Turku-viikonlopun toinen illallinen nautittiin Aurajoen rannan toisessa bistrohenkisessä raflassa, Mamissa. Smör oli laittanut edellisenä iltana riman varsin korkealle.
Saapuessamme ravintolaan meidäät ohjattiin reunapöytään, josta avautui lasiseinän läpi näkymä viereiseen sisustusliikkeeseen. Ratkaisu antaa toki tilantuntua, mutta ei ole kaikkein miellyttävin syömisympäristö. Vastakkaisen seinän Taistelevat metsot -kollaasi sen sijaan loi mahtavasti tunnelmaa. Sali oli likimain tyhjä, mutta henkilökunta painoi ympäri raflaa melkoisella kiireellä. Saimme odottaa jonkin aikaa tilaushetkeä. Ulkona oli alkanut ripotella vettä ja se näytti sotkevan tarjoilijoiden pasmat kunkin käydessä vuoronperään korjaamassa pöytiä ja varjoja suojaan. Eikö sitä olisi voinut jättää yhden henkilön tehtäväksi? Kiireen tuntu oli päällä miltei loppuun asti ruokahetkeä. Ruokajuomia ei huomattu kysyä ja toimittaa ajoissa. Jälkiruoalle juomaa ei edes tarjottu. Annoksia ei esitelty oikeastaan yhtään. Ruoka sen sijaan tuli salamannopeasti, mikä ei sekään lauantai-illallisella ole niin hyvä asia. Palvelu oli kyllä ystävällistä, mutta pienintäkään asiakkaaseen keskittymistä ei ollut havaittavissa. Mutta mennään pääasiaan eli ruokaan.
Koska olimme maistelleet lounaaksi Mamin haukimureketta Neitsytperunafestivaaleilla, päätti vaimo ottaa alkuruoaksi Fenkolikeittoa ja tryffelillä maustettua neitsytperunaa (9,50). Varsin toimiva aloitus. Silkinpehmeää ja raaka-aineita kunnioittavaa. Olen kesän aikana törmännyt etaniin vain puutarhassa, joten päätin vaihtelun vuoksi maistella niitä lautasella. Mamin Etanat XVI (10,00) toi sarvipäiden höysteeksi mm. piparjuurta. Oikein makoisa ja uudenlainen yhdistelmä. Pääruoaksi vaimolle tehtiin Paahdettua siikaa, korvasienikastiketta ja neitsytperunaa (23,00). Illallisen ehdottomasti parasta antia. Kala oli kypsyydeltään ja suolaltaan täydellinen, mikä on valitettavan harvinaista. Oma Prässättyä häränrintaa ja sitruunasmetanaa (21,00) oli konstailematon ja kesäinen annos. Vaikka sitruunasmetana hyvin toimikin, olisin voinut toivoa hivenen lisää luovuutta kokonaisuuteen. Kotiruokamainen.
Jälkiruokalista vaikutti hivenen tylsältä. Valitsimme Mansikkajäädykettä ja raparperikeittoa (7,00) sekä Tuorejuusto-panna cotta ja punaherukkasorbettia (7,00). Mansikka-raparperiannos oli kesäinen ja maistuva, mutta tylsähkö. Tuorejuusto antoi panna cottalle tuhteutta, jota sorbetti hienosti pehmensi. Ihan jees ja täytyy kokeilla kotonakin.
Mami edustaa hivenen arkisempaa bistrolinjaa Smöriin verrattuna. Hintatasokin on edullisempi. Toisenlaisella palvelukokemuksella olisin viihtynyt varsin hyvin, mutta kiireentuntu sai ruokailun tuntumaan hektiseltä tapahtumalta. Niinpä jatkoimme iltaa erinomaisessa E. Ekblom -viiniravintolassa.
Mami
Linnankatu 3, Turku
