Balkan oli sytytyslankaa odottava ruutitynyri 1910-luvulla. Lanka syttyi 100 vuotta sitten, 28. kesäkuuta 1914, kun Sarajevon laukaukset ammuttiin.
Parikymppinen serbiopiskelija Gavrilo Princip vetää povesta Browning-pistoolinsa, ampuu ensin Itävalta-Unkarin kruununprinssin, arkkiherttua Frans Ferdinandin puolisoa, kreivitär Sophieta ja sitten arkkiherttuaa, kun he ovat nousemassa vaunuun. Kumpikin heistä kuolee pian haavoihinsa.
Syitä aluekiistat ja asevarustelu
Taustalla olivat Itävalta-Unkariin kuuluvan Bosnian jännitteet; serbit halusivat liittää Bosnian Serbiaan. Tapahtumat vyöryivät nopeasti: ensin Itävalta-Unkari julisti sodan Serbialle ja pian Saksa Ranskalle. Seurauksena oli maailmanpalo, joka ulottui Euroopasta Afrikkaan, Kaukoitään ja Oseaniaan saakka. Vain Amerikoiden mantereet jäivät sotimisen ulkopuolelle, jos kohta Yhdysvallat oli sodassa mukana.
Sotaa käytiin vuoteen 1918. Aseistus oli kehittynyt entistä tappavammaksi, minkä synkkänä tuloksena oli 16 miljoonaa kuollutta. Massiivista asevarustelua pidetäänkin yhtenä sodan syynä, sillä osapuolet ennustivat sodan kestoa lyhyeksi ja tuloksia hyviksi, diplomatiaa paremmiksi.
Syyt näkyvillä tänäkin päivänä
Euroopan keisarikunnat luhistuivat, rajat siirtyivät, bolshevikit panivat Neuvostoliiton alulle, Suomikin itsenäistyi. Sodan syylliseksi katsottiin Saksa, mikä kylvi samalla toisen maailmansodan siemenen.
Yksikään ensimmäisen maailmansodan veteraani ei ole enää keskuudessamme. Sadan vuoden takaisen maailmanpalon jälkiä korjataan edelleen niin Lähi-idässä kuin Balkanillakin.
Ampuja Gavrilo Princip herättää Sarajevossa intohimoja tänäkin päivänä. Hänen nuori sukulaisensa Novak Princip sanoo olevansa ylpeä ja sytyttävänsä mielellään kynttilän hänen muistokseen.