Tapio Björkman tietää, miltä tuntuu astella kauppaan, kun rahapeliautomaatit odottavat siellä.
– Päätin kymmeniä kertoja, että en enää pelaa. Halu olla pelaamatta ja lopettaa oli aito. Kun on kyse riippuvuussairaudesta, tahto ei aina riitä. Kerta toisensa jälkeen löysin itseni pelikoneilta, hän kuvailee.
Kahdeksan vuotta sitten Björkman kuitenkin pääsi irti peleistä, ja toimii nykyään kokemusasiantuntijana Pelirajat’on-toiminnassa sekä vertaisohjaajana.
Korona oli helpotus
Koronan myötä moni pelaaja tunsi helpotusta, kun automaatit suljettiin kaupoista ja pelisaleista.
Palaute kantautui avuntarjoajille.
– Useammalta ryhmässä olevalta tuli palautetta, että tämä helpotti. He jopa sanoivat, että peliongelma on nyt poissa ja arki on paljon helpompaa, Björkman kertoo.
– Alkuun meille tuli todella paljon yhteydenottoja pelaajilta, ja he kertoivat kuinka helpottuneita he ovat sulusta. He kertoivat, että uskaltavat ensimmäistä kertaa vuosikausiin käydä turvallisesti kaupassa eikä tarvitse pelätä retkahdusta, kertoo Peluurin yksikön päällikkö Inka Silvennoinen.
Peluuri on Veikkauksen rahoittama avuntarjoaja.
Yhteydenotot lähtivät kasvuun
Heinäkuun puolivälissä Veikkaus avasi automaatit uudelleen.
– Yhteydenottojen määrä on lähtenyt taas kasvuun. Ne eivät ole vielä samalla tasolla kuin alkuvuodesta tai edellisenä vuonna, mutta selkeää kasvua on ollut. Asiakastyössä kuulee yhä enemmän sitä, että pelaajilla on tapahtunut retkahduksia peliautomaatteihin, Silvennoinen avaa.
Suuri osa riippuvaisista pelaa monikanavaisesti niin netissä kuin automaateillakin.
Silti Peluuriin tulleet yhteydenotot vähenivät, kun rahapeliautomaatit suljettiin. Mistä se kertoo?
– Se kertoo siitä, että meillä on yhä se joukko, joka pelaa pelkästään automaateilla. On myös tärkeä muistaa, että automaattien rooli alkuvaiheessa on varsin merkittävä. Todella monet, joilla on peliongelma, ovat aloittaneet automaateilla, Silvennoinen muistuttaa.
Veikkaus vähentää automaatteja
Veikkaus on ilmoittanut vähentävänsä vuoden 2020 loppuun mennessä 8 000 hajasijoitettua peliautomaattia.
Lisäksi aukioloaikoja on rajoitettu. Automaatit aukeavat aamupäivällä kello 11, kunnes pakollinen tunnistautuminen astuu voimaan ensi vuoden alussa.
Vähentämistä ei pidetä riittävänä toimena.
– Jos marketin kahdeksasta automaatista muutama lähtee pois, niin se ei poista sitä tosiasiaa, että ne ovat edelleen arkisissa ympäristöissä, kokemusasiantuntija Björkman paaluttaa.
– Vaikka automaattien määrä laskee, Suomessa on edelleen erittäin helppo päästä pelaamaan. Sulun aikaisten kokemusten perusteella uskaltaisin sanoa, että kauppojen automaatit olisi syytä siirtää erillisiin pelisaleihin, Silvennoinen lisää.
"Estot ovat melko helposti kierrettävissä"
Arpajaislain uudistamishankkeessa hallitus aikoo selvittää pelaamisen estämistä Veikkauksen monopolin ulkopuolelle.
– Monopolin ulkopuolisille pelaaminen näkyy meille jatkuvasti enemmän, ja meillä on tällä hetkellä aika vähän keinoja ehkäistä tämän tyyppistä pelaamista, Silvennoinen pohtii.
– Toisaalta meillä ei ole kauhean vahvaa näyttöä siitä, että maksuliikenteen estot itseasiassa kauhean voimakkaasti ehkäisisi pelihaittoja. Keskeisin syy tähän on, että estot ovat melko helposti kierrettävissä.
Silvennoinen haluaisikin siirtää julkista keskustelua enemmän peliongelmalähtöiseksi.
– Valitettavasti tämänhetkinen keskustelu pyörii sen ympärillä, miten turvataan edunsaajien rahat ja miten varmistetaan Veikkauksen markkinaosuus.
– Jos mietimme monopolin oikeutusta, joka on pelihaittojen ehkäiseminen, kaikki päätökset pitäisi pystyä tekemään sen perusteella, Silvennoinen huomauttaa.
Juttua muokattu 7.10.2020 klo 17.35: Vaihdettu lauseesta Peluurin yhteydessä mainittu peliklinikka sanaan avuntarjoaja.