Venäjä syyttää Ukrainaa lennokki-iskuista, Pietarin ilmatila suljettiin – MTV seurasi sotaa

23.06: Venäjä syyttää Ukrainaa lennokki-iskuista – Pietarin ilmatila suljettiin

Venäjän puolustusministeriö syyttää Ukrainaa lennokki-iskujen tekemisestä Venäjällä. Yksi ukrainalaisiksi väitetyistä droneista putosi maahan Moskovan lähistöllä. Lisäksi Venäjä kertoo joukkojensa pudottaneen kaksi lennokkia Etelä-Venäjällä.

Asiasta uutisoi muun muassa Britannian yleisradioyhtiö BBC. 

Venäläismedia uutisoi, että Pietarin ilmatila suljettiin eilen tiistaina 200 kilometrin säteellä väitettyjen iskujen jälkeen. Ukraina ei ottanut vastuuta iskuista.

Moskovan alueen kuvernöörin Andrei Vorobjovin mukaan Moskovan alueella on pudonnut lennokki, joka todennäköisesti yritti iskeä siviili-infrastruktuuriin.

Venäläisellä energiajätti Gazpromilla on laitos noin 100 kilometrin päässä putoamispaikasta. Gazprom kertoi Venäjän valtiolliselle uutistoimistolle RIA Novostille, että sen toiminta Kolomnan alueella jatkuu.

Iskussa ei Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n mukaan tullut uhreja.

Venäläisten tiedotusvälineiden ja virkamiesten jakamissa kuvissa näkyy vaurioitunut lennokki lumipeitteisellä pellolla koivikon edessä. Gazpromin laitoksen ympärillä on runsaasti metsää.

Ulkonäöltään lennokki vastaa ukrainalaisvalmistajan Ukrjetin UJ-22 Airborne -mallia.

Ukrjetin mukaan sen kantama on 800 kilometriä, mikä riittää Ukrainasta Kolomnan alueelle.

Ukrainan sisäministerin neuvonantaja Anton Gerashchenko twiittasi kuvan lennokista.

– Se on yli 500 kilometrin päässä Venäjän ja Ukrainan rajalta. Pian Putin saattaa pelätä kovasti näyttäytyä julkisesti, sillä lennokit voivat yltää kauas, hän kirjoitti päivitykseensä.

Jos Ukraina on Kolomnan lennokin takana, se olisi lähin lennokki-iskuyritys pääkaupunkiin sen jälkeen, kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan yli vuosi sitten.

17.05: Valko-Venäjä kannattaa Kiinan rauhansuunnitelmaa

Valko-Venäjä kannattaa Kiinan esittämää rauhansuunnitelmaa Ukrainan sotaan, kertoi Kiinassa vieraileva Valko-Venäjän johtaja Aljaksandr Lukashenka keskiviikkona.

–  Tapaamme tänään hyvin vaikeina aikoina, jotka vaativat uusia, tavanomaisesta poikkeavia lähestymistapoja ja vastuullista poliittista päätöksentekoa, Lukashenka sanoi.

–  Tärkeintä on ennen kaikkea estää liukuminen globaaliin yhteenottoon, jossa ei ole voittajia. Siksi Valko-Venäjä on aktiivisesti tehnyt rauhanehdotuksia ja tukee täysin tekemäänne kansainvälistä turvallisuutta koskevaa aloitetta, presidentti jatkoi.

Lue lisää: Valko-Venäjä kannattaa Kiinan rauhansuunnitelmaa Ukrainan sotaan

16.15: Zelenskyi: Taistelut Bahmutista vain kiihtymään päin – "Venäjä ei  laske ihmishenkiä"

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut jokailtaisessa puheessaan kansalleen, että Itä-Ukrainan rintaman Bahmutin kaupungista käytävät taistelut ovat vain kiihtymään päin. Venäjän joukot ovat yrittäneet vallata kaupunkia kuukausitolkulla.

Zelenskyin mukaan Venäjä ei piittaa siitä, kuinka paljon ihmishenkiä se hukkaa jatkuvissa hyökkäyksissään ukrainalaisten asemiin.

