Perinteinen malli yritysten vaikutuksen mittaamiseen on saamassa uusia perspektiivejä.
Suomalainen startup-yritys Upright Project mittaa ensimmäisenä maailmassa yhtiöiden ulkoista nettovaikutusta – eli positiivisen ja negatiivisen vaikutuksen yhteissummaa.
Upright Projectin perustaja ja toimitusjohtaja, diplomi-insinööri Annu Nieminen oli jo opiskeluajoistaan lähtien miettinyt, kuinka vähän meillä on ymmärrystä siitä, miten yritykset vaikuttavat maailmaan.
Nyt mitataan myös iloa ja ihmissuhteita
Hänen lähes seitsemän vuotta toimineen startup-yrityksensä mallin mukaan enää ei mitata ainoastaan esimerkiksi voittoa, yhtiön toimintaa ja hiilidioksidipäästöjä, vaan sen sekä hyvää että huonoa vaikutusta maailmaan.
Tähän kuuluu muun muassa se, miten paljon merkitystä ja iloa tuote tai palvelu tuo ihmisten elämään, ja edistääkö se ihmissuhteita.
Lue myös: Yrityksille varoitus: Tekoäly käyttöön heti, tai putoat kyydistä
Suuret pankit ja yhtiöt asiakkaina
Uprightilla on jo yli 200 asiakasta ympäri maailmaa, muun muassa suuret suomalaiset pankit, sekä suurimpia yhtiöitä kuten Nokia ja Fiskars.
Kansainvälisten asiakkaiden joukossa on muun muassa Securitas ja Nasdaq.
– Nykyään jos me katsomme ihan puhtaasti liikevaihtoa ja liikevoittoa, jos me katsomme sitä kokonaisvaltaista vaikutusta mitä eri toimialoilla on ympäröivään maailmaan, niin kuva on alkanut näyttää aika kapealta, Nieminen sanoo.
– Ympäristökysymykset ovat tietenkin aika paljon tapetilla, hyvästä syystä. Ne kysymykset ovat aika eksistentiaalisiakin lajimme tulevaisuudelle.
– Ja sen lisäksi on paljon muitakin sosiaalisia kysymyksiä, terveyteen liittyviä kysymyksiä. Ihan perus ihmisoikeuksiin liittyviä kysymyksiä, jotka eivät tule katetuksi näillä mittareilla. Ja tämä kokonaisuus on sellainen, mihin tiede on tuottanut valtavasti hyvää tietoa.
– Mutta sitä ei kertakaikkiaan ole tuotu sellaseen muotoon, että se olisi riittävän yksinkertaista, ymmärrettävää, ja että siinä voisi oikeasti vertailla eri firmoja ja eri toimialoja keskenään, Nieminen sanoo.
Satoja miljoonia tiedostoja
Algoritmien avulla Upright selvittää tuotteiden ja palveluiden ulkoisia vaikutuksia, satojen miljoonien tieteellisten artikkelien ja julkisten tietokantojen perusteella. Jos yritykseltä itseltään on luotettavaa dataa olemassa, tämä otetaan myös huomioon.
Uprightin malli ei olisi mahdollinen ilman tekoälyä, joka seuloo näitä valtavia määriä dataa. Heidän tiedostoissaan on yli 40-tuhatta yhtiötä, ja 150-tuhatta tuotetta ja palvelua.
Yhtiöt saavat seulonnan jälkeen eri osa-alueeilta vaikutuspisteet.
– Ideana on se, että pitää kattaa kaikki ne merkittävät tavat, joilla yritys vaikuttaa ympäröivään maailmaan, olkoon ne sitten kielteisiä tai myönteisiä, Nieminen sanoo.
– Otin silloin kaikki saatavilla olevat viitekehykset, YK:n kestävän kehityksen tavoitteet, erilaiset raportointistandardit.
Tiedon luominen ja jakaminen lasketaan vaikutuksena
– Mutta huomattiin myös, että oli osa-alueita, jotka loistivat kokonaan poissaolollaan. Esimerkiksi tieto, missä määrin yritykset luovat uutta tietoa ja jakavat sitä, loistivat kokonaan poissaolollaan.
