100 000 suomalaista elää aivovaltimopullistuma päässään tietämättään – näin käy, jos se repeää

Sinullakin voi olla aivovaltimon pullistuma ilman, että itselläsi on siitä aavistustakaan. Suurimmalla osalla aneurysmaa kantavista se ei aiheuta mitään haittoja tai oireita koko elämän aikana, mutta mikäli pullistuma puhkeaa, ennuste on huono.

Yllä olevalla videolla neuvotaan, miten kolesteroli pidetään kurissa.

Kuvittele ilmapallo, joka täytetään niin äärimmilleen, että lopulta se poksahtaa rikki. Hieman samalla tavalla käy aivovaltimon pullistumalle, joka ensin paisuu paisumistaan ja sitten repeää.

Yksinkertaistettuna aivovaltimon pullistuma eli aneurysma tarkoittaa heikkoutta jossakin aivoverisuonen seinämässä. Kun tällaiselle tavallisen verisuonen seinämää hauraammalle alueelle virtaa verta, sinne kehittyy paineen myötä pussimainen uloke, aneurysma.

Aneurysman puhjetessa eli ”ilmapallon poksahtaessa” verenpaine on ylittänyt pullistuman seinämän kestävyyden. Seinämä pettää ja valtimoveri virtaa ulkopuolelle. Käytännössä tällöin on käsillä hengenvaarallinen, lukinkalvonalainen verenvuoto.

Lähes puolet tällaisista aivovaltimoaneurysman aiheuttamista verenvuodoista johtaa kuolemaan. Suomessa ne vievät vuosittain lähes 500 ihmisen hengen. Eloon jääneistä hyvin moni kärsii neuropsykologisista tai neurologista haitoista.

Sietämätön päänsärky iskee äkkiä

Kun aivoaneurysma repeää, ensimmäinen oire on yleensä yhtäkkinen ja sietämättömän kova päänsärky. Se voi tuntua missä päin päätä tahansa, mutta monet potilaat kuvailevat kivun keskittyvän silmien taakse.

Päänsäryn lisäksi tyyppioireita ovat samaan aikaan esiintyvä pahoinvointi ja oksentelu. Muita mahdollisia oireita ovat esimerkiksi niskan jäykkyys, raajojen heikkous, valonarkuus ja puheen häiriintyminen.

Suomessa noin 100 000 kantajaa

Arvioidaan, että Suomessa parilla prosentilla väestöstä eli noin 100 000 ihmisellä on pieni aivovaltimon pullistuma. Heistä valtaosalla se ei koskaan ilmene mitenkään. Pullistuma ei siis välttämättä repeydy, ja sen kanssa voi elää tietämättään vuosia, jopa koko elämänsä.

Vuotamaton aneurysma löydetään yleensä sattumalta jostain muusta syystä tehtyjen aivokuvausten yhteydessä. Tilanteelle ei kuitenkaan silloinkaan välttämättä tehdä yhtään mitään, sillä hoidossakin on merkittäviä riskejä eikä vuorovaarassa olevia pullistumia osata tällä hetkellä yksiselitteisesti tunnistaa.

Hoidon tarve päätetään potilaan iän, muun terveydentilan, pullistuman koon ja sijainnin sekä monien muiden tekijöiden perusteella. Ennaltaehkäisevään leikkaushoitoon voidaan päätyä esimerkiksi silloin, kun lähisuvussa on paljon aneurysmahistoriaa.

Tilannetta on syytä selvitellä tarkemmin myös heti, jos henkilöllä on aiemmin todettu vuotamaton aneurysma ja hänelle alkaa tulla toistuvasti selittämättömiä päänsärkyjä tai tajunnan häiriöitä.

Oireettomien aneurysmapotilaiden ei tarvitse rajoittaa arki- tai seksielämäänsä tai työntekoa, sillä nykytiedon perusteella aneurysma puhkeaa useimmiten levossa ollessa. Riskitekijöitä pystyy itse vähentämään parhaiten pysymällä savuttomana, hallitsemalla verenpainettaan ja vähentämällä alkoholinkäyttöä.

Lue myös:

    Uusimmat