Paljonko teillä kuluu rahaa ruokaan kuukaudessa? Vertaa tähän rahasummaan – yksinelävän, parin, lapsiperheen, teiniperheen ja muiden budjetit

Oletko kuullut kohtuullisen minimin viitebudjetista? Sen avulla voit muun muassa tarkastella, paljonko rahaa kuluu viitteellisesti ruokamenoihin suomalaistalouksissa.

Videolla: Sikke Sumarilta loistava ja rahaa säästävä perunavinkki, jota moni ei ole tullut edes ajatelleeksi: "Parempia kuin ranskalaiset"

Pohditko, riitävätkö rahat tai kulutatko liikaa? Kuluttajatutkimuskeskuksen viitebudjettien avulla voit tarkastella ja peilata omaa kulutustasi. 

Viitebudjetit ovat nimensä mukaan viitteellisiä esimerkkilaskelmia. Budjetteja tehtäessä kuluttajat ovat olleet päättämässä, mitä tavaroita ja palveluita tarvitaan, jotta ihminen tulee toimeen, voi ylläpitää terveyttä ja osallistua sosiaalisesti. Lisäksi myös asiantuntijat ja tutkijat ovat osallistuneet niiden laatimiseen.

Marttojen ja Takuusäätiön mukaan viitebudjetteja voi käyttää apuvälineenä, kun tarkastelee omaa rahankäyttöään. Ne soveltuvat hyvin myös välineeksi esimerkiksi talousneuvontaan ja talouskasvatukseen.

Viitebudjetit eivät määritä esimerkiksi sitä, mitä pitäisi syödä tai mitä saisi tehdä. Niissä ei myöskään tarkastella, miten tietyt tulot pitäisi kuluttaa, vaan budjeteissa keskitytään tavaroihin ja palveluihin, joita tarvitaan arjen sujumiseen. 

Tiesitkö? Suomessa kohtuullisen minimin viitebudjetissa ei ruoan osalta ole mukana alkoholijuomia. Esimerkiksi Ranskassa ruokamenoihin lasketaan mukaan viini ja Belgiassa olut.

Budjetit on laadittu vuonna 2018 yhteensä 13 esimerkkitaloudelle: nuorelle ja iäkkäälle yksinasuvalle, pariskunnille ja yhden ja kahden huoltajan lapsiperheille, joissa on yhdestä kolmeen lasta. Esimerkkilaskelmia on laadittu myös eri-ikäisten lasten kustannuksista. 

Näin ruokabudjetit on laadittu

Ruokakustannukset on viitebudjetissa laskettu aterioittain kotitalouden jäsentä kohden. Kunkin ruokalajin reseptin pohjalta on laskettu tarvittavien raaka-aineiden määrä, hinnoiteltu ateria, laskettu talouden jäsenen energian saanti kyseisestä ateriasta, ja sen hinta. Laskelmissa on mukana juhlapäiviin sekä lasten juhliin varautuminen siten, että kotona valmistettavien kuukauden aterioiden kustannuksiin on lisätty 10 prosenttia

Kahden viikon jaksossa on laskettu ruokabudjettiin kuusi työpaikkalounasta, yhden kerran joko noutoruokaa kotiin tai ulkona ateriointi, ja kaikki muut ateriat valmistetaan kotona.

Budjetteihin on varattu kaikille talouksille rahaa 10–11 euroa henkilöä kohden kodin ulkopuolella ateriointiin tai noutoruokaan joka toinen viikko. Viitebudjetti ylittyy siis helposti, jos esimerkiksi syödään useammin ravintolaillallisia. 

 Ruoanvalmistuksessa syntyvän hävikin osuudeksi on huomioitu viisi prosenttia.

Ruokakustannukset yksin asuvilla ja pareilla kuukaudessa

Ruokamenot lapsiperheillä kuukaudessa

Viitebudjettitalouksien välttämättömien kulujen yhteissumma kuukaudessa vaihtelee pääkaupunkiseudulla yksin asuvien alle 45-vuotiaiden noin 1 380 eurosta kahden vanhemman ja kolmen teinin perheen noin 4 250 euroon. Helsingissä vaihtelu on vastaavasti noin 1 380–4 310 euroa kuukaudessa ja muualla Suomessa noin 1 130–3 770 euroa kuukaudessa. Asuminen ja ruoka ovat suurimmat viitebudjetin menoerät.

LUE MYÖS: Sikke Sumarilta loistava ja rahaa säästävä perunavinkki, jota moni ei ole tullut edes ajatelleeksi: "Parempia kuin ranskalaiset"

Lähteet: Helsinki.fi, Takuusäätiö, Martat