– Tämä johti esimerkiksi siihen, että esimerkiksi media-alan ja valtaosan digitaalisista palveluista vaikutusta ei voi mitenkään hahmottaa, Nieminen sanoo.
Lue lisää: Tekoälyn mahdollisuudet ja uhat TV-tuotannolle
– Tällä hetkellä ne kategoriat ovat siis ympäristö, ymmärrettävästi, ja sen lisäksi katsotaan terveyttä – ihmisten sekä fyysistä että henkistä terveyttä – katsotaan sitä tiedon luomista ja jakamista.
– Ja sitten myös yhteiskuntaa laajasti, kattaen ihan veronmaksun ja työpaikat, mutta myös monia muita sosiaalisia kysymyksiä liittyen esimerkiksi tasa-arvoon, yhteiskuntien vakauteen ja yhteiskunnallisen infrastruktuurin rakentamiseen.
Työnhakijoita kiinnostaa
Uprightin data nettovaikuttavuudesta kiinnostaa myös työnhakijoita.
Suomalainen työnhakupalvelu Jobly liittää ensimmäisenä maailmassa Uprightilta saatua dataa työilmoituksiin, jotta hakijat voivat nähdä, miten he voisivat kyseisessä työssään vaikuttaa.
– Me teimme jo päätöksen silloin alusta asti kun me lähdimme tätä tekemään, ettemme tee esimerkiksi varsinaista pilkkomista datan kautta, että onko (potentiaalinen työnantaja) ollut nettopositiivinen tai nettonegatiivinen, koska me emme halua arvottaa yrityksiä. Me haluamme vain kertoa, että tämä yritys tekee tätä, sanoo Joblyn tuotejohtaja Jesse Huusari.
– Suomessakin on aika monta erilaista teollisuudenhaaraa, ihan vaikka puolustusteollisuudesta lähtien, jossa se nettovaikutus on aika negatiivinen.
– Mutta jossain toisissa niistä vaikutuksista saattaa olla jotain, mikä on merkityksellistä sille työnhakijalle.
Ei ainoastaan palkka tai sijainti
Onko tämä muuttunut siinä mielessä, että ennen haettiin esimerkiksi palkan takia jotain työtä ja nyt välitetään enemmän arvoista ja vaikuttavuudesta?
– Lyhyt, yksinkertainen vastaus on että "on". Mutta jos mietitään Suomea, vaikka tätä taloustilannetta missä me tällä hetkellä elämme, niin totta kai palkka on nyt edelleen tärkeä mittari siinä, että millaisia työpaikkoja me haemme, ja ylipäätään työpaikkojen saatavuus, Huusari sanoo.
– Mutta tällaiset asiat ovat Suomessakin tietysti nousseet siihen rinnalle vahvasti. Ja mitä nuorempiin ikäryhmiin mennään, se korostuu.
– Jos katsotaan ihan tutkimuksia maailmalta, juuri tuore Ranstadin tutkimus kertoi, että jopa 30% näistä "Zenniaaleista" on vaihtanut työpaikkaa, koska ne arvot eivät ole kohdanneet sen yrityksen kanssa. Se alkaa olla aika iso prosentti, Huusari sanoo.
Eli tällä datalla on kysyntää?
– Kyllä. Ja lainsäädäntöhän vaikuttaa tähän tottakai, että kun tulee erilaisia regulaatioita, yritysten täytyy olla avoimempia, tuoda sitä enemmän esille.
– Jolloin myös meillä työnhakijoilla on mahdollisuus nähdä se, että mitä se yritys oikeasti tekee, ja tässähän kentässä Upright on aika merkittävä tekijä.
Ei hyviksiä ja pahiksia
Asia ei ole mustavalkoinen. Monilla yhtiöillä samat tuotteet ja palvelut aiheuttavat haittoja mutta myös tuottavat merkitystä elämään, luovat työpaikkoja ja tuovat verotuloja.
– Juuri näin, esimerkiksi tässä omassa yhtiössäkin se vaikuttaa, että me tuotamme paljon tietoa ihmisille, mutta me toisaalta käytämme paljon tietopääomaa sen tuottamiseen, jolloin sitten niin kuin käytetään ihmistietoa joka menee sinne nettonegatiivisen puolelle, sanoo Joblyn Huusari.
