Nykyinen EU-komissaari ja silloinen valtiovarainministeri Jyrki Katainen koki uransa ensimmäisen kauhunhetken, kun investointipankki Lehman Brothersin kaatumisen sysäämä talouspaniikki levisi Eurooppaan syksyllä 2008.
Kriisi oli muhinut Yhdysvalloissa koko 2000-luvun alun. Pankit etsivät kaikin keinoin uusia investointituotteita kierrättääkseen rahaa ja tehdäkseen sitä lisää.
Asuntolainoja suorastaan tyrkytettiin lopulta ilman vakuuksia ja koska ne olivat riskialttiita, ne niputettiin investointituotteiksi, jotka myytiin eteenpäin. Lopulta arvo oli täysin teoreettinen ja suojaton.
Vuonna 2008 tilanne oli yltynyt kriittiseksi. Ensin keväällä pulaan joutui keskikokoinen Bear Stearns -pankki. Sitten kaatui jättiläinen, Lehman Brothers.
– Meillä kenelläkään ei ollut aiempaa kokemusta, sen paremmin keskuspankeilla kuin poliitikoillakaan eri puolilla Eurooppaa ja maailmaa vastaavanlaisesta kriisistä, muistelee Jyrki Katainen MTV Uutisille nyt Strasbourgista.
– Tilanne oli päällä ja ratkaisuja tehtiin sen mukaan. Se oli hyppy tuntemattomaan.
EU pelasti pankit
Lehman kaatui syyskuussa. Lokakuun alussa oli selvää, että kriisi leviää Eurooppaan ja lujaa, koska pankit eivät enää luottaneet toisiinsa. Kukaan ei lainannut rahaa kenellekään ja talouselämä oli halvaantunut.
– Olen poliittisen urani aikana kokenut pelkoa vain kerran, tuona lokakuun perjantaina, muisteli Katainen myöhemmin.
Tarvittiin siis hätäkokous.
Markkinoiden ollessa kiinni viikonvaihteen, euroalueen johtajat kokoontuivat Pariisiin. Valtiot antoivat tuen dramaattisille toimille.
– Se on hyvin poikkeuksellinen toimenpide, mitä keskuspankki ensimmäisenä teki. Se alkoi tarjota kiinteäkorkoista vakuudellista rahoitusta pankeille, niin paljon kuin ne kokivat tarvitsevansa.
Samoja toimia tehtiin puntamaa Britanniassa sekä Yhdysvalloissa. Markkinat avautuivat maanantaina ja paniikki rauhoittui.
Kriisi jatkui
Euroopan kriisi sai uusia piirteitä, kun kävi ilmi, että Kreikka oli valehdellut taloutensa tilasta. Myös Portugali ja Irlanti olivat pulassa. EU:n oli tultava hätiin rahoituksella, mutta myös ankaralla kulukuurilla.
Irlanti toipui nopeimmin ja Portugalikin vähitellen, mutta Kreikka pääsi pinnalle vasta tänä vuonna. Tukipaketit olivat kymmeniä miljardeja toistensa perään.
Kuuden vuoden ajan Euroopan keskuspankki on käytännössä laskenut markkinoille vapaasti eruoja saadakseen koko EU:n talouden vauhtiin. Siinä saattaa piillä uusi vaara.
– Poikkeukselliset rahapoliittiset toimet aina lisäävät tietysti kuplavaaraa. Aina kun löysää rahaa on tarjolla, sanotaanko luonnottoman paljon niin aina se myös kasaa sitä riskiä, että taloudellisia kuplia kasaantuu joihinkin osiin taloutta, joillekin sektoreilla tai joissakin maissa, Katainen varottaa.
Yhdysvaltain poukkoileva nykykäytös ja Kiinan talouden läpinäkymättömyys ovat myös arvaamaton tekijä.