Vuosittain noin 25 000 suomalaista sairastaa aivoverenkiertohäiriön. Aivoliitto muistuttaa, että huolestuttavien oireiden ilmetessä hoitoon on aina kiire. Aina sairastunut ei kuitenkaan itse huomaa hengenvaarasta kertovia merkkejä. Maailman AVH-päivää vietetään 29. lokakuuta.
Artikkeli julkaistiin ensimmäisen kerran lokakuussa 2021. Julkaisemme sen uudelleen ajankohtaisen AVH-vuosipäivän vuoksi.
Kun ihminen saa aivoverenkiertohäiriön (AVH), on jokainen minuutti tärkeä. Kyseessä on aina äärikiireellinen hätätilanne, joka vaatii välitöntä sairaalahoitoa. Soitto hätänumeroon 112 käynnistää tehokkaan hoitoketjun.
Paulan syntymäpäivät vaihtuivat ambulanssikyytiin aivoinfarktin vuoksi. Juttu jatkuu videon alla.
9:43
Paula Sormusella piti olla suuret 50-vuotisjuhlat, mutta päivää ennen hänet kiidätettiin ambulanssilla sairaalaan. Alkoi kamppailu elämästä ja kuolemasta. Dokumentin katsominen vaatii MTV Katsomo -kirjautumisen.
Aivoverenkiertohäiriö johtuu joko aivovaltimon tukkeutumisesta tai vuotamisesta. Tukkeuma aiheuttaa aivokudoksessa hapenpuutetta, jolloin alueelle syntyy kuolio eli infarkti. Veren vuotaminen aivokudokseen aiheuttaa aivoissa painetta, jolloin hermokudoksen toiminta häiriintyy, minkä lisäksi verenkierto aivoissa heikkenee.
Oli kyse sitten aivoinfarktista tai aivoverenvuodosta, mitä kauemmin hoitoon pääsy kestää, sitä suuremmiksi vauriot kasvavat. Jokaisella minuutilla on väliä. Siksi oireiden nopea tunnistaminen on tärkeää.
Yhä nuoremmat vammautuvat aivoinfarktin vuoksiAivoinfarktissa osa aivokudoksesta jää ilman happea ja tuhoutuu aivovaltimoiden tukkeutumisen vuoksi.
Alle 50-vuotiaiden sairastavuus on lisääntynyt ja yhä nuoremmat vammautuvat aivotapahtuman vuoksi.
Aiheesta keskustellaan lisää Huomenta Suomessa ja MTV Katsomossa maanantaina 28.10. kello 8.15 neurologian erikoislääkärin Karoliina Aarnion kanssa. |
Aivoverenkiertohäiriöiden oireet – hoitoon, vaikka katoaisivat
Aivoverenkiertohäiriöihin ei välttämättä liity kipua eikä sairastunut aina huomaa oireita itse, kertoo Aivoliitto tiedotteessaan. Aivoverenkiertohäiriöiden yleisimmät oireet ovat:
- puheen puuroutuminen tai vaikeus löytää sanoja
- toisen suupielen roikkuminen
- toisen raajan tai raajaparin heikkous
- näköhäiriöt
Riippuen vaurion paikasta aivoinfarktiin voi liittyä monenlaisia muitakin oireita, kuten huimausta tai sekavuutta, mutta päänsärkyä ei yleensä ole, kertoo Terveyskirjasto. Yleensä oireet syntyvät äkillisesti.
Lue myös: Tiedätkö, mitä eroa on aivovammalla ja -vauriolla? Älä käytä vanhentunutta termiä
Aivoverenvuodossa oireet kehittyvät tavallisesti hieman hitaammin. Vuodon alkuvaiheessa esiintyy usein päänsärkyä, joka voi olla äkillistä ja voimakasta.
Vaikka aivoverenkiertohäiriön oireet menisivät ohi, tulee hätänumeroon soittaa. Ohimenevän aivoinfarktin eli TIA:n oireet kestävät tyypillisesti 2–15 minuuttia, useimmiten alle tunnin, ennen kuin ne katoavat. Vähintään joka kymmenes sairastunut kuitenkin saa aivoinfarktin viikon kuluessa TIA-kohtauksesta – monet jo ensimmäisen vuorokauden aikana.
Lue myös: Mikä on sinun lukusi? Tutkimus paljasti istuma-ajan, joka seitsenkertaistaa aivoinfarktin riskin
Aivoverenkiertohäiriöiden ehkäisy
Maailman AVH-päivää vietetään 29. lokakuuta. Teemapäivänä kiinnitetään huomiota aivoverenkiertohäiriöiden ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja kuntoutukseen.
Omaa sairastumisriskiään voi vähentää huomattavasti elintavoillaan. Normaalipainossa pysyminen, terveellinen eli vähän kovia rasvoja ja sokeria sisältävä ruokavalio, korkeintaan kohtuullinen alkoholin käyttö, säännöllinen liikunta ja tupakoimattomuus ovat merkittävimmät suojaavat elintavat.
Kohonnut verenpaine ja suurentuneet kolesteroliarvot suurentavat sairastumisriskiä, joten näiden sairauksien hoito on tärkeää.
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: Aivoliitto, Terveyskirjasto