Ovatko asiat Euroopassa niin hyvin, että on aikaa miettiä kellojen siirtelyä? Tälläistäkin kritiikkiä kuuluu nyt paljon. Olen eri mieltä, sillä rakentava väittely kesä- ja talviajasta tekee hyvää pölyttyneelle EU:lle, kirjoittaa MTV Uutisten politiikan päällikkö Jussi Kärki.
Lähes jokaisella meistä on mielipide, pitäisikö Suomen siirtyä kesäaikaan vai talviaikaan. Kerron omani kirjoituksen lopussa.
Keskustelu kellojen siirtelystä on parasta mitä byrokraattiseksi koetulle EU-mammutille on vähän aikaan tapahtunut. Suomalaisena tästä on lupa jopa hieman innostua, sillä aloite on Suomen ja se on kulkenut jaloa reittiä ensin kansalaisaloitteena, sitten hallituksen ja liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) ajamana EU-komissioon.
Tämä on osoitus kansalaisille, että EU-päätöksiin voi vaikuttaa. EU puolestaan on osoittanut hämmästyttävää ketteryyttä, sillä kellojen siirtely voi loppua jo ensi vuonna.
Ihmisen kokoinen kysymys – toisin kuin koheesiorahasto
Kellojensiirtely ei tietenkään ole Euroopalle yhtä tärkeä asia kuin vaikkapa koheesiorahasto tai MiFid-direktiivi, mutta ihmisten pulssilla se on – usein ihan ranteella. Se on ihmisen kokoinen kysymys ja siksi niin hemmetin tärkeä.
Kansalainen pystyy ottamaan ilman suuria ponnisteluja tai tiedonkeruuta kantaa siihen, onko Suomelle parempi kesäaika vai talviaika. Se on oivallinen kysymys nettiäänestyksiin – toisin kuin esimerkiksi sote, jolla LiikeNyt ja H Harkimo lähestyivät ihmisiä.
Jokainen on asiantuntija kesä- ja talviajan suhteen, vaikka tähän kysymykseen voidaan kieltämättä liittää hienoja nyansseja terveydestä, matkailusta, koululaisista, eläimistä.
Puheenaiheena kellon viisarit on vaarattomampi kuin sote tai Nato. Innokkainkaan kesä- tai talviajan puolustaja ei tule leimatuksi johonkin ideologiaan, leiriin saati puolueeseen. Kyseessä on suorastaan loistava avausrepliikki pikkujoulukauden baaritiskeille.
Kansa on puhunut: Kesäaika voitolla
Kyselyitä kellojen siirtelystä on tehty jo muutamia ja puntit menevät aika lailla tasan. Järjestin itsekin twitterissä oman kyselyni, jossa 55 prosenttia vastaajista kannatti kesäaikaa ja 45 prosenttia talviaikaa. Vastauksia tuli 1287 kappaletta, mikä on normaalia enemmän.
Kello siis kiinnostaa. Jos kyselisin mielipiteitä MiFid-direktiiviin, osaisin kertoa vastaajat jo etukäteen nimeltä.
Sain myös punnittuja, erittäin asiallisia perusteluja 168 vastaajalta.
Kansalainen Satu Hassi kirjoitti twitterkyselyssäni: Valoa pliis eli kesäaika ja koulut voivat alkaa tuntia myöhemmin. Ei ole mitään syytä, että koulu alkaa samaan aikaan kuin silloin, kun valtaosa suomalaisista heräsi kukonlaulun aikaan aamulypsylle.
Kansalainen Hannu Himanen puolestaan kirjoittaa, että talviaika pitäisi aikaeron manner-Eurooppaan enintään tunnissa ja olisi ongelmallista jos aikaero venyisi kahdeksi tunniksi.
Kansanäänestys EU-vaalien kanssa?
Miten tämä asia sitten ratkaistaan ensi keväänä, jolloin EU-komissio odottaa jäsenmaiden vastauksia.
Yhden mielenkiintoisimmista ajatuksista - tämäkin nousi esiin Twitterissä – esitti viestintäammattilainen Merja Mähkä, joka väläytti kansanäänestystä EU-vaalien yhteyteen: kesäaika vai talviaika? Ajatusta kannattaa ainakin pohtia, sillä tällä tavalla kiinnostus laimeisiin EU-vaaleihin voisi kerrankin nousta. Toiseen lappuun ehdokkaan numero, toiseen kesä-tai talviaika.
Kun kyse on EU:sta, edessä on todennäköisesti komission ohjailemaa yhteistä koordinointia. Sitäkin tarvitaan, sillä kellojen siirtely on merkityksellinen asia myös elinkeinoelämälle. Ensimmäiseksi tulevat mieleen Ruotsin-laivat, pörssit sekä vientiyritykset.
Ja lopuksi otan kantaa. Ja jos siirryit tänne heti toisen kappaleen jälkeen, kannattaa palata uudestaan alkuun.
Itse olen sitä mieltä, että Suomen pitäisi ottaa käyttöön kesäaika. Perusteluni ei ole sen kummempi kuin että tykkään valoisista illoista.