Tavallisin kuolemansyy Suomessa on jokin sydän- ja verisuonitauti.
Tyypillinen oikeuslääkärin avauspöydälle päätyvä vainaja on keski-iän ylittänyt mies.
– Hänellä oli verenpainetauti ja hän käytti paljon alkoholia. Hän on vähän ylipainoinen, eikä hän ole viime aikoina käynyt lääkärissä, kuvailee oikeuslääkäri Anni Oksala tyypillistä vainajaa.
– Sitten hänet löydettiin jostain kuolleena. Sängystä, lattialta tai vessasta.
Oksala työskentelee Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) oikeuslääkinnän Tampereen toimipisteessä, joka sijaitsee Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteydessä.
Tavallisin kuolemansyy Suomessa on jokin sydän- ja verisuonitauti. Myös alkoholinkäyttö näkyy Oksalan avauspöydällä.
– Alkoholin aiheuttamia elinvaurioita, esimerkiksi maksakirroosi, alkoholin aiheuttama sydänlaajentuma ja sitten päällä vielä humalatila. Nämä yhdessä ovat sitten aiheuttaneet kuoleman.
Oksala on työskennellyt oikeuslääkärinä parikymmentä vuotta. Hänen vielä erikoistuessaan ammattiinsa oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehtiin hyvin paljon vanhuksille, jotka olivat saaneet lonkkamurtuman ja kuolleet jonkin ajan kuluttua sen jälkeen.
Asian ytimessä.doc: Kuolleiden lääkäri
Uusimmassa Asian ytimessä -dokumentissa tutustutaan oikeuslääkärin työhön.
Parikymmentä vuotta oikeuslääkärinä toiminut Anni Oksala on avannyt työuransa aikana noin 6000 vainajaa.
Hän toivoo, että kuolemasta puhuttaisiin enemmän. Katso koko dokumentti alta.25:28
Dokumentin katsominen vaatii maksuttoman MTV Katsomo -kirjautumisen.
Nykyisin Oksala näkee lonkkamurtumavanhuksia harvemmin avauspöydällä.
– Oman urani aikana nuorten huumekuolemat ovat lisääntyneet surullisesti, niiden määrä on kasvanut selvästi viimeisten 5–6 vuoden aikana, Oksala sanoo.
Lue myös: Huumekuolemissa synkkä ennätys: Joka neljäs 15–24-vuotiaana kuollut menehtyi huumeisiin
Taustalla sekakäyttöä
Nuoren huumekuolema tulee usein yllätyksenä perheelle, kavereille ja kaikille. Kuoleman yllättävyys näkyy valitettavasti myös oikeuslääkärin avauspöydillä.
– Näistä kuolemista näkyy usein sekakäyttö ja se, että henkilön ei varmasti ollut tarkoitus kuolla, mutta huumeidenkäyttö päättyi sitten kuitenkin kuolemaan, Oksala kuvailee.
Alaikäiset nuoret ovat tavallinen näky muutoinkin oikeuslääkärin pöydällä. Suomessa alaikäisiä nuoria päätyy oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen melkein joka viikko.
– Nuorten kuolemansyynä ovat huumekuolemien lisäksi usein tapaturmat, kuten liikenneonnettomuudet. Myös itsemurha on tavallinen syy. Molemmat ovat ikäviä ja surullisia syitä, koska molemmat olisi ehkä voitu estää, Oksala kertoo.
– Niissä tuntuu kurjalta, että nuori ihminen on päätynyt pöydälleni.
Mikä ihmeen oikeuslääkäri?
Lain mukaan ihmisen kuolemansyy on selvitettävä aina ennen hautausta.
Oikeuslääketieteellisen kuolemansyyselvityksen ja ruumiinavauksen määrää poliisi.
Lain mukaan se on tehtävä, jos henkilö kuolee äkillisesti niin, ettei kuoleman tiedetä johtuneen sairaudesta tai kuoleman syyksi epäillään esimerkiksi tapaturmaa, itsemurhaa, rikosta tai hoitotoimenpidettä.
Vainajan omaiset eivät voi kieltää oikeuslääketieteellisen avauksen tekemistä.
Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen oikeuslääkäri tekee kuolemansyylausunnon, antaa hautausluvan ja ilmoittaa henkilön kuoleman väestörekisteriin.
Oikeuslääkärien tehtävänä on valvoa kuolemansyyselvitystä Suomessa ja tarkistaa kaikki Suomessa kuolleiden kuolintodistukset, myös ne, joissa henkilölle on tehty lääketieteellinen ruumiinavaus tai ruumiinavausta ei ole tehty ollenkaan.
Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään Helsingissä, Tampereella, Turussa, Oulussa ja Kuopiossa. Niissä työskentelee tällä hetkellä 30 oikeuslääkäriä ja kahdeksan erikoistuvaa lääkäriä.
Oikeuslääkärit työskentelevä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen oikeuslääkinnän alaisina viranomaisina.
Lähde: THL
Lapsivainajat harvinaisia
Pieniä lapsia Oksalan pöydälle päätyy vain harvoin. Kun niin tapahtuu, yleisin kuolinsyy on liikenneonnettomuus tai kätkytkuolema.
Toisinaan, mutta onneksi hyvin harvoin, kuolinsyy on sairaus, lapsella on ollut esimerkiksi kova kuume ja lääkärissäkin on ehkä käyty, mutta tilanteen vakavuus ei siinä hetkessä ole ollut havaittavissa.
– Tampereen toimipisteessä lapsia avataan muutamia vuodessa, itselleni heistä osuu ehkä yksi tai kaksi, Oksala arvioi.
Lue myös: Anni Oksala on avannut jopa 6 000 vainajaa: "Kuolleet ovat ihania, kun niillä ei ole enää mitään hätää"
Lapsivainajista oikeuslääketieteellisen yksikön käytävillä puhutaan jo etukäteen.
– Lapset aiheuttavat meissä kaikissa erilaisen tunteen kuin muut vainajat. Mietimme käytäväkeskusteluissa, että nyt tänne on tuotu lapsi ja kukahan meistä avaa hänet, Oksala kuvailee.
– Avauksen jälkeen kyselemme sitten, että löytyikö hänestä jotakin.
Vaikka kuolema kuuluu elämään, lapsen kuolema tuntuu usein oikeuslääkäreistäkin väärältä.
– Pieni lapsi on niin väärän kokoinenkin siihen pöydällemme. Lapsen kanssa tuntuu siltä, ettei tämän pienen ihmisen pitäisi olla täällä. Kyllä lapsivainaja koskettaa meitä kaikkia, Oksala sanoo.
Oksalan arvion mukaan tavallista on myös, että oikeuslääkäri kokee kurjana avata omien lasten ikäisiä vainajia, olivatpa omat lapset minkä ikäisiä tahansa.