Neuroottisuus ei tee hyvää, toteaa tutkimus.
Journal of Affective Disorders -lehdessä julkaistu tutkimus pureutui neuroottisuuden ja eri syistä johtuvan kuolleisuuden riskin väliseen yhteyteen. Havaittiin, että muita neuroottisemmilla ihmisillä oli suurempi riski kuolla useisiin eri syihin.
Neuroottisuus on persoonallisuuspiirre, jolle on tyypillistä vaihtelevat tunteet ja taipumus kokea kielteisiä tunteita, kuten ahdistusta, pelkoa ja yksinäisyyttä.
Neuroottisuuden osatekijöistä yksinäisyys oli vahvimmin yhteydessä lisääntyneeseen ennenaikaisen kuoleman riskiin.
Lue myös: Tutkimus: Yksinäisyys lisää dementiariskiä
PsyPost-sivuston mukaan aiemmin on saatu ristiriitaista tietoa siitä, onko neuroottisuus suoraan yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin. Lisäksi neuroottisuus on laaja käsite, joka koostuu monista eri osatekijöistä, kuten yksinäisyydestä, ahdistuneisuudesta ja ärtyneisyydestä. Näillä seikoilla voi olla erilaisia vaikutuksia terveyteen, mutta erot eivät ole täysin selvinneet.
Nyt yritettiin saada parempi käsitys neuroottisuuden ja kuolleisuuden välisestä yhteydestä tarkastelemalla tiettyjä kuolinsyitä, kuten syöpää, sydän- ja verisuonitauteja, hengityselinsairauksia ja ulkoisia syitä, kuten onnettomuuksia ja itsensä vahingoittamista.
Laajaa yli 16 seurantavuoden aineistoa käyttämällä tutkijat toivoivat voivansa selvittää, olivatko tietyt neuroottisuuden osatekijät, kuten yksinäisyys, voimakkaammin yhteydessä ennenaikaiseen kuolemaan.
– Tutkittavat olivat suhteellisen nuoria tutkimuksen alussa, joten monet näistä kuolemantapauksista tapahtuivat suhteellisen nuorella iällä, yleensä nuorempana kuin mitä elinajanodote Isossa-Britanniassa on, kertoo tutkimuksen tekoon osallistunut geriatrian professori Antonio Terracciano.
Tässäkin tutkimuksessa saatiin viitteitä yksinäisyyden haitoista.Shutterstock
Tarkastelussa puoli miljoonaa brittiä
Tutkimuksessa analysoitiin tietoja lähes 500 000 osallistujasta, jotka kuuluivat UK Biobank -tietokantaan. Siinä kerätään terveys- ja geneettisiä tietoja henkilöiltä eri puolilta Britanniaa.
Osallistujat olivat tutkimuksen alkaessa 38–73-vuotiaita, ja heitä seurattiin keskimäärin 13,4 vuoden ajan. Tänä aikana yli 43 000 osallistujaa kuoli.
Tutkijat yhdistivät osallistujien tiedot kansallisiin kuolinrekistereihin määrittääkseen kuolinsyyt, esimerkiksi syöpä, sydänsairaudet, hengityselinsairaudet ja tahallinen itsensä vahingoittaminen.
Neuroottisuutta mitattiin kyselytutkimuksella. Sen perusteella jokaiselle osallistujalle laskettiin neuroottisuuspistemäärä. Lisäksi tarkasteltiin neuroottisuuden alle meneviä komponentteja, kuten yksinäisyyttä, mielialan vaihtelua ja ärsyyntyneisyyttä.
Lisäksi tilastollisia malleja käyttäen huomioitiin muut kuolleisuuteen mahdollisesti vaikuttavat tekijät, kuten ikä, sukupuoli, koulutus, tupakointitottumukset ja taustalla vaikuttavat terveystekijät, kuten diabetes tai verenpainetauti. Näin varmistettiin, että neuroottisuuden ja kuolleisuuden välillä havaitut yhteydet eivät johtuneet vain muista huonon terveydentilan riskitekijöistä.
Lue myös: Joka viides kokee yksinäisyyttä töissä – tutkija lataa neuvot työpaikalle: "Ehdottomasti siitä lähdetään"
Neuroottisuus lisäsi ennenaikaisen kuoleman riskiä
Tutkijoiden havainto oli, että korkeampi neuroottisuuden aste oli yhteydessä kymmenen prosentin lisäykseen riskissä kuolla mistä tahansa syystä seuranta-aikana.
Huomattiin lisäksi, että neuroottisuus oli yhteydessä moniin kuolleisuusriskeihin, kuten hengitystie- ja ruoansulatuskanavan sairauksiin, tahalliseen itsensä vahingoittamiseen sekä sydän- ja verisuonitauteihin.
Yhteyden voimakkuus vaihteli kuolinsyyn mukaan. Esimerkiksi neuroottisuus oli vahvemmin yhteydessä hengityselinsairauksiin ja itsensä vahingoittamiseen kuin syöpäkuolemiin.
Tutkimuksen tekoon osallistuneen Terraccionen mukaan tulokset viittaavat siihen, että että taipumus tuntea itsensä surulliseksi, jännittyneeksi tai yksinäiseksi voi lisätä ennenaikaisen kuoleman riskiä ja erityisesti tahallisesta itsensä vahingoittamisesta, hengityselinten ja ruoansulatuskanavan sairauksista johtuvien kuolemien riskiä.
Lue myös: Yksinäisyydestä vakavia haittoja pitkällä aikavälillä
Yksinäisyys ennusti vahvimmin ennenaikaista kuolemaa
Yksinäisyys osoittautui neuroottisuuden osatekijöistä vahvimmaksi varhaisen kuoleman ennustajaksi. Yksinäisyyttä kokevilla henkilöillä oli 46 prosenttia suurempi riski kuolla kuin niillä, jotka eivät ilmoittaneet kokevansa yksinäisyyttä.
Tämä suhde oli erityisen selvä nuoremmilla miehillä ja henkilöillä, joilla ei ollut korkeakoulutusta.
Yksinäisyyden ja kuolleisuuden välinen yhteys oli riippumaton muista neuroottisuuden piirteistä, mikä viittaa siihen, että yksinäisyys yksinään on merkittävä riskitekijä ennenaikaiselle kuolemalle.
Tutkijat havaitsivat myös, että neuroottisuuden muut piirteet, kuten mielialan vaihtelut ja kyllästyminen, olivat yhteydessä korkeampaan kuolleisuusriskiin, erityisesti ruoansulatus- ja hengityselinsairauksiin.
Kaikki neuroottisuus ei ole kuolemaksi
Toisaalta jotkin neuroottisuuden osatekijät, kuten huolestuneisuus tai syyllisyyden tunne, eivät olleet vahvasti yhteydessä ennenaikaiseen kuolemaan. Itse asiassa henkilöillä, jotka ilmoittivat huolestuneensa liikaa nolostuttuaan, oli hieman pienempi riski kuolla. Tämän tutkijat arvelivat johtuvan siitä, että tällaiset ihmiset ovat varovaisempia tai valppaampia muilla elämänsä osa-alueilla.
– Oli yllättävää, että yksinäisyydellä oli paljon voimakkaampi vaikutus kuin muilla neuroottisuuden osatekijöillä, Terracciano sanoi.
Toisin sanoen tulokset osoittavat, että niillä, jotka ilmoittivat olevansa yksinäisiä, oli paljon suurempi kuolemanriski kuin niillä, jotka tunsivat itsensä ahdistuneiksi tai potivat syyllisyyttä. Yllättävää oli myös se, että korkean neuroottisuuden ihmiset kuolivat todennäköisemmin hengityselinten tai ruoansulatuskanavan sairauksiin kuin sydän- ja verisuonitauteihin.
Lue myös: Oletko perfektionisti? Tutkimus: Piirteeseen liittyy uhka
Lisää tutkimusta tarvitaan
Yksi tutkimuksen rajoitteista oli se, että käytössä oli biobankista Briteistä saatu data. Otos ei edusta täysin koko väestöä, koska biopankkiin osallistuvat ovat yleensä terveempiä ja koulutetumpia kuin keskivertoihmiset.
Toinen rajoite oli se, että tutkimuksessa ei huomioitu neuroottisuuden muuttumista ajan myötä. Merkittäviä elämäntapahtumia, kuten vakavan sairauden tai läheisen kuoleman kokeneet voivat iän myötä muuttua neuroottisemmiksi, mikä voi vaikuttaa heidän riskiinsä kuolla aikaisemmin.
Tarvitaan siis lisää tutkimusta aiheesta.
Katso myös video: Miten vanhusten yksinäisyyttä helpotetaan?
8:48Haastattelussa laulaja Eino Grön ja Seuranan toimitusjohtaja Mirka Saarinen.
Lue myös: Oletko yksinäinen parisuhteessasi? Nämä ovat asiantuntijan vinkit
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: PsyPost, Daily Mail