– Kuten ennenkin, Bahmutin tilanne on kaikkein vaikein. Venäjä ei ollenkaan laske ihmisiä lähettäessään heitä jatkuviin hyökkäyksiin, Zelenskyi sanoi.

Ukrainan on arveltu joutuvan ennen pitkää vetäytymään kaupungista, mutta toistaiseksi maan hallinto ei näytä antavan periksi. Ukrainan asevoimien mukaan Bahmutiin lähetetään lisäjoukkoja, kertoo Kyiv Independent.

Lue lisää: Zelenskyi: Bahmutin taistelut kiihtyvät – Ukraina lähettää lisäjoukkoja kaupunkiin

12.01: ISW: Venäjä valehtelee taas olevansa muka valmis rauhanneuvotteluihin

Kreml yrittää todennäköisesti käynnistää uudelleen valheellisen informaatiokampanjan, jonka mukaan se olisi valmis käymään rauhanneuvotteluita Ukrainan kanssa, arvioi amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Kremlin tiedottaja Dmitry Peskov väitti tiistaina Venäjän olevan valmis neuvottelupöytään, kunhan Ukraina ja länsimaat tunnistavat uudet "alueelliset tosiasiat".

Venäjä miehittää tällä hetkellä merkittäviä osia Itä- ja Etelä-Ukrainasta. Venäjän on myös raportoitu tehneen viikkojen ajan päivittäisiä hyökkäyksiä laajalla rintamalla erityisesti Donetskin ja Luhanskin alueilla.

Peskovin mukaan Ukrainan pitää lisäksi harkita Venäjän muita "erikoisoperaation" tavoitteita, jotta vihollisuudet voidaan lopettaa.

Venäjä on aiemmin vaatinut muun muassa presidentti Volodymyr Zelenskyin hallinnon syrjään siirtämistä, Ukrainan "denatsifikaatiota" ja sen "demilitarisaatiota".

Peskovin mukaan länsimaat eivät olleet halukkaita keskustelemaan turvallisuustilanteesta ennen Venäjän suurhyökkäystä Ukrainaan.

Presidentti Vladimir Putinin hallinto on toistuvasti korostanut länsimaiden ja erityisesti sotilasliitto Naton olevan syypäitä Venäjän suurhyökkäykseen.

11.36: Ukraina: Venäjä menetti päivässä 550 sotilasta

Ukraina väittää Venäjän menettäneen sodassa viimeisen päivän aikana 550 henkilöä.

Venäjän viimeisen vuorokauden aikana kärsimiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa 12 panssarivaunua- tai ajoneuvoa ja kuusi tykkiä tai raketinheitintä.

Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole omia tappioitaan kommentoinut.

Jos tviitti ei näy, voit katsoa sen täältä.

10.22: Venäjän uusi sotastrategia saattaa ajaa Putinin samaan syöksykierteeseen, joka kaatoi Hitlerin tuhokoneen

Pitkä sota voi olla joko Venäjän etu tai turmio, pohtivat Viron everstiluutnantti Rainek Kuurna ja kenraalimajuri evp. Pekka Toveri Ulkopoliittisen instituutin ja Upseeriliiton seminaarissa.

Jos lännen tuki jatkuu, ei pitkä sota välttämättä ole Venäjän etu.

Lännessä sotavarusteteollisuutta on kylmän sodan päättymisen jälkeen ajettu alas, mutta nyt sitä on hiljalleen herätelty. Lisäksi Ukrainalle on vuoden mittaan toimitettu yhä raskaampaa kalustoa.

– Venäjällä on uhka, että tapahtuu kuin Natsi-Saksalle. Länsimaat pystyvät tuottamaan enemmän aseita ja ammuksia, johon Venäjä ei pysty vastaamaan, Toveri arvioi.

Toisen maailmansodan aloittanut Natsi-Saksa valloitti nopeasti muun muassa Puolan, Ranskan ja merkittävän osan Moskovan länsipuolista Neuvostoliittoa.

