Nämä ruoka-aineet ovat parhaimpia, kun verrataan hiilipäästöjä ravintoarvoihin – joka kodista löytyvälle tuotteelle ei pystytty edes mittaamaan ravintoarvoa

Katso yllä oleva video: Mitä ruokatuotteen tuoteselosteesta voi päätellä sen ilmastovaikutuksesta?

Ruoka-aineiden paremmuus voi yllättää, kun niiden tuotannossa käytettyjä hiilipäästöjä verrataan ruoasta saatavaan ravintoarvoon.

Maa- ja Metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n Envitecpolis Oy:llä teettämä Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys paljastaa, mitkä ruoka-ainekset ovat parhaimpia ja mitkä toisaalta huonoimpia, kun hiilipäästöt ja ravintoaineet otetaan huomioon.

Katso yllä oleva video: Mitä ruokatuotteen tuoteselosteesta voi päätellä sen ilmastovaikutuksesta?

MTV:n Uutisaamussa vieraillut Evintecpolisin johtava asiantuntija Senja Arffman kertoo, että huonoiten sijoittui valkoinen riisi.

– Sellaisia tuotteita on, joista ravintoarvoja ei saada, mutta hiilipäästöjä tulee kyllä. Isona asiana nousee valkoinen riisi, jonka ravintoaineiden saanti on erittäin heikkoa.

Yksi lähes joka kodin ruokakaapista löytyvä tuote jäi Arffmanin mukaan jopa valkoisen riisin varjoon ravintoaineiden määrässä.

– Valkoiselle makaronille ei saatu tulosta laskettua ollenkaan, koska ravintoaineita tuli niin vähän.

Parhaimpien joukkoon hiilihydraattien osalta puolestaan nousi myöskin lähes joka kodin perusraaka-aine ruoanlaitossa.

– Saattaa tulla jollekin yllätyksenä, että peruna nousee sieltä erityisen positiivisena. Sillä on pienet hiilipäästöt sekä paljon vitamiini ja kivennäisaineita. Jos hiilihydraattien lähteitä katsotaan, niin peruna peittoaa muut vaihtoehdot, Arffman toteaa.

Proteiinien puolelta hän nostaa esiin muun muassa broilerin, sianlihan sekä kasvisproteiinin osalta soijan.

Uutisaamun keskustelussa mukana ollut MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen muistuttaa kuitenkin, että tavallinen perusruoka on ihan hyvä vaihtoehto.

– Minun mielestäni (selvityksen) tulokset olivat sellaiset, että ihan tavallinen perusruoka, mitä syödään ruokapyramidin ja lautasmallin mukaisesti, on ihan ok sekä ympäristölle että ihmiselle.

Arffman kehottaa kuluttajia huomioimaan kokonaisuuden.

– Ajattelen itse näin, että ei yksittäinen ruoka-aine, vaan kokonaisuus ja sen huomioiminen ratkaisevat, että sieltä jokainen voi rakentaa omaa ruokavaliotaan siten, että saa kaiken tarpeellisen.

– Toki selvityksessä näkyy, että kasviksissa hiilipäästöt ovat pienet, mutta toisaalta eläinkunnan tuotteissa ravintoaineiden saanti on parempaa.

Näin ruoka-aineet pärjäsivät selvityksessä

Selvitys vertasi eri ruoka-aineiden hiilipäästöjä suhteutettuna niiden sisältämään ravintoaineiden määrään.

Mitä pienemmän indeksiluvun ruoka-aine sai, sen parempi eli sitä enemmän ruoka-aine sisältää ravintoaineita kasvihuonekaasupäästöihinsä nähden.

Selvityksen hiilipäästöt eivät kuvaa suomalaista tuotantoa, vaan ovat kansainvälisten tutkimusten keskiarvoja.

Soija

0,02

Lohi

0,07

Mantelijuoma

0,08

Härkäpapu

0,09

Mansikka

0,10

Peruna

0,11

Soijajuoma

0,11

Kaurajuoma

0,14

Sianliha

0,15

Broileri

0,16

Maito

0,22

Banaani

0,23

Tumma riisi

0,33

Tumma makaroni

0,38

Naudanliha

0,53

Valkoinen riisi

4,72

Valkoinen makaroni

ei tulosta

Lähde: Ruuan ilmastovaikutukset suhteessa ravitsemukseen -selvitys


Lue myös:

    Parhaat ruokaohjelmat