Tällainen on ”vitamiinijäätelön” resepti 1930-luvulta – kokeile kotona!
Jäätelö on monelle tärkeä osa kevättä ja kesää – ja näin on ollut jo vuosikymmeniä. Kokeile rohkeasti jo 1930-luvulla tehtyä "vitamiinijäätelön" reseptiä.
Klassikkoherkku jäätelö on kulkenut pitkän tien suomalaisten ykkösherkuksi. Lue mielenkiintoiset faktat jäätelön historiasta ja kokeile vuosikymmeniä vanhaa jäätelöreseptiä.
Jäätelön värikäs historia
Suomeen jäätelön toivat venäläiset jäätelökauppiaat, jotka myivät 1900-luvun alussa keväisin ja kesäisin jäätelöä kärryistä puistoissa ja kadunkulmissa. Kauppiaat valmistivat jäätelönsä itse. Makuihin kuuluivat ainakin vanilja, suklaa, mansikka ja sitruuna.
TIESITKÖ? Alunperin jäätelö syntyi Italiassa, jossa keksittiin 1500-luvulla sekoittaa jäästä ja mehusta valmistettuihin jälkiruokiin maitotuotteita. Keksintö levisin nopeasti hovikokkien mukana kaikkialle Eurooppaan.
Jäätelön suosio piti jopa sotavuosina, jolloin kermaa ja munia säännösteltiin. Korvikejäätelö valmistettiin kuoritusta maidosta, sakariinista ja liivatteesta. Toisaalta jäätelö oli taloudellinen sesonkiherkku jo ennen säännöstelyä. Munien hinta laski keväällä, koska kanat munivat ahkerasti valon lisääntyessä.
Jäätelöä ei ennen sotia pidetty minä tahansa herkkuna, vaan sen terveysvaikutuksia korostettiin. 1930-luvulta säilyneessä kotijäätelön ohjeessa nimenä onkin ”vitamiinijäätelö”. Ohjeessa jätetään kerma kuumentamatta vitamiininsaannin toivossa. Herkullinen maku yksin riittäisi ohjeen myyntivaltiksi nykyisin. Aikanaan jäätelön uskottiin kuitenkin toivottiin myös ravitsevan.
Perinnejäätelö Lottakanttiinin tapaan
1 l kermaa
6 munankeltuaista
100 g sokeria
2 tl vanilliinisokeria
"Munankeltuaiset ja sokeri vatkataan. Kerma ja vanilliinisokeri lisätään ja seos kaadetaan jäätelöpurnukkaan. Jäädytetään kuten tavallisesti.
H u o m.! Vitamiinien säilymisen vuoksi kermaa ei kuumenneta.
Kotijäätelön perusohjetta voi helposti tuunata kotona. Lottakanttiinissa Tuusulan Rantatiellä pääsee vappuna maistamaan kanttiinin omatekoista, salaisella reseptillä maustettua versiota."
Lähteet: Kotiliesi 1937, Lotta Svärd 10/1929, Lotta Svärd 8/1929, Aalto, Satu (toim.): Suuri perinnekirja. Suomalaista juhlaperinnettä ennen ja nyt. Hämeenlinna: Karisto, 1999, Seljavaara, Anu & Kärjä, Päivi (toim.): Juhlat alkakoot! Vuotuisia tapoja ja perinteitä. Helsinki: WSOY, 2005.
Aiheeseen liittyvää:
Makuja-videot
Parhaat ruokaohjelmat
-
MasterChef Suomi
MasterChef-keittiön valtaavat amatöörikokit! Satojen hakijoiden joukosta valitut, Suomen parhaat kotikokkaajat havittelevat liekinkuumaa MasterChef Suomi -arvonimeä ja 10.000 euron rahapalkintoa. Riittävätkö taidot kelloa vastaan kokatessa miellyttämään tuomaristoa? Uudella kaudella Kape Aihisen seuraksi tuomarikolmikkoon liittyy kaksi huippukokkia, Henri Alén sekä vaikuttavan kansainvälisen uran luonut Helena Puolakka.
Suosituimmat reseptit
-
Vappu Pimiän saaristolaisleipä
-
Toast skagen Harri Syrjäsen tapaan
-
Hanna Sumarin jumalattaren ruusukaalit
-
Vappu Pimiän yön yli -sämpylät
-
Avokadopasta à la Alexander Gullichsen
-
Saaristolaisleipä eli Nauvon limppu – Sadun resepti on yksinkertaisesti paras
-
Uunijuurekset Kari Aihisen tapaan
-
Nakkikeitto – Kari Aihisen ylivoimainen resepti
-
Helppo marjapiirakka – onnistuu puolukoista, mustikoista tai vaikka herukoista
-
Itkukana – Hanna Gullichsenin helppo arkiruoka