Suomalaisten lisäaineiden saanti on enimmäkseen turvallisella tasolla, selviää Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran lisäaineselvityksestä. Jopa lisäaineita sisältävien elintarvikkeiden suurkuluttajilla lisäaineiden saannin arvioidaan jäävän rajan alle.
Eviran selvitys kattoi kaikki noin 150 lisäainetta, joille on määritetty ADI-arvo eli hyväksyttävä päiväsaannin enimmäismäärä. ADI-arvon vähäiset ja satunnaiset ylitykset eivät ole kuluttajille vaarallisia. Monipuolista ruokaa kohtuullisia määriä syövillä minkään lisäaineen saanti ei todennäköisesti nouse liian suureksi.
– Osa suomalaisista saattaa kuitenkin nauttia suuria määriä monia lisäaineita sisältäviä elintarvikkeita, kuten makeisia, muulloinkin kuin karkkipäivinä. Tällöin lisäaineitakin saattaa tulla saaneeksi tavan takaa ADI-arvon ylittäviä määriä, kertoo selvityksestä vastannut erikoistutkija Johanna Suomi Eviran riskinarvioinnin tutkimusyksiköstä tiedotteessa.
– Silloinkin ehkä suurempi ongelma voi olla ruokavalion ravitsemuksellisissa puutteissa kuin lisäaineiden liikasaannissa.
Artikkeli jatkuu kuvan jälkeen.
Kaupan karkkihylly.
Lisäaineiden tutkimista pitää jatkaa
Lisäaineita käytetään elintarvikkeissa parantamaan muun muassa niiden säilyvyyttä, makua, väriä tai rakennetta.
Selvitys osoitti, että joidenkin lisäaineiden tutkimista tulisi jatkaa. Tällaisia ovat esimerkiksi säilöntäaineet, kuten sulfiitit, bentsoaatit ja sorbaatit, eräät väriaineet, fosfaatti, glutamaatit sekä makeutusaineista asesulfaami K ja syklamaatti. Jotkin niistä ovat saaneet vasta äskettäin ADI-arvon tai niiden ADI-arvoa on tutkimustulosten perusteella madallettu.
– Tällaisille lisäaineille on tarpeen tehdä lisäkartoituksia käytön laajuudesta tai jopa laatia tarkempia arvioita kuluttajien altistumisesta tuotetason ruoankäyttötietojen ja elintarvikkeista mitattujen lisäainepitoisuuksien pohjalta, Suomi sanoo.
Aromiaineissa ei isoja riskejä
Evira teki katsauksen myös elintarvikkeissa käytettäviin aromiaineisiin. Elintarvikearomien aiheuttamaa riskiä kuluttajille pidetään yleisesti vähäisenä, jos elintarvikkeeseen lisätyn aromiaineen saanti on vähäinen verrattuna siihen, miten paljon sitä saadaan elintarvikkeesta luontaisesti. Joidenkin aromiaineiden saantiin on kuitenkin syytä kiinnittää huomiota.
Aromiaine on kemiallinen yhdiste, jota käytetään antamaan elintarvikkeelle makua tai tuoksua. Se voi olla joko luonnosta saatava tai keinotekoisesti valmistettu.
EU:ssa sallittuja aromiaineita ovat esimerkiksi ammoniumkloridi, kofeiini ja vanilliini.
Joistain aromeista voi olla jopa hyötyjä. Esimerkiksi perinteisen savustuksen korvaamisen savuaromeilla arvioidaan vähentävän ihmisten altistumista syöpävaarallisille PAH-yhdisteille.
Lähde: Evira
***
1:44
