Toisen miehen lapsesta sekä käräjä- että hovioikeudessa elatusta maksamaan määrätty espoolainen Jani on jättänyt valituslupahakemuksen korkeimpaan oikeuteen. Tulevat viikot osoittavat, miten ylin oikeusaste suhtautuu poikkeukselliseen tapaukseen.
Valitusluvan saaminen korkeimmasta oikeudesta selviää noin kahden kuukauden aikana. Valituksella pyritään kumoamaan hovioikeuden päätös, jonka mukaan mies on juridisesti lapsen elatusvelvollinen vanhempi.
155 kuukautta ja 47 667,15 euroa.
Sen verran elatusmaksuja ehtii kertyä Janin maksettavaksi, kunnes toisen miehen lapsi on täysi-ikäinen, ellei asiaan saada muutosta.
– Valitus korkeimpaan oikeuteen palvelee kahta tarkoitusta. Ensinnäkin asia on täysin oikeustajuni vastainen, ja sellaiseen päätökseen ei voi tyytyä. Toisekseen, vaikka en saisi valituslupaa, se alleviivaa oikeusjärjestelmämme puutteita. Toivottavasti niitä ymmärretään jossakin kohtaa ryhtyä korjaamaan, kun puutteet tuodaan julkisuuteen, Jani sanoo MTV Uutisille.
Isyyttä ei voinut kumota myöhästymisen vuoksi
Totuus lapsen isästä selvisi Janille, kun lapsi oli 1,5-vuotias. Lain mukaan hänen olisi pitänyt pyytää isyyden kumoamista, ennen kuin lapsi täytti kaksi vuotta.
Elämänmuutoksen aiheuttaman kaoottisen tilanteen seurauksena Jani toimitti isyyden kumoamiskanteen noin seitsemän viikkoa myöhässä käräjäoikeudelle. Siten hän jäi paperilla elatusvelvolliseksi vanhemmaksi lapselle, jonka isä hän ei todellisuudessa ole.
Pojan äiti tai oikea biologinen isä eivät Janin mukaan olleet halukkaita korjaamaan epäkohtaa, vaikka olisivat näin voineet halutessaan tehdä.
2:37
Videolla Jani kertoo musertavasta hetkestä: näin hän sai tietää, ettei olekaan lapsen isä
Lue tapauksen taustat täältä: Jani näki vaimonsa salaamat viestit ja ymmärsi, ettei olekaan lapsensa isä – määrättiin oikeusvaltion sokean pisteen takia maksamaan elatusmaksua: "Ei tässä ole mitään järkeä"
Valitusluvat tiukassa
Alemmissa oikeusasteissa ei siis ole käsitelty isyyden kumoamisasiaa, koska kannetta ei myöhästymisen takia otettu koskaan käsittelyyn. Oikeudessa on puitu nimenomaisesti elatusmaksujen määräytymistä, ja samaa teemaa käsitellään myös KKO:n valituslupahakemuksessa.
Korkein oikeus on Suomessa ylin rikos- ja riita-asioiden tuomioistuin. Valituslupahakemuksia tulee vuosittain noin 2 500, mutta lupa myönnetään vain noin kymmenelle prosentille.
Luvan voi saada kolmella perusteella: jos kyse on niin sanotusta ennakkotapauksesta, johon laki ei anna yksiselitteistä vastausta tai jos oikeudenkäynnissä on tapahtunut virhe, jonka perusteella aiempi oikeusratkaisu olisi syytä purkaa. Kolmannessa tapauksessa valituslupa voi irrota erikseen määrittelemättömästä painavasta syystä.
Janin valituksessa vedotaan jälkimmäiseen eli, muuhun painavaan syyhyn. Hän ei tässä vaiheessa prosessia lähde arvioimaan, kuinka valitusluvan saamisen kanssa käy.
– En osaa arvioida yhtään. Eri oikeusasteet ovat tähän asti osoittaneet että niiden päätöksiä tai perusteluja ei juuri voi ennakoida.
Jos valituslupa irtoaa ja tapaus otetaan käsittelyyn, ratkaisua joutuu odottamaan jopa 1,5 vuotta.
Lue myös: Jani joutuu maksamaan 50 000 euroa elatusmaksuja lapsesta, jonka isä hän ei ole – näin hovioikeus perusteli päätöstä
Näin lakimuutos voisi auttaa
Vuosien varrella oikeusprosessin pitkittyessä Jani on keskustellut tilanteestaan useiden eri kansanedustajien kanssa. Kokoomuksen kansanedustaja Jukka Kopra teki huhtikuussa lakialoitteen nykyisen isyyslain kumoamisesta.
Voimaan tullessaan uusi isyyslaki voisi mahdollistaa myös Janin tilanteen muuttumisen.
Lakialoite tähtää siihen, että isyyden kumoamiskanteen toimittamista koskevat määräajat poistuisivat kokonaan ja virheelliset isyyssuhteet saataisiin korjattua.
Nyt määräaika on kaksi vuotta, ja siitä Jani aikanaan myöhästyi. Hänen mukaansa isyyden kumoamiskanteen voisi toimittaa käräjäoikeudelle uudestaan, jos laki muuttuisi ja määräajat poistuisivat. Ensimmäisellä kerralla hänen kannettaan kun ei käsitelty lainkaan.
Nykyisenkin lain mukaan isyyden kumoamiskanne voidaan ottaa käsittelyyn erittäin painavan syyn perusteella myös määräajan jälkeen.
Vireillä olevassa lakialoitteessa kuitenkin huomautetaan, ettei tällä hetkellä "erittäin painavaksi syyksi" katsota edes tilannetta, jossa toisen henkilön voidaan varmuudella osoittaa olevan lapsen isä – kuten Janin tapauksessa.
Lue myös: Jani jatkaa epätoivoista oikeustaistoa: Joutuu maksamaan elatuksia toisen miehen lapsesta jopa 50 000 euroa – "En usko, että saan tässä maassa oikeutta"
Pahimmillaan vuosien odotus
Lakialoitteen on allekirjoittanut 29 kansanedustajaa yli puoluerajojen. Se on siirtynyt eduskunnan lakiovaliokunnan käsittelyyn viime viikolla.
Valiokuntakäsittely kestää tavanomaisesti noin kaksi kuukautta, muuta suurempien lainsäädäntöhankkeiden käsittelyssä voi vierähtää jopa vuosia.
Tämä on myös Janin huolena. Isyyslain käsittely kulkee nyt osana laajaa ja riitaisaa valmisteilla olevaa vanhemmuuslakikokonaisuutta. Pahimmillaan lakimuutoksen eteneminen voi siis kestää hyvin pitkään.
– Samaan aikaan jatkuu oikeudeton tila, josta myös lapsi kärsii, Jani sanoo.
Viisi kansanedustajaa onkin puheenvuoroissaan ehdottanut, että isyyslaki käsiteltäisiin erillään erillään vanhemmuslaista, jotta käsittely nopeutuisi.
Valiokuntamietinnön valmistumisen jälkeen asian käsittely jatkuu eduskunnan täysistunnossa.
Artikkelia muokattu 16.12 kello 13.10: MTV Uutiset on poistanut artikkelista haastateltavan sukunimen tapaukseen liittyvän alaikäisen henkilön yksityiselämän suojaamiseksi.