksessa pitää olla mukana, ja sellaisia muutoksia on parempi johtaa kun seurata.