Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta selviää, paljonko erilaiset suomalaiskotitaloudet tarvitsevat rahaa kuukauden ruokaostoksiin. Tutkimusajankohdan jälkeen ruokakustannukset ovat nousseet entisestään.
Turun yliopisto tiedottaa viitebudjettihankkeestaan, jossa laskettiin ruokakorien hintoja 2020-luvun Suomessa. Tutkimuksessa selvitettiin, minkä hintainen ruokakori mahdollistaa ihmisarvoisen elämän.
Viitebudjettihankkeessa todetaan, että esimerkiksi yksin asuva 45-vuotias nainen tarvitsee kuukaudessa ruokaostoksiin 239 euroa ja 65-vuotias 217 euroa. Nelihenkisellä perheellä, jossa on 10 ja 14-vuotiaat lapset, ruokakustannukset sen sijaan kohoavat jopa 889 euroon.
– Viitebudjetit ovat nimensä mukaisesti viitteellisiä esimerkkilaskelmia siitä, kuinka paljon rahaa tarvitaan ihmisarvoiseen elämään, kertoo projektitutkija Anna Grahn Turun yliopistosta tiedotteessa.
Viitebudjetit koostuvat eri hyödykekoreista, jotka ovat oleellisia ihmisarvoisen elämän mahdollistavan elintason saavuttamisessa. Yliopiston mukaan ihmisarvoisella elämällä tarkoitetaan mahdollisuutta yhteiskunnalliseen osallisuuteen, ei pelkästään selviytymistä tai hengissä pysymistä. Viitebudjettilaskelmia voidaan hyödyntää muun muassa perusturvan riittävyyden arvioinnissa, köyhyyden mittaamisessa sekä talous- ja velkaneuvonnassa.
Näin tutkimus tehtiin
Viitebudjetin laskemista varten laadittiin kansallisia ravitsemussuosituksia noudattava, viikon mittainen esimerkkiruokalista. Tämän jälkeen kartoitettiin kyseyllä 18–74-vuotiaiden suomalaisten näkemyksiä ihmisarvoisen elämän mahdollistavan ruokakorin sisällöstä sekä ruoan valmistuksesta ja hankinnasta.
Ruokakorilaskelmat laadittiin 12 hypoteettiselle kotitaloudelle, jotka koostuvat eri-ikäisistä lapsista ja aikuisista. Ruokakorien sisällön määrittelyssä hyödynnettiin aikaisempaa tutkimustietoa, kansallisia ravitsemussuosituksia sekä kuultiin kansalaisten näkemyksiä väestökyselyn avulla. Lisäksi viitebudjettien laadinnassa hyödynnettiin eurooppalaisissa yhteishankkeissa laadittuja viitebudjetteja sekä Suomessa aikaisemmin laadittuja viitebudjettilaskelmia.
Yliopiston Anna Grahnin mukaan ruokabudjetissa on otettu huomioon kansalaisten mielipiteet muun muassa sen suhteen, kuinka monta kertaa pitäisi voida tarjota ruokaa myös muille kuin oman kotitalouden jäsenille.
– Toisin sanoen tutkimuksessa nousi esiin se, että ruoan sosiaalinen puoli on suomalaisessa yhteiskunnassa tärkeää: ihmisarvoisen elämään kuuluu, että voidaan nauttia ruoasta muiden ihmisten kanssa ja järjestää juhla-aterioita, Grahn kertoo.
Ruoan hinta noussut entisestään tutkimusajankohdan jälkeen
Ruokakorin sisällön määrittelyn jälkeen hyödykkeet hinnoiteltiin. Ruokakorin ruoka-aineiden ja keittiötarvikkeiden hinnat kerättiin marraskuun 2021 aikana, ja hintojen keruussa huomioitiin alueellinen vaihtelu. On syytä huomioida, että elintarvikkeiden ja muiden kulutustuotteiden hinnat ovat tämän jälkeen nousseet entisestään kaupoissa. Anna Grahn toteaakin, että hankkeen aloittamisen ja tutkimustulosten raportoimisen välissä maailma on muuttunut ennakoimattomasti myös ruoan hintojen suhteen.
– Tutkimuksen ruokakorit on hinnoiteltu viime vuoden lopulla, ja tulemme päivittämään hinnat ruoan osalta vielä syksyllä. Jatkossa onkin syytä kehittää tapoja, joilla ruokakoriin sisältyvien hyödykkeiden hinnat seuraavat ruoan hintakehitystä reaaliaikaisemmin.
Jatkossa olisi Grahnin mukaan syytä ottaa paremmin huomioon myös esimerkiksi erikoisruokavalioita noudattavat kotitaloudet. Nyt julkaistu raportti perustuu kansallisiin ravitsemussuosituksiin, ja siinä muun muassa oletetaan, että kotitalouksien jäsenet ovat terveitä, omatoimisia ja osaavat ylläpitää terveyttään.