Tällä hetkellä Suomessa on poikkeuksellinen tilanne. Influenssakausi on alkanut ja kansallisessa rokotusohjelmassa tarjottava influenssarokote ei tarjoa kattavaa suojaa taudille. Selvitimme viisi kysymystä influenssarokotteesta ja niiden hankintaprosessista.
Myös rokotettu saattaa tällä hetkellä sairastua Suomessa influenssaan. Syynä on Maailman terveysjärjestön viime kevättalvella tekemä epäonnistunut arvio, jonka mukaan B-tyypin influenssaviruksista Victoria muodostuisi vallitsevaksi influenssavirukseksi Yamagatan sijaan.
Tällä hetkellä Suomessa leviää erityisesti Yamagata-virus, jota vastaan julkisessa terveydenhuollossa annettava rokote ei suojaa.
Kysyimme Terveyden ja hyvinvointilaitoksen asiantuntijalääkäri Hanna Nohynekilta yleisiä kysymyksiä liittyen Suomen kansalliseen rokotusohjelmaan influenssarokotteen osalta.
1. Suomi päättää rokotehankinnoista aina kaksi vuotta kerrallaan. Onko kaksi vuotta pitkä aika sitoutua yhteen influenssarokotteeseen?
Käytännön työtä tekevän lääkärin näkökulmasta kaksi vuotta on liiankin pitkä aika, koska epidemologinen tilanne, eli mitkä virukset maailmalla leviävät, saattaa muuttua hyvinkin nopeasti.
Tiedän kuitenkin asiantuntijalääkärinä, että kaksi vuotta on lyhyt aika hankintakilpailutusten kannalta, sillä ne vaativat paljon valmistelutyötä, laskelmia ja keskustelua eri asiantuntijaelinten kanssa. Avoin hankintakilpailutus on se tapa, jolla valtion hankintoja yleensä tehdään. Suorahankinta on vaihtoehto vain harvoin.
2. Eikö hankintasopimuksesta voida poiketa missään tilanteessa?
Sopimuksesta saa poiketa, jos valmistaja ei pysty toimittamaan meille sovittuja annoksia tai jos rokote todetaan vialliseksi. Tietysti sopimusosapuolten välisellä neuvottelulla voidaan muuttaa tai sopimus keskeyttää.
Tämänhetkinen tilanne, jossa B-tyypin virus on eri kuin Maailman terveysjärjestö arvioi, ei oikeuta sopimuksesta poikkeamiseen.
Suomessa on tällä hetkellä käytössä kolmivalenttinen rokote myös siitä syystä, että viimeisessä kilpailutuksessa nelivalenttisella rokotteella ei ollut myyntilupaa Euroopan Unionin alueella.
Jos Suomi olisi sopimuksesta huolimatta halunnut nyt ostaa nelivalenttista rokotetta, oltaisiin voitu harkita suorahankintaa. Olisimme silti olleet velvoitettuja ostamaan sopimuksen mukaisesti kolmivalenttista rokotetta. Se ei tässä tapauksessa olisi ollut kannattavaa, sillä emme vielä epidemian alkuvaiheessa tiedä, miten eri influenssavirusten valtasuhteet tulevat kehittymään.
3. Jos yhden valmistajan rokotteeseen tulee sitoutua pariksikin vuodeksi, miten rokotteen ajantasaisuus varmistetaan?
Kilpailutuksessa sovitaan tietystä rokotemuodosta, kuten nyt Suomessa pistettävästä kolmivalenttisesta influenssarokotteesta.
Maailman terveysjärjestö antaa vuosittain sekä pohjoiselle että eteläiselle pallonpuoliskolle arvion noin puoli vuotta etuajassa siitä, mitkä virukset tulevat todennäköisimmin leviämään ja mitä vastaan influenssarokotteen tulisi suojata. Rokotevalmistajat tuottavat sellaisia rokotteita, jotka suojaavat juuri näiltä Maailman terveysjärjestön valitsemilta viruksilta.
Tilanne, jossa Maailman terveysjärjestön arvio menee näin pieleen, kuten tänä vuonna on käynyt, on melko harvinainen. Yleensä saman valmistajan kanssa tehtyä sopimusta voidaan myös jatkaa yhdellä tai kahdella lisävuodella.
4. Suomi kilpailuttaa rokotteen jälleen ensi keväänä. Mitä kilpailutuksessa otetaan huomioon?
Kilpailutuksessa voidaan tarkastella hintaa tai hintaa ja laatua. Laatu on sinänsä hankala osoittaa, sillä siitä on pystyttävä esittämään vakuuttavaa näyttöä. Suomessa yleensä kilpailutetaan vain hintaa.
Hinta-arviossa ei kuitenkaan katsota pelkkää rokotteen hintaa, vaan laskelmissa arvioidaan rokotteen eurohintaa suhteessa sillä saavutettavaan terveyshyötyyn.
Kustannus-vaikuttavuuslaskelmissa arvioidaan sekä yhteiskunnallista että terveydenhuollon näkökulmaa. Laskelmia osaltaan vaikeuttaa se, että valtaosa influenssasta jää diagnosoimatta. Vain laboratioriovarmistettujen tapausten määrä tiedetään varmasti.
Myös influenssan aiheuttamien kuolemien määrittäminen on hankalaa, sillä influenssaa ei itsessään kirjata pääkuolinsyyksi. Influenssa voi lisäksi altistaa vakaville jälkitaudeille, kuten aivoverenkierronhäiriölle tai sydäninfarktille. Influenssan tautitaakkaa todennäköisesti aliarvioidaan laskelmissa.
5. Suomessa rokotesuositus kattaa tällä hetkellä 3–35 kuukauden ikäiset lapset, yli 65-vuotiaat, raskaana olevat äidit, riskiryhmiin kuuluvat, terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaiset sekä varusmiehet. Pitäisikö meidän tarjota influenssarokote myös muille?
Tämän vuoden maaliskuusta alkaen on työnantajan vastuulla rokottaa influenssalle alttiita hoitava terveydenhuollon henkilökunta.
Vuoden 2000 alussa myös Suomessa laskettiin, että olisi kustannuksia säästävää, jos kaikki alle 13-vuotiaat rokotettaisiin influenssaa vastaan.
Tällä hetkellä esimerkiksi Iso-Britanniassa kaikki 2–8-vuotiaat rokotetaan influenssaa vastaan, sillä siellä on arvioitu, että lasten rokottaminen toisi epäsuoraa suojaa myös aikuisille ja ikäihmisille. Tämä perustuu siihen, että lapset levittävät influenssaa herkimmin.
Suomessa tätä pohtii tällä hetkellä kansallinen rokotusasiantuntijatyöryhmä, jonka tehtävänä on esittää kehitysehdotuksia sille, miten meidän rokotusohjelmaamme tulisi kehittää.
Kysymyksiin vastasi THL:n asiantuntijalääkäri Hanna Nohynek.
poll_influ
Lisää influenssarokotteesta ja sen hyödyllisyydestä alla olevasta videosta, jossa professori Timo Vesikari kertoo, että varsinkin raskaana olevien kannattaisi ottaa influenssarokote:
7:13
4.1.17 klo 7.25: Kohdasta 5 korjattu määre 3–65 kuukautta muotoon 3–35 kuukautta.