Broileri on siinä mielessä mielenkiintoinen raaka-aine, että se kuuluu suomalaisen kotikeittiön kivijalkoihin, mutta fiinissä ravintolassa en ole tainnut saada sitä kertaakaan lautaselle. Broileri on nimenomaan kotiruokaa. Toki sitä löytyy bistrohenkisistä ravintoloista ympäriinsä. Huippukokit eivät kokkaa sitä, koska se on sillä tasolla tylsän suoraviivainen raaka-aine. Kotikeittiössä se on puolestaan helppo, nopea ja edullinen. Suomalaiseen tyyliin tässäkin on viety helppous tappiinsa. Syömme halpoja, luuttomia ja valmiiksi marinoituja mössöjä, jotka on tehotuotettu mauttomiksi. 
PÖYRISTYIN viikonloppuna huomatessani, että hypermarket-tasoisessa kaupassa ei ollut viisimetrisessä broilerihyllyssä yhtä ainutta vastuullisemmin tuotettua broilerivaihtoehtoa. Jouduin menemään varta vasten toiseen kauppaan sellaista hakemaan. Tuhahdin asiasta Facebookissa ja kaupan edustaja kertoi, etteivät luomubroilerit mene kaupaksi edes viimeisen päivän alennushintaan.
Syyttävä sormi alkoi heilahdella kaupan lisäksi kuluttajien suuntaan. Luomukasvatettu broilerinrinta on melko kallista, 25-28 eur/kg, kun tehotuotettua saa puoleen hintaan siitä. Sen sijaan luomutuotettu broilerinkoipi on kilohinnaltaan 12 euroa. Se on toki paljon kalliimpaa kuin tehotuotettu, mutta maltillinen muihin lihoihin verrattuna. Miksi broilerin ylipäätään pitäisi olla edullisempaa kuin sika tai nauta?
TÄSSÄ PÄÄSTÄÄN MAUISTA VIERAANTUMISEEN. Broilerin koipi on heittämällä maukkaampaa kuin rintafilee. En pidä sitä makuasiana. Kuten yleensä eläimessä, niin työtä tekevät ruhonosat ovat muita maukkaampia. Siksi mm. possun ja naudan poskilihat ovat suosikkejani. Rintafileen paistaa muutamassa minuutissa, mutta koipeen tai luulliseen rintaleikkeeseen kuluu pannulla ja uunissa 30-60 min. Se on kuitenkin keittiövapaata aikaa, joten ehtimättömyyteen ei voi vedota. Katsommehan päivässä keskimäärin 3 h televisiota. Edullisimmillaan ja parhaimmillaan lintu on kokonaisena ostettuna, jolloin kukin syöjä voi valita linnusta mieluisensa palat. Ai niin, se luullisen lihan kammo... 
MAKU JA HYVINVOINTI. En suosi vastuullisemmin kasvatettua broileria pelkästään eläimen hyvinvoinnin takia. Maussa on yllättävän suuri ero, mihin en etukäteen edes uskonut. Hyvin elänyt broileri tai kukonpoika maistuu. Tehokasvatettu broileri ei. Asian voi kokeilla itse vaikka sokkotestillä. Suurin syy omaan valintaani ovat kuitenkin eläimen kasvuolosuhteet. Tunnustan silti herkällä ja laiskalla hetkellä ottavani tehotuotetun version, kun kaupasta on parempi liha loppu eikä jaksaisi miettiä uudelleen päivän ruokaa.
Tämä olkoon pieni ravistelu kuluttajille ja iso peukku mm. L’Uomu Nokalle, Naapurin Maalaiskanalle, Kukonharjan Kukonpojille, Mantereen tilalle ja kaikille muille vastuullisille kasvattajille, jotka pitävät vaihtoehtoja olemassa.
Tässä erittäin maukasta, paahdettua broileria, jonka resepti toimii mille tahansa linnunosalle. Itse käytin koipea, mutta kokeile ihmeessä vaikka kokonaista . Sitruksinen ja hiukan makea marinointi tuo makua, mutta ei peitä lihan makua. Höysteeksi hivenen syvänmakuista, tomaattisessa liemessä haudutettua lehtikaalia.
VINKKI! Yön yli broileri ehtii maustua todella hyvin, mutta hätäisemmät voivat ottaa pois marinadista 4 h jälkeen.
Paahdettua broileria ja tomaattista lehtikaalia
4-6 hlölle
1 kg broileria, esim. koipipaloja tai kokonaista lintua pilkottuna
Marinadi:
2,5 dl lämmintä vettä
2,5 dl jääkylmää vettä jäähdyttämiseen
0,5 dl suolaa
0,5 dl sokeria
1 sitruuna, mieluiten luomu, ohueksi siivutettuna
1 laakerinlehti
1 kuivattu chili tai suurin piirtein sen verran chilirouhetta
muutama timjaminoksa
Tomaattinen lehtikaali:
200 g lehtikaalia
oliiviöljyä
1 sipuli, hienonnettuna
4 valkosipulinkynttä, hienonnettuna
1 rkl tomaattipyreetä
0,5 dl tomaattimurskaa
0,5-1 tl savustettua paprikaa
5 dl kanalientä
2 rkl punaviinietikkaa
suolaa
mustapippuria
Kiehauta marinadin ainekset kylmää vettä lukuunottamatta kattilassa. Ota levyltä ja anna maustua 30 min. Kaada sekaan jääkylmä vesi, jotta seos jäähtyy kunnolla. Laita kanapalat kulhoon ja kaada marinadi päälle. Vedän kelmu tai kansi päälle ja laita jääkaappiin marinoitumaan vähintään 4 tunniksi tai mieluiten yön yli.
Laita uuni kuumenemaan 200 asteeseen. Ota kanapalat marinadista ja kuivaa ne talouspaperilla. Mausta kauttaaltaan suolalla ja pippurilla. Kuumenna iso paistinpannu ja paista kanapalat kauniin kullanruskeiksi kauttaaltaan, pari kolme minuuttia per puoli. Laita kanat uunivuokaan ja paahda nahkapuoli ylöspäin 35-45 min tai kunnes veitsenkärjellä lihaan tökkäämällä esiintuleva neste on kirkasta. Jos teet rintafileitä, niin voit paistaa ne kypsiksi kokonaan pannulla tai paistaa kauniin paistopinnan ja kypsentää uunissa loppuun n. 15 min ajan. Pääasia, ettet vedä lihaa kuivaksi.
Tee lehtikaaliseos. Leikkaa lehtikaalista kovat keskivarret pois ja siivuta kaali parin sentin soiroiksi. Kuumenna iso paistinpannu keskilämmölle. Lorauta pohjalle hiukan oliiviöljyä ja kuullota sipulia muutama minuutti. Älä ruskista. Lisää mukaan valkosipulisilppu ja kuullota minuutti lisää. Lisää sekaan tomaattipyree ja kypsennä sitä minuutti sekoittaen. Lisää tomaattimurska ja savustettu paprika ja hauduta muutama minuutti. Mausta suolalla ja pippurilla. Lisää kanaliemi ja punaviinietikka ja kiehauta. Lisää mukaan lehtikaali ja anna hautua alhaisella lämmöllä n. 20 minuuttia tai kunnes lehtikaali on pehmeää. Maista ja mausta.
Annostele lautasen pohjalle tomaattista lehtikaaliseosta ja aseta broileria päälle.
