17-vuotiaan Sarin mystinen kuolema: Pääepäilty teki paljastuksen, mutta se ei välttämättä riitä – "Yhteen paikkaan on tehty etsintä"

Alaikäisenä kadonneen Sari Liinaharjan uudessa murhatutkinnassa on käsillä ratkaisun hetket, mutta läpimurtoa odotetaan vielä. Tutkinnanjohtajan mukaan edes suora tunnustus ei välttämättä enää ratkaise tapausta. Tämä tapauksesta tiedetään nyt.

17-vuotias lukiolainen Sari Liinaharja nähtiin hengissä viimeisen kerran, kun hän lähti kotoaan Tammelasta eräänä perjantai-iltana helmikuussa 1987.

Tyttö oli tiettävästi matkalla kohti läheistä bussipysäkkiä. Hänen oli tarkoitus tavata kavereitaan vielä saman illan aikana Forssan torilla, noin 10 kilometrin päässä. Hän ei koskaan päässyt perille.

Nuorta naista etsittiin noin puolen vuoden ajan, kunnes ruumis löytyi syrjäisen metsätien varrelta 5. syyskuuta 1987. Ajan kulumisen takia oikeuslääkäri ei saanut enää selville, mikä kuoleman aiheutti.

Poliisi alkoi epäillä henkirikosta heti, mutta tutkinta junnasi vuosia. Epäilty löydettiin vasta 2000-luvun alussa.

Juttu sai kuitenkin epätyydyttävän päätöksen, kun syyttäjä päätti, ettei miestä vastaan kerätty näyttö riitä oikeudenkäyntiin. Tutkinta lopetettiin.

Sen jälkeen juttu oli pimeänä vuosia, kunnes heräsi uusi toivo lukiolaistytön kohtalon selviämisestä. KRP käynnisti viime keväänä uuden lisätutkinnan aiheen tiimoilta.

Loppuvuosi aikaa

Kuluneen kesän ja syksyn aikana KRP on kuulustellut yhtä henkilöä Sarin murhasta epäiltynä. Kyse on samasta miehestä, jota epäiltiin jo 20 vuotta sitten.

Syynä uusille kuulusteluille on, että mies avautui viime keväänä yllättäen Ylen julkaisemassa Viimeinen johtolanka -podcastissa.

Jaksossa mies kertoi uusia, hätkähdyttäviä tietoja Sarin katoamisyöltä ja myönsi liikkuneensa tytön seurassa. Aiemmin hän on kiistänyt edes koskaan tavanneensa nuorta naista.

Poliisi on kertonut, että se aikoo saada uuden tutkinnan valmiiksi loppuvuoden aikana. Jos poliisi löytää uutta merkittävää näyttöä miestä vastaan, syyttäjä voi harkita, puretaanko vanha syyttämättäjättämispäätös.

Voiko vuosikymmeniä pimeänä pysynyt henkirikos ratketa vihdoin?

Jutun uusi tutkinnanjohtaja ei ole asiasta lainkaan varma.

"Yhteen paikkaan on tehty etsintä"

KRP:n rikoskomisario Jussi Luoto kertoo MTV Uutisille, että poliisi on tehnyt kevään jälkeen paitsi kuulusteluja, myös erääseen paikkaan kohdistuneen etsinnän.

Luoto on ottanut tutkinnassa johdon sen jälkeen, kun edellinen tutkinnanjohtaja, KRP:n kokenut rikoskomisario Paavo Tuominen jäi syksyllä eläkkeelle.

Luoto vaikenee siitä, mitä epäilty on kuulusteluissa puhunut. Hän ei myöskään kerro tarkalleen, millaista paikkaa poliisi on käynyt tutkimassa.

– Sellaista paikkaa on etsitty, eli yhteen paikkaan on etsintä tehty, hän muotoilee.

MTV Uutisten tietojen mukaan poliisi on nähnyt vaivaa löytääkseen talon, johon epäilty on väittänyt vieneensä Liinaharjan katoamisiltana.

