Iäkäs nainen halusi virallistaa vuosikymmeniä sitten kuolleen miehen isäkseen – Suomen valtio pyrkii estämään hankkeen: "Tässä on kyse melko suuresta omaisuudesta"

Kun Ritva (nimi muutettu) syntyi 1940-luvun alussa, hänen äitinsä ei ollut naimisissa. Palvelijana työskennelleen äidin mukaan Ritvan isä oli kylällä asuva tunnettu tilallinen.

Oikeuden asiakirjoista selviää, että Ritva oli pitänyt miestä aina isänään. Se, ettei isyys ollutkaan virallinen, selvisi Ritvalle hänen mukaansa vasta miehen avioliitossa syntyneen pojan kuoltua vuonna 2016. 

Ritvan isänään pitämä mies kuoli vuonna 1975. Ritvan äiti kuoli puolestaan vuonna 1984.

Mies osti 11-vuotiaalle Ritvalle polkupyörän

Ritva päätti vuonna 2017 hakea Satakunnan käräjäoikeudelta virallisen vahvistuksen isyydelle.

Ritvan perustelujen mukaan miehen isyydestä todisti äidin kertoman lisäksi se, että tämä oli lapsen syntymän jälkeen allekirjoittanut elatusapusopimuksen, jonka lastenvalvoja oli vahvistanut. Mies maksoi Ritvalle elatuskorvauksia hänen 17-vuotissyntymäpäiväänsä asti. 

Lisäksi mies oli luvannut vastata vapaaehtoisesti Ritvan koulunkäyntiin liittyvistä kustannuksista.

Mies oli myös ostanut Ritvalle polkupyörän tämän ollessa 11–12-vuotias ja toimittanut Ritvan kotiin kerran puukuormankin.

Käräjäoikeudessa todistaneen kyläläisen mukaan koko kylä tiesi miehen olevan Ritvan isä.

Syy siihen, että mies ei ollut tunnustanut Ritvaa, oli Ritvan mukaan miehen asema kylällä merkittävänä tilallisena ja työnantajana.

– Avioliiton ulkopuolisen lapsen tunnustamisella julkisesti olisi siihen aikaan todennäköisesti ollut hänelle vahvat negatiiviset vaikutukset henkilökohtaisesti ja taloudellisesti. Asia on (siksi) pidetty mahdollisimman hyvin salassa, Ritva perustelee hovioikeuden pöytäkirjojen mukaan.

”Elatusvelvolliseksi valikoitui kylän varakkain mies”

Käräjäoikeus totesi 2 vuotta siten antamassaan päätöksessä, että vaikka tosiasialliset mahdollisuudet selvittää isyys ovat rajalliset, elatusvelvollisuuden ratkaiseminen sopimuksella tarkoittaa tässä tapauksessa sitä, että mies on Ritvan isä.

Suomen valtio Ritvan isäkandidaatin ainoan virallisen lapsen oikeudenomistajana oli ratkaisusta toista mieltä. Poika oli kuollut vuonna 2016, eikä hänellä ollut lakimääräisiä perillisiä.

Valtiokonttorin mielestä isyyden varmistamiseen tarvittaisiin näyttö siitä, että mies on ollut sukupuoliyhteydessä lapsen äidin kanssa ja että lapsi on syntynyt sen seurauksena.

– Ennen isyyslain voimaantuloa tehtyjen elatusapusopimusten osalta ei ollut suinkaan epätavallista, että elatusvelvolliseksi valikoitui ”varakkain mahdollinen ehdokas”, Valtiokonttori toteaa perusteluissaan.

Isäkandidaatin pojan omaisuus oli tulossa valtiolle

Käräjäoikeuden tavoin hovioikeus päätyi toukokuisessa päätöksessään Ritvan kannalle isyyden vahvistamisessa. Sen mukaan näyttö ja todistajalausunnot olivat sisällöltään riidattomia. 

Valtion perintöasioita hoitava lakimies Anu Meloni Valtiokonttorista kertoo, että valtio aikoo viedä asian korkeimpaan oikeuteen asti.

Jos isyyttä ei vahvisteta, Ritvan isäkandidaatin omaisuus tulee perintönä valtiolle. Omaisuus ei kuitenkaan suoraan lain nojalla jää valtion omistukseen, vaan Valtiokonttori tekee erikseen päätöksen sen kohtalosta. 

Omaisuutta voidaan hakemuksen perusteella luovuttaa kunnalle tai perinnön jättäjän läheisille. Omaisuutta voidaan myös pitää valtiolla, jos sille on käyttöä valtion omistuksessa.

– Tässä tapauksessa pojan kuolinpesään on tullut sellaisia yksityisten henkilöiden hakemuksia, että on hyvin todennäköistä, että ainakin suuri osa, ellei koko omaisuus, menisi näille yksityishenkilöille.

Lue myös: Remontti paljasti aarteen Tampereella: 80-luvun vihkisormus löytyi lattialautojen alta – oletko sinä sormuksen kadottanut Anne?

Valtio hakee oikeuskäytäntöä isyyden vahvistamiseen

Meloni kertoo, että valtio hakee valituslupaa hovioikeuden ratkaisusta, jotta saataisiin oikeuskäytäntöä isyyden vahvistamiseen.

– Lakimuutos, jonka mukaan isyys voidaan vahvistaa miehen kuoleman jälkeen, on tullut voimaan vuonna 2016, eli se on kohtuullisen tuore. Oikeuskäytäntöä ei hirveästi ole, Meloni selvittää.

Valtiokonttori on Melonin mukaan ollut ollut jonkin verran osallisena isyyden vahvistamista koskevissa oikeudenkäynneissä, joissa perillisittä kuolleen miehen isyys on haluttu vahvistaa tämän kuoleman jälkeen.

– Tietenkin siinä tapauksessa, että isyys on todistettu oikeusgeneettisellä DNA-testillä, meillä ei ole mitään syytä vastustaa sitä. Tässä on kuitenkin aika hennolla näytöllä isyys vahvistettu. Sen takia haluaisimme katsoa, mitä korkein oikeus on siitä mieltä.

”Kyse on melko suuresta omaisuudesta”

Ritvan isänään pitämän miehen perintö on Melonin mukaan merkittävä.

– Pesän kokonaisvarallisuus on salassa pidettävää tietoa, mutta kyllä tässä on melko suuresta omaisuudesta kyse. Ehkä ihan muutaman tuhannen euron kuolinpesää mietittäisiin eri tavalla. Kohtuullisen suuresta intressistä on kysymys.

Lue myös: Näin teet oikeanlaisen testamentin ja säästät rahaa – "Valtiolle päätyy vuosittain miljoonia, joiden kohtaloa ei ole määrätty"