Saksa ei kuitenkaan valtavista valloitetuista alueista huolimatta pystynyt vastaamaan liittoutuneiden teolliseen tuotantoon. Lisäksi Saksaa vaivasi akuutti pula monista strategisista resursseista, joista öljyn puute oli ongelmallisin.

Lue lisää: Venäjän uusi sotastrategia saattaa ajaa Putinin samaan syöksykierteeseen, joka kaatoi Hitlerin tuhokoneen

9.35: Syy Putinin kuristusotteeseen Lukashenkasta löytyy kartalta: "Venäjä tykkää pitää puolustuslinjansa muiden mailla"

Valko-Venäjän katsotaan jo nyt olevan Ukrainan sodan osapuoli, vaikka maan armeijan joukot eivät tiettävästi ole sotaan taistelutehtävissä osallistuneetkaan.

Sen sijaan Valko-Venäjä on luovuttanut Venäjän käyttöön keskeisiä maa-alueita. Näiltä alueilta Venäjä muun muassa aloitti suurhyökkäyksensä Kiovaan helmikuussa 2022.

Epäonnistuneen pääkaupungin valloitusyrityksen jälkeen venäläisjoukot vetäytyivät takaisin Valko-Venäjälle ja ryhmittyivät uudelleen pääosin Itä-Ukrainaan.

Venäjällä katsotaan, ettei Valko-Venäjästä voi luopua. Taustalla on sekä imperialistisia haaveita että selkäytimeen taottu historia, josta voidaan varsin perustellusti puhua venäläisenä traumana: Valko-Venäjän läpi kulkevat alangot alkavat Länsi-Euroopasta katsottuna jo Ranskasta. Niitä pitkin ovat armeijat kulkeneet vuosisatoja molempiin suuntiin.

– Venäjä tykkää pitää puolustuslinjansa muiden mailla, toteaa tietokirjan Valko-Venäjä: Haava Euroopan sydämessä (2022, Helsingin Sanomat) kirjoittanut Jussi Niemeläinen Huomenta Suomessa.

Lue lisää: Syy Putinin kuristusotteeseen Lukashenkasta löytyy kartalta

8.36: Miten pitkään Ukraina kestää Venäjän rajua kulutussotaa? – Virolaisupseeri MTV:lle: "Emme saa huijata itseämme"

Asiantuntija-arvioiden mukaan kevät näyttää, miten Ukraina kestää Venäjän käymää rajua kulutussotaa. Upseeriliiton seminaarissa puhuneet sotilasasiantuntijat sanovat Ukrainan menestyksen olevan paljon länsimaiden materiaali- ja koulutusavun varassa.

Viron puolustusvoimien everstiluutnantti Rainek Kuurna muistuttaa Venäjällä olevan yhä paljon sotilaallisia resursseja, mutta sodan pitkittyminen on riski myös Venäjälle itselleen.

– Venäjällä on laaja armeija. Heillä on Siperiassa asti resursseja. Pitkä kulutussota hyödyttää sotilaallisesta näkökulmasta Venäjää. Mutta venäläisen yhteiskunnan ja politiikan kannalta en ole varma, että pitkä sota on heille hyödyksi, Kuurna pohti MTV Uutisille.

Lue lisää: Miten pitkään Ukraina kestää Venäjän rajua kulutussotaa? – Virolaisupseeri MTV:lle: "Emme saa huijata itseämme"

6.26: Zelenskyi: Taistelut Bahmutista vain kiihtymään päin

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi on sanonut jokailtaisessa puheessaan kansalleen, että Itä-Ukrainan rintaman Bahmutin kaupungista käytävät taistelut ovat vain kiihtymään päin. Venäjän joukot ovat yrittäneet vallata kaupunkia kuukausitolkulla.

Zelenskyin mukaan Venäjä ei piittaa ollenkaan siitä, kuinka paljon ihmishenkiä se hukkaa jatkuvissa hyökkäyksissään ukrainalaisten asemiin.

Ukrainan on arveltu joutuvan ennen pitkää vetäytymään kaupungista, mutta toistaiseksi maan hallinto ei näytä antavan periksi. Ukrainan asevoimien mukaan Bahmutiin lähetetään lisäjoukkoja, kertoo Kyiv Independent.

Tiistai 28.2.

21.15: Valko-Venäjän Lukashenka saapui Kiinaan ulkopolitiikkaa ylistäen

Valko-Venäjää hallitseva Aljaksandr Lukashenka saapui tiistaina kolmipäiväiselle vierailulle Kiinaan. Lukashenka tapaa vierailun aikana myös Kiinan presidentin Xi Jinpingin.

Kiinan valtiollisen Xinhua-uutistoimiston haastattelussa Lukashenka vakuutti odottavansa kovasti "vanhan ystävänsä" Xin tapaamista ja ylisti Kiinan globaalia vaikutusvaltaa.

– Ainoatakaan asiaa maailmassa ei nykyään voida ratkaista ilman Kiinaa. Lukashenka kehui.

Xi ja Lukashenka tapasivat edellisen kerran syyskuussa Samarkandissa Uzbekistanissa. Tuolloinkin kaksikko ylisti maiden kestävää kumppanuutta ja yhteistyötä.

Yhdysvallat ja sotilasliitto Nato ovat syyttäneet Kiinaa kaavailuista lähettää aseita Venäjälle Ukrainan sotaa varten, minkä Kiina on kiistänyt. Lukashenka puolestaan on sallinut Venäjän hyökätä Ukrainaan Valko-Venäjältä, vaikka ei olekaan lähettänyt sotilaita Ukrainaan. (STT)

Katso myös: Näiden ystävävaltioiden kautta Kiina voi tukea Venäjää aseellisesti – studiossa Risto E.J. Penttilä

17.41: Sotilasprofessori kommentoi Ukrainan valmistelemaa vastahyökkäystä MTV Uutisille

Sodan vuosipäivänä 24.2. sekä Ukrainan puolustusministeri että tiedustelupalvelun päällikkö sanoivat, että Ukrainan armeija on valmis vastahyökkäykseen. Maanpuolustuskorkeakoulun sotilastieteen professori Marko Palokangas uskoo, että Ukraina valmistelee vastahyökkäystä saadakseen Venäjän valloittamat alueensa takaisin, mutta ajankohta on kysymysmerkki.

– Ukraina on rakentanut suorituskykyään ja valmiuttaan syksystä saakka jonkinlaiseen hyökkäykseen. Sitä, koska se tapahtuu me emme vielä tiedä, mutta jonkinlaista valmistelua on selvästi ilmassa.

Palokangas sanoo, että on ainoastaan Ukrainan puolustusvoimat tietävät koska hyökkäys todellisuudessa tapahtuu ja minne se tulee kohdistumaan. Professorilla on kuitenkin esittää valistunut arvaus yhdestä kohteesta, jota kannattaa pitää silmällä keväällä.

–Suuntaisin kyllä katseen tuonne Melitopolin suuntaan. Eli niin kutsuttuun maayhteyteen Krimin niemimaalle. Venäjä pyrkii pitämään sitä tietenkin kaikin keinoin hallussa.

Katso Palokankaan koko haastattelu:

13.17: Venäläisillä televisio- ja radiokanavilla vääriä ilmahälytyksiä hakkereiden takia, sanoo ministeriö

Venäjällä useilla paikallisilla televisio- ja radiokanavilla on lähetetty virheellisesti ilmahälytyksiä, sanoo Venäjän hätätilaministeriö lausunnossaan.

Venäläisministeriö syyttää virheellisistä hälytyksistä hakkereita.

Venäläismedioiden mukaan hälytyksiä lähetettiin ainakin lähellä Ukrainan rajaa sijaitsevien Belgorodin ja Voronezhin kaupunkien alueella, Moskovan ja Pietarin läheisyydessä sekä Krimin niemimaalla. Venäjä miehitti Krimin vuonna 2014.

Ministeriön mukaan samanlainen kyberhyökkäys aiheutti ilmahälytyksiä eri puolilla Venäjää myös viime viikolla. (STT)

Lisää tiistain tapahtumia löydät täältä.