Mies kertoi Ylen podcastissa, että olisi toisen miehen kanssa jättänyt tytön autosta johonkin Y-risteykseen, sillä tyttö oli matkalla lähistöllä pidettyihin kotibileisiin.

Luoto ei kommentoi, onko tällaista paikkaa löydetty. Hän tyytyy kertomaan, että paikassa, johon poliisi kohdisti etsinnän, tehtiin teknisiä tutkimuksia.

Tekniset tutkimukset voivat olla esimerkiksi jälkien etsimistä tai erilaisten näytteiden keräämistä ja analysointia.

– Tapahtumista on kulunut monta vuotta, mutta edelleen teknisillä tutkimuksilla voidaan saada asioita selville, Luoto selvittää.

Luodon mukaan poliisi on myös tehnyt töitä löytääkseen auton, jolla epäillyn uskotaan liikkuneen katoamisiltana. Pieni punainen Toyota Corolla oli 1970-luvun mallia.

Poliisi ei ota kantaa siihen, onko auto löydetty.

Poliisi varovaisena

Tutkinnanjohtaja Luoto kommentoi tapausta ylipäätään hyvin varovaisesti.

Hänen puheistaan selviää, että poliisi pitää täysin mahdollisena, ettei vuosikymmeniä vanha tapaus enää ratkea.

Poliisi tarvitsisi konkreettista näyttöä henkirikoksesta. Sellaisen löytäminen voi olla haastavaa, koska tapahtuneesta on kulunut jo yli 35 vuotta.

Luodon mukaan tapaus on poliisin kannalta kinkkinen.

– Se on ihan selvä asia, kun puhutaan kauan aikaa sitten tapahtuneista asioista.  

Ylen podcast-jakso oli tutkinnan kannalta merkityksellinen etenkin juuri siksi, että henkirikoksesta epäilty mies myönsi viimein olleensa katoamisiltana Sarin seurassa, vaikka oli aiemmin kiistänyt kaiken.

Onko mies tunnustanut poliisille jotain muuta – esimerkiksi henkirikoksen?

– En voi ottaa kantaa, onko tunnustanut, Luoto sanoo.

Luoto kuitenkin jatkaa, että edes suora tunnustus ei kuitenkaan välttämättä ratkaisisi juttua.

– Pitäisi kyllä saada tunnustuksen lisäksi jotain faktoja.

Ratkaisun hetket

KRP:llä on pyrkimys saada lisätutkinta valmiiksi loppuvuoden aikana. Tapauksessa on siis jälleen ratkaisun hetket.

Jos esitutkinnassa ei saada selville mitään uutta ja merkittävää, juttu voi jäädä taas kokonaan ratkaisemattomaksi.

Viime kädessä asian jatko on jälleen syyttäjän käsissä. Syyttäjä tekee poliisin lisätutkinnan perusteella päätöksen siitä, puretaanko epäiltyä koskeva aiempi syyttämättäjättämispäätös vai ei.

– Syyttäjän kanssa keskustelemme asiasta, mikä on lopputulema. Ratkaisu tullee loppuvuodesta, mutta tarkempaa aikataulua ei ole tiedossa, Luoto sanoo.

Näin tapausta on tutkittu aiemmin

Murhatutkinnan ensiaskeleet otettiin syksyllä 1987, pian Sarin ruumiin löytymisen jälkeen.

Asiaa alettiin selvittää henkirikoksena, koska oli selvää, ettei lukiolainen ollut päätynyt öisessä lumituiskussa sattumalta syrjäiselle maaseudulle kuolleena. Ruumis löydettiin siis noin 20 kilometrin päästä Sarin kodista.

Jo alkuvaiheessa poliisi epäili, että surmaaja olisi liikkunut autolla, sillä ruumiin löytöpaikan läheltä löydettiin kaksi auton kumista lattiamattoa, joilla autoa oli autettu irti lumihangesta. Metsätie oli lumimyräkän jäljeltä auraamatta, ja surmaajalla oli ollut vaikeuksia liikkua hangessa.

Ihmisiä kuultiin, ja esimerkiksi eräs metsänomistaja kertoi nähneensä ruumiin löytöpaikan lähellä outoja auton jälkiä Sarin katoamisiltaa seuraavana aamuna. Autosta oli noustu ja metsätiellä oli tepasteltu, ilmeisesti yöaikaan.

Kuolema ei kuitenkaan ottanut selvitäkseen.

Vasta monta vuotta myöhemmin tutkinta sai uusia kierroksia, kun poliisi kuuli, että punainen Toyota Corolla oli ajanut katoamisyönä ojaan vain muutaman kilometrin päässä ruumiin löytöpaikalta.

Asia valkeni viiveellä, sillä miehen nähneet ja häntä ojasta auttaneet sivulliset eivät olleet ymmärtäneet kertoa tapahtuneesta poliisille.

Tutkinnassa selvisi, että yöaikaan liikkeellä ollut Corolla-mies oli putkahtanut pikkuautolla auraamattomalta metsätieltä ja vaikuttanut jollain tapaa hätääntyneeltä ja pelokkaalta.

Yksin matkassa olleen, hieman epäsiistin miehen kerrottiin olleen yltä päältä hiessä ja käyttäytyneen ylipäätään oudosti.

Mies oli itse kertonut, miten oli pelastanut autonsa lumikinoksesta ainakin jo kerran saman illan aikana. Siinä hän oli käyttänyt apuna autonsa lattiamattoja.

Todistaja purskahti itkuun

1990-luvun alkuun mennessä poliisilla oli viimein epäilty Sarin murhaan: epäsiisti, noin kolmekymppinen Corolla-kuski, joka saattoi todistajien muisteloiden perusteella olla paikallisia.

Miehen liikkeet sopivat ajallisesti Sarin katoamiseen. Punainen Corolla oli yhden silminnäkijän mukaan myös nähty Tammelan kylällä katoamisiltaan. Hänen mukaansa auto oli tullut suunnasta, jossa Sari oli tiettävästi odotellut pysäkillä linja-autoa.

Vaikka poliisi sai mahdollisen tekijän profiloitua, konkreettisesti epäilty löydettiin vasta vuosia myöhemmin, 2000-luvun alussa, ja ainoastaan sattumalta.

Joku huomasi, että lähialueella tapahtuneesta väkivaltarikoksesta tuomittu mies sopi tuntomerkkien puolesta täydellisesti Corolla-kuskiksi. Poliisi löysi muitakin yhtymäkohtia.

Tutkijat toivat esimerkiksi erään Corolla-kuskia lumihangesta auttaneen todistajan tunnistamaan miestä. Nainen oli tunnistamisesta niin varma, että purskahti itkuun.

Mies kiisti kaiken

2000-luvulla poliisin epäilemä mies kiisti jyrkästi koskaan edes tavanneensa Saria. Hän ei kertomansa mukaan liittynyt katoamiseen millään tavalla.

Vuoteen 2002 mennessä poliisi kuitenkin koki, että miestä vastaan oli saatu kerättyä tarpeeksi vahva näyttö. Tapaus siirrettiin syyteharkintaan.

Se ei johtanut mihinkään.

Syyttäjän mielestä miestä ei voitu syyttää henkirikoksesta, sillä tutkinnassa ei saatu selville, millä tavalla Sari oli tarkalleen kuollut.

Syyttäjä oli kyllä poliisin kanssa samaa mieltä siitä, että epäilty oli liikkunut autolla Sarin ruumiin löytöpaikalla ja jopa saattanut ottaa Sarin autonsa kyytiin katoamisiltana.

Syyttäjän mielestä aineksia henkirikosjuttuun ei kuitenkaan ollut. Sarin kohtalo jäi pimeäksi.

Vuosien saatossa poliisi on selvittänyt joitain muita vihjeitä tapaukseen liittyen. Vasta viime keväänä julki tulleet tiedot ovat kuitenkin aidosti vieneet tutkintaa eteenpäin.

Nähtäväksi jää, löytyykö syyllistä koskaan.

Lue myös:

    Uusimmat