Rokotekortti hukassa? Mitkä rokotteet kannattaa ottaa ja miksi? Mistä ne saa? Asiantuntija kertoo

Uutisissa on kerrottu viime aikoina tiiviisti koronarokotteen kehityksestä ja aikataulusta. Euroopan lääkeviraston tietojen perusteella ensimmäisiä myyntilupia koronarokotteelle voisi olla odotettavissa jo joulun ja uudenvuoden tienoilla.

Suomeen rokotteita voisi saapua jo viikon tai kahden päästä myyntiluvan saamisesta eli alkuvuodesta 2021.

Lue myös: Asiantuntija vastaa 14 kysymykseen koronarokotteesta: Mikä on pahinta, mitä rokotteen myötä voi tapahtua, miksei Suomessa ole tutkittu rokotetta?

Koronarokotteesta tulee osa kansallista rokotusohjelmaa, joka tarkoittaa sitä, että rokote on ilmainen kaikille Suomen kansalaisille.

Mutta mitä kaikkia muita rokotteita rokotusohjelmaan kuuluu? Mikä kansallinen rokotusohjelma oikein on? Entä miksi rokotteet on syytä ottaa suositellusti?

Soraääniä rokotteita vastaan on vuosien saatossa kuultu. Vuoden 2017 lopulla otsikoihin nousi Pohjanmaan rannikon kunnissa vuosia kestänyt rokotusvastaisuus.

Tuolloin rokotusvastaisuuden johtaneen etenkin pikkulapsille vaaralliseen hinkuyskäepidemiaan.

Lue lisää: Rokotekortit hukassa – suomalaisten tietoisuus itselleen otetuista rokotteista vähäistä: "Lapsia jää edelleen aika paljon rokottamatta"

Viime helmikuussa uutisoitiin useammasta tuhkarokkotapauksesta rokottamattomilla henkilöillä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laskelmien mukaan laumasuoja syntyy, jos väestöstä 95 prosenttia on rokotettu. Vuoden 2017 lopulla kerrottiin osassa Pohjanmaan rannikkokuntia esimerkiksi tuhkarokon rokotuskattavuuden jäävän 70 prosenttiin.

Lue lisäksi: Somekampanja väittää näiden "valttien" ehkäisevän koronaa: "Halaa vastaantulijoita ja vältä median koronapelottelua" – asiantuntijat tyrmäävät

Koronakriisin aikana on levinnyt esimerkiksi sosiaalisessa mediassa disinformaatiota, jonka mukaan muun muassa koko koronavirusepidemia on lääketeollisuuden ja hallitusten luomaa harhaa eikä rokotetta ole syytä ottaa.

Asiantuntijat kumosivat yhden disinformaatiokampanjan väitteet MTV:n artikkelissa.

Tiedot saaduista rokotuksista kirjattiin takavuosina rokotekorttiin. Onko tuo kortti mahdollisesti päässyt hukkumaan? Mistä oikein saa tietoa siitä, että mitkä rokotteet on saanut?

"Olisi tärkeää pitää itse huolta rokotuksista"

THL:n infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikön ylilääkäri Ulpu Elonsalon mukaan lasten ja kouluikäisten rokotustiedot löytyvät yleensä hyvin neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta.

– Omakannasta pystyy katsomaan tietoja julkisen terveydenhuollon osalta noin vuodesta 2014 ja yksityisen terveydenhuollon osalta noin vuodesta 2017 lähtien, sanoo Elonsalo.

– Koostenäkymää siellä ei vielä ole, joten tietoja joutuu sielläkin selaamaan käynneittäin. Osa yksityisistä palveluntarjoajista tarjoaa omissa sähköisissä palveluissaan myös annettujen rokotusten näkymän.

Lue lisää: Pitkän odotuksen loppu vai kauhu pakkopistoksesta? Näