Arviot: Venäjä lisää kyberiskuja Ukrainan liittolaisiin – MTV seurasi sotaa

21.05: Analyytikot: Venäjän kyberhyökkäykset Eurooppaan lisääntyvät

Yhdysvaltalaiset ja ranskalaiset analyytikot kertoivat keskiviikkona, että Venäjä on suuntaamassa yhä enenevässä määrin kyberhyökkäyksiä Ukrainan eurooppalaisiin liittolaismaihin.

Ranskalaisen Thales-yhtiön raportin mukaan Venäjä suuntaa kyberiskuja Puolaan sekä Pohjoismaihin ja Baltiaan. Niillä yritetään kylvää epäsopua ja edistää sodanvastaista mielialaa.

Microsoftin aikaisemmin tässä kuussa julkaiseman uhka-arvion mukaan venäläiset toimijat ovat suunnanneet iskuja ainakin 17:ään Euroopan maahan kuluvan vuoden kuuden ensimmäisen viikon aikana.

18.18: Ukraina haluaa Kiovan luolaluostarin munkkien lähtevän, mutta ilman väkivaltaa

Ukraina ei aio häätää Kiovan kuuluisan luolaluostarin munkkeja väkivalloin, maan hallitus kertoi keskiviikkona.

Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvan Kiovan luolaluostarin eli Petsherskin lavran munkit ovat olleet Ukrainan hallituksen hampaissa Venäjä-yhteyksien takia. Keskiviikkona umpeutui määräaika, jonka puitteissa munkit ovat saaneet asua osassa luostaria ilmaiseksi.

Munkit ovat vastustaneet häätöä ja kertoneet, että ovat katkaisseet siteet Venäjän kirkon johtoon. Munkit ovat sanoneet pysyvänsä luostarissa niin pitkään kuin se on "fyysisesti mahdollista", mikä on herättänyt pelkoja yhteenotosta. Ukrainan hallitus vakuutti, ettei munkkien häätämiseen käytetä väkivaltaa.

– Ketään ei raahata ulos jaloista, häätöä ei tehdä voimakeinoin, kaikki tehdään lain mukaisesti, sanoi Ukrainan kansallisen puolustusneuvoston sihteeri Oleksi Danilov.

Hänen mukaansa "Moskovan kirkon edustajien" on kuitenkin lopulta poistuttava luostarista.

Lue lisää aiheesta täältä.

17.00: IAEA-pomo etsii sopua Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuudesta

YK:n alaisen Kansainvälisen atomienergiajärjestön IAEA:n johtaja Rafael Grossi kertoo järjestön työstävän suunnitelmaa Ukrainassa sijaitsevan Zaporizhzhjan ydinvoimalan turvallisuuden takaamiseksi. Grossin tavoitteena on esittää yhteisiä turvallisuusperiaatteita, joihin sekä Ukraina että Venäjä voivat sitoutua.

Grossi saapui aiemmin keskiviikkona vierailulle Venäjän miehitysjoukkojen hallitsemalle Zaporizhzhjan voimalalle toista kertaa sodan aikana.

– Meidän täytyy välttää katastrofi. Olen optimisti ja uskon että se on mahdollista, Grossi sanoi.

Grossin mukaan voimala kärsii jatkuvasti sähkökatkoksista. Venäjän hyökkäyksen on katsottu vaarantavan ydinturvallisuutta Ukrainan ja koko Euroopan suurimmassa ydinvoimalaitoksessa.

– On selvää, että sotilaallinen toiminta on lisääntymässä tällä alueella, Grossi sanoi uutistoimisto AFP:lle.

– Ideana on sopia tietyistä periaatteista, tietyistä sitoumuksista, mukaan lukien se ettei voimalaa kohtaan hyökätä.

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi tapasi Grossin maanantaina Zaporizhzhjan alueella, joka on osin Venäjän joukkojen hallussa. Kaksikko keskusteli ydinvoimalan ja sen henkilöstön suojelemisesta.

Venäjän valtaama ydinvoimala sijaitsee Dneprjoen etelärannalla lähellä Enerhodarin kaupunkia, reilun sadan kilometrin päässä Zaporizhzhjan kaupungista. Venäjän joukot valtasivat alueen hyökkäyssodan alkuvaiheessa. (STT)

14.22: Venäjä: Emme ilmoita Yhdysvalloille etukäteen, jos teemme ydinasetestin

Venäjän varaulkoministerin mukaan Venäjä ei enää ilmoita Yhdysvalloille ydinaseisiin liittyvistä asioista, uutistoimisto Reuters kertoo.

Linjaus sisältää varaulkoministerin mukaan mahdolliset ydinasetestit, joista Venäjä ei siis väitetysti enää ilmoittaisi Yhdysvalloille etukäteen.

Nykymuotoinen Venäjä ei ole tehnyt ydinasetestiä. Venäjän edeltäjä Neuvostoliitto teki viimeksi ydinasetestin vuonna 1990.

12.19: El Pais: Espanja luovuttaa ensimmäiset Leopardit Ukrainalle jo pääsiäisen jälkeen

Espanja luovuttaa kuusi ensimmäistä Leopard 2 -panssarivaunua Ukrainalle jo pääsiäisen jälkeen, kertoo espanjalaislehti El Pais.

Aiemmin uutisoitiin, että Espanja luovuttaa vähintään kuusi, ehkä 10 Leopard 2 -tankkia Ukrainalle korjaustoimenpiteiden jälkeen.

12.04: Venäjän kenraalirulettia pyörittävä huhumylly kiihtyy: Sylkykuppi-komentajalle on väitetysti löydetty "epätavallinen" korvaaja

Venäläis- ja ukrainalaislähteet ovat spekuloineet, että kenraaliluutnantti Sergei Kuzmenko korvaa kenraalieversti Rustam Muradovin itäisen sotilaspiirin komentajana, kertoo amerikkalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).

Venäjä-mieliset sotakommentaattorit ovat aiemmin väittäneet, että Venäjän sotilasviranomaiset ovat erottaneet Muradovin. Väitettä ei ole vahvistettu. 

Vaikka Muradovin mahdollisia potkuja on pidetty venäläiskommentaattorien kannanotoissa positiivisena askeleena, vielä tärkeämmäksi katsotaan hänen seuraajansa nimittäminen.

Nyt Muradovin paikalle on sekä venäläis- että ukrainalaislähteiden mukaan pestattu luutnanttikenraali Sergei Kuzmenko. 

Vaikka tätäkään tietoa ei ole vahvistettu, ovat nimekkäät Venäjä-mieliset sotakommentaattorit, kuten yli miljoonaa seuraajaa kerännyt Rybar, olleet usein hyvin kartalla Venäjän sotakomentajien potkuista ja nimityksistä.

Jos Kuzmenkon nimitys pitää paikkansa, on se "epätavallinen askel", kirjoittaa amerikkalainen ajatushautomo ISW.

Näin siksi, että Kuzmenko ei ole koskaan ollut sotilaspiirin komentajaa vastaavassa roolissa. Kuzmenko on aiemmin toiminut eri aselajeja yhdistelevän 6. armeijan komentajana vuodesta 2015 vuoteen 2019. Äskettäin hän on johtanut laitosta Venäjän asevoimien yleisesikunnan akatemiassa.

Lue lisää: Venäjän kenraalirulettia pyörittävä huhumylly kiihtyy: Sylkykuppi-komentajalle on väitetysti löydetty "epätavallinen" korvaaja

11.33: Brittitiedustelu: Ukrainalaiset työntäneet venäläisiä kauemmas tärkeästä huoltoreitistä Bahmutin alueella

Taistelut Bahmutin kaupungissa ja sen ympäristössä Itä-Ukrainassa jatkuvat edelleen, vaikkakin Venäjän hyökkäyksien määrä on vähentynyt verrattuina viime viikkoihin, kertoo Britannian puolustusministeriö päivittäisessä tiedustelukatsauksessaan.

Ukrainalaisten tärkeimpiin saavutuksiin viime viikkoina kuulunee se, että ukrainalaiset ovat saaneet työnnettyä Wagner-palkkasotilasyhtiön taistelijoita kauemmas pikkutiestä, joka on Ukrainan joukkojen tärkein huoltoreitti alueella.

Venäjä väitti viikonloppuna Wagnerin taistelijoiden saaneen Azomin-tehdaskompleksin Bahmutin pohjoispuolella täysin haltuunsa. Britannian puolustusministeriön mukaan alueella kuitenkin todennäköisesti taistellaan edelleen, kuten on taisteltu jo kahden viikon ajan.

Koska Wagner on vahvistanut vapauttaneensa ainakin 5  000 vankilasta värväämäänsä taistelijaa heidän sopimuksiensa loputtua, Venäjällä on todennäköisesti pulaa sotilaista, mikä vaikeuttaa sen hyökkäyksiä alueella. (STT)

10.15: Ukraina: Venäjä menetti päivässä yli 600 sotilasta ja seitsemän panssarivaunua

Ukraina väittää Venäjän menettäneen arviolta 610 sotilasta viimeisen vuorokauden aikana.

Venäjän päiväkohtaisiksi kalustotappioiksi Ukraina listaa muun muassa seitsemän panssarivaunua, yhden sotilaslentokoneen ja seitsemän tykkiä tai raketinheitintä.

Lukuja ei ole vahvistettu, eikä Venäjä ole juuri tappioitaan kommentoinut. Myös Ukraina julkaisee tietoja omista menetyksistään harvakseltaan.

Sotilasasiantuntijoiden, ajatushautomoiden ja länsiarvioiden laskelmat Venäjän kärsimistä miehistötappioista ovat pitkin sotaa olleet pääosin samansuuntaisia kuin Ukrainan luvut.

9.42: Zelenskyi AP:lle: Tappio Bahmutissa voi altistaa Ukrainan kompromisseille – "Jos Putin haistaa heikkoutemme…"

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi perustelee uutistoimisto AP:n haastattelussa, miksi Ukraina pitää itsepintaisesti kiinni Itä-Ukrainan Donetskin alueen Bahmutin kaupungista, josta on käyty raskaita kulutustaisteluja kuukausien ajan.

Oikeastaan ainoa laajalti kyseenalaistamista puoleensa vetänyt Ukrainan armeijan strateginen ratkaisu Venäjän hyökkäyssodan aikana on ollut Bahmutin itsepintainen puolustaminen.

Ukrainan päätöstä pitää kiinni Bahmutista on perusteltu sillä, että taisteluissa kuluu enemmän venäläisiä kuin ukrainalaisia. Kriitikoiden mukaan niin sanottu vaihtosuhde heikkeni merkittävästi sen jälkeen, kun Bahmutin saarrostusuhka kasvoi.

Presidentti Zelenskyi antaa ymmärtää tuoreessa haastattelussa, että Bahmutin taistelu ei ole vain taktinen tai strateginen, vaan myös poliittinen vääntö.

Jos Venäjä valtaisi Bahmutin, voisi presidentti Vladimir Putin "myydä tämän voiton lännelle, venäläisille, Kiinalle, Iranille", Zelenskyi sanoi AP:lle.

– Jos hän tuntee verta, haistaa, että olemme heikkoja, hän tulee painostamaan, painostamaan ja painostamaan, presidentti jatkoi.

Zelenskyi uskoo, että jos Bahmut kaatuu, saa Ukrainan hallinto painetta sekä kansainväliseltä yhteisöltä, että omalta kansaltaan.

– Yhteiskuntamme tuntisi olevansa väsynyt. Yhteiskuntamme painostaisi minua tekemään kompromissin heidän (Venäjän) kanssa.

– Emme voi hävitä askeltakaan, koska sota on kakku, jonka palat ovat voittoja. Pieniä voittoja, pieniä askeleita.

Lue lisää: Zelenskyi: "Tappio Bahmutissa voisi painostaa minut kompromisseihin – Jos Putin haistaa heikkoutemme…"

6.52: ISW: Wagner-joukot pyrkivät työntymään syvemmälle Bahmutin kaupunkiin

Wagner-joukot ovat todennäköisesti vallanneet AZOM-teollisuuskompleksin Bahmutin pohjoisosissa ja pyrkivät etenemään syvemmälle Bahmutin kaupunkiin, kirjoittaa ajatushautomo ISW päivittäisessä katsauksessaan.

Ajatushautomo arvioi Wagnerin pyrkivän todennäköisesti vahvistamaan asemiaan Bahmutin pohjois- ja keskiosissa, jotta joukot voisivat työntyä kohti kaupungin keskustaa ja laajentaa hallussaan olevaa aluetta kaupungin länsiosissa.

Noin 65 prosenttia Bahmutin kaupungista on venäläisjoukkojen hallussa, ja joukot ovat kasvattaneet hallussaan olevaa aluetta viidellä prosentilla viimeisten seitsemän päivän aikana, katsauksessa kirjoitetaan.

5.47: Venäjä harjoittelee mannertenvälisillä Jars-ohjusjärjestelmillä

Venäjä on käynnistänyt suunnitellut harjoitukset, joissa käytetään mannertenvälisiä ballistisia Jars-ohjusjärjestelmiä. Asiasta kertoi Venäjän puolustusministeriö keskiviikkona uutistoimisto Reutersin mukaan.

Harjoituksissa on mukana yli 3 000 sotilasta ja kalustoa noin 300, kertoi maan puolustusministeriö viestisovellus Telegramissa julkaisemassaan lausunnossa.

5.18: Biden tuomitsi Putinin suunnitelmat ydinaseiden tuomisesta Valko-Venäjälle

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden on tuominnut Venäjän presidentti Vladimir Putinin julkistamat aikeet tuoda ydinaseita liittolaisensa Valko-Venäjän alueelle.

–  Tällainen on vaarallista puhetta ja huolestuttavaa, Biden sanoi.

Biden esitti kommenttinsa toimittajille Valkoisen talon ulkopuolella palattuaan helikopterilla vierailultaan Pohjois-Carolinaan.

Putin kertoi lauantaina määräävänsä Venäjän taktisten ydinaseiden siirroista Valko-Venäjälle. Yhdysvaltalaisviranomaisten mukaan vielä ei ole nähty merkkejä ydinaseiden siirroista.

Venäjä on käyttänyt Putinin liittolaisen Aljaksandr Lukashenkan johtaman Valko-Venäjän aluetta yli vuoden kestäneessä hyökkäyssodassaan Ukrainaan.

Lukashenka tarjoutui jo marraskuussa 2021 säilyttämään Venäjän ydinaseita maansa alueella. Valko-Venäjän mukaan se on pakotettu ottamaan Venäjän taktisia ydinaseita maahan länsimaiden ennennäkemättömän painostuksen vuoksi.

–  Valko-Venäjä on pakotettu vastaamaan vahvistamalla omaa turvallisuuttaan ja puolustuskykyään, Valko-Venäjän ulkoministeriön lausunnossa sanottiin.

Sen mukaan Valko-Venäjällä itsellään ei ole pääsyä käyttämään aseita eikä niiden sijoittaminen maahan ole vastoin kansainvälisiä sopimuksia.

Tiistai 28. maaliskuuta

23.32: IAEA: Sotilaallinen toiminta lisääntyy Zaporizhzhjan ydinvoimalan lähellä – Grossi matkustaa paikan päälle

Kansainvälisen atomienergiajärjestö IAEA:n pääjohtajan Rafael Grossin mukaan sotilaallinen toiminta lisääntyy Zaporizhzhian ydinvoimalan ympärillä, kertoo CNN.

– Sotilaallinen toiminta jatkuu. Itse asiassa se kasvaa. Ydinvoimalan ympärillä on yhä enemmän joukkoja ja sotilasajoneuvoja, raskasta tykistöä ja enemmän sotilaallista toimintaa, Grossi toteaa.

Grossin vierailu Zaporizhzhjan ydinvoimalalla on hänen ensimmäinen kertansa sen jälkeen, kun IAEA sai järjestettyä pysyvän tarkastajaryhmän oleskelun ydinvoimalalla viime syyskuussa.

– Haluan nähdä tilanteen itse ja keskustella ydinvoimalan venäläisjohdon kanssa, Grossi sanoo.

Venäjän valtion omistama ydinenergiamonopoli Rosatom sanoi tänään, että Venäjä on valmis keskustelemaan laitoksen tilanteesta Grossin kanssa. 

– Aion jatkaa neuvotteluja ja yrittää sitä, että laitoksen ympärille saataisiin suoja. Yritän säästää meidät kaikki ydinonnettomuudelta, Grossi toteaa.

Grossi tapasi eilen Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin, ja he vierailivat Dnipron ja Zaporizhzhjan alueilla. 

22.41: Yhdysvallat tukee Ukrainan sodan erityistuomioistuimen perustamista

Yhdysvallat tukee erityistuomioistuimen perustamista saattamaan Venäjä vastuuseen hyökkäysrikoksesta Ukrainaa vastaan. Yhdysvaltain ulkoministeriö kertoi tiistaina maan tukevan ajatusta ja tekevän liittolaistensa kanssa yhteistyötä tuomioistuimen perustamiseksi.

Kyseessä olisi toteutuessaan ensimmäinen vastaava tuomioistuin sitten toisen maailmansodan jälkeisten Nürnbergin ja Tokion oikeudenkäyntien, joissa käsiteltiin Natsi-Saksan ja Japanin sotarikoksia. Mitään maata ei ole syytetty hyökkäysrikoksesta sitten toisen maailmansodan.

– Näemme, että tällaisella tuomioistuimella olisi merkittävää kansainvälistä tukea, etenkin kumppaneiltamme Euroopassa, ja ihanteellisesti se sijaitsisi jossakin Euroopan maassa, Yhdysvaltain ulkoministeriön edustaja sanoi.

Yhdysvaltojen mukaan tuomioistuimella tulisi olla kansainvälistä henkilöstöä ja resursseja, mutta sen tulisi pohjata Ukrainan oikeusjärjestelmään.

EU on jo aiemmin asettunut tukemaan Ukrainan sodan erityistuomioistuinta. Euroopan parlamentti äänesti asian puolesta tammikuussa.

Hyökkäysrikoksen käsittelyyn keskittynyttä erityistuomioistuinta ehdotti alun perin Britannian entinen pääministeri Gordon Brown maaliskuussa 2022 pian Venäjän hyökkäyssodan alkamisen jälkeen.

Uuden erityistuomioistuimen on toteutuessaan arvioitu ärsyttävän Venäjää, joka oli toisen maailmansodan jälkeen mukana Nürnbergin oikeudenkäynnissä tuomitsemassa natsirikollisia. (STT)

20.51: KOK määritteli ehdot, joilla kansainväliset lajiliitot voivat palauttaa venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden kilpailuoikeudet

Kansainvälisen olympiakomitean KOK:n hallitus määritteli tänään tiistaina suosituksen ehdoista, joilla kansainväliset lajiliitot voivat palauttaa yksittäisten venäläisten ja valkovenäläisten urheilijoiden kilpailuoikeudet.

Venäjän ja Valko-Venäjän joukkueita ei voi toistaiseksi hyväksyä kansainväliseen kilpailutoimintaan, eikä hallitus vielä käsitellyt venäläisten ja valkovenäläisten mahdollisuutta kilpailla Pariisin 2024 olympialaisissa.

Tiedotteessaan KOK:n hallitus perustaa suosituksensa YK:n asiantuntijoiden kantaan, jonka mukaan urheilijoita ei pitäisi rangaista kansallisuuden perusteella.

Kilpailuoikeuksia ei voi palauttaa urheilijoille, jotka tukevat Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.

Lisää tiistain tapahtumia löydät täältä.