– Mutta sitten kun tehdään paljon sitä hyvää, niin se tasapaino on se, mikä (työnhakijoita) siinä kiinnostaa.
Vaikuttaa sijoitusalalla
Sijoitusmaailmassa yhtiöitä on perinteisesti mitattu niin sanottujen ESG:n vastuullisuuden kriteerien mukaan – ympäristö, sosiaalinen vastuu ja hyvä hallintotapa. Nyt myös Uprightin dataa aletaan käyttää tällä alalla, millä on jo konkreettisia vaikutuksia.
Kysyin Aktia Pankilta, mikä erityisesti kiinnosti Uprightin datassa. Mikä siinä oli erilaista, kuin mitä heillä oli ennen?
– Siinä oli oikeastaan kaksi asiaa. Se toi siihen sellaisen perinteisen ESG-analyysin rinnalle tavallaan niin kuin uuden tarkastelulinssin, jonka kautta voi katsoa niitä ihan samoja asioita, sanoo Aktia Pankin vastuullisuusjohtaja, Markus Lindqvist.
– Upright keskittyy puhtaasti siihen, että minkälaisia ulkoisvaikutuksia on, mitä syntyy ympäristölle, mitä yhteiskunnalle. Positiivisia ja negatiivisia.
– Joten se tekee siitä tarkastelusta monipuolisemman. Ja sitten toisaalta myös sellainen kyvykkyys varsin laajaan kattavuuteen. Eli kun siellä on datapohjainen malli, jossa hyödynnetään tekoälyä, se on sopinut myös sellaisiin salkkuihin joita meillä on, joihin tällainen perinteinen analyysi ei ole ihan riittävä. Eli esimerkiksi puhutaan pohjoismaisista pienyhtiöistä.
– Ensimmäinen syy, minkä takia me lähdettiin käyttämään tätä dataa liittyi ihan puhtaasti siihen, että halusimme lisätä meidän läpinäkyvyyttämme. Tarjota meidän asiakkaillemme mahdollisuus nähdä, minkälaisia vaikutuksia siellä heidän salkuissaan syntyy.
– Mutta nyt sekin on monipuolistunut sen jälkeen, ja nykyään meiltä löytyy tuoteratkaisuja ja ihan uusia rahastoja jotka me olemme luoneet, joissa hyödynnetään tätä dataa. Ja se löytyy kriteereissä, että pitää esimerkiksi olla positiivinen nettovaikutus, Lindqvist sanoo.
Esimerkiksi monien alkoholijuomia tuottavien yhtiöiden nettovaikutus menee Uprightin datan mukaan negatiivisen puolelle.
Hartwall kertoi MTV Uutisille näin:
– On hienoa, että yritysten toiminnan vaikutuksia yhteiskuntaan tarkastellaan eri näkökulmista, myös juomateollisuudessa. Ottamatta suoraan kantaa Uprightin lukuihin tai sen taustadataan, me Hartwallilla teemme jatkuvasti töitä tehdäksemme liiketoimintaa entistä vastuullisemmin ja lisätäksemme sen myönteisiä vaikutuksia sekä ihmisille että ympäristölle. Tässä työssä tarkastelemme samoja asioita kuin Upright on nostanut esiin.
Mitä tästä jää käteen?
Onko niin, että asiakkaat ja työntekijät ovat ennen katsoneet, saako tästä työpaikasta paljon palkkaa tai tuottaako tämä yhtiö paljon rahaa, ja nyt siihen on tullut muutos?
– No tää muunnos on ihan valtava, sanoo Uprightin perustaja, Annu Nieminen.
– Ja se ei ole mikään Uprightin aikaansaannos tai meidän tutkimustuloksemme. Se muutoshan on ihan mieletön, mikä tulee vaikka siihen, että millä tavalla – ihan työntekijät mainitsit esimerkkinä – millä tavalla he hahmottavat oman työpaikkansa ikään kuin hyvyyden.
– Eikä koske ainoastaan niitä nuorempia, idealistisia ihmisiä, vaan on paljon myös hyvin kokeneita ihmisiä työelämässä, jotka enemmän ja enemmän kysyvät, että mitä tästä jää käteen muuta kuin se mun palkkapussi.