Pysyvän ajan valinta on viime päivinä puhuttanut suomalaisia muun muassa kodeissa ja työpaikkojen kahvipöydissä. Kansalaisten mielipiteitä kartoittavaan kyselyyn on Otakantaa.fi-palvelussa kertynyt alle viikossa yli 230 000 vastausta.
Liikenne- ja viestintäministeriössä vastausintoa osattiin odottaa, sillä asia herätti runsaasti keskustelua jo etukäteen. Otakantaa.fi-palvelun kapasiteettia jouduttiin parantamaan, jotta se pystyy ottamaan vastaan suuren vastaajamäärän, ministeriöstä kerrotaan.
– Kellojen siirtely koskee kaikkia meitä kaikkia kaksi kertaa vuodessa. Sitä kautta asiaan on ehkä helpompi ottaa kantaa kuin johonkin muuhun teemaan, sanoo yksikön johtaja Elina Thorström liikenne- ja viestintäministeriöstä.
Kysely ei ole kansanäänestys, eikä sen tulos vielä yksin päätä Suomeen valittavaa aikaa. Sen lisäksi toteutetaan myös gallup-tutkimus sekä vaikutusarviot ainakin elinkeinoelämään, maatalouteen, terveyteen ja liikenneturvallisuuteen.
Näin kellojen siirtelystä luopuminen etenee
- Euroopan komissio on ehdottanut kellojen siirtelystä luopumista.
- EU:ssa asia vaatii vielä Euroopan parlamentin ja Eurooppa-neuvoston päätökset.
- Tämän jälkeen jäsenvaltiot pääsevät itse päättämään, mitä aikaa ne noudattavat jatkossa.
- Suomessa valtioneuvosto käyttää muun muassa kansalaiskyselyn tuloksia pohjana muodostaessaan Suomen kantaa.
- Lopullisen päätöksen tekee eduskunta.
Tutkijoilla eri näkemyksiä
Sekä kesä- että talviajan puolesta on kuultu julkisuudessa puheenvuoroja, asiantuntijoiden ja tavallisten ihmisten suusta. Viime viikolla THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen sanoi Huomenta Suomessa olevansa nykyisen talviajan kannalla. Hänen mukaansa valoisan ajan lisäämisellä aamupäivälle on merkittäviä terveydellisiä etuja.
– Jos valitaan kesäaika, se korostaa sitä epäsuhtaa, kuinka paljon valoisaa aikaa on ennen puolta päivää tai sen jälkeen, Partonen sanoi.
Liikenneturvan projektitutkija Raimo Tengvall puolestaan sanoo, että liikenneturvallisuuden kannalta kesäaika olisi selvästi turvallisempi ja onnettomuuksia olisi vähemmän.
– Laskelma mikä tehtiin nykyisillä onnettomuustiedoilla oli se, että jos otetaan pysyvä kesäaika eikä pysyvä talviaika, niin ero näiden välillä on noin 200 luokkaantunutta ja 600–700 liikennevakuutuksesta korvattavaa onnettomuutta vuodessa, Tengvall kertoo.
Kesäaika lisäisi valoa iltoihin. Iltaisin ihmiset ovat Tengvallin mukaan eniten liikkeellä ja myös alttiimpia onnettomuuksille.
– Siihen liittyy aika monta asiaa: ehkä väsymystä, on oltu jo pitkään hereillä siinä vaiheessa, päässä pyörii enemmän asioita. Aamulla on selkeemmin yks suunta johon mennään ja iltapäivisin multitaskataan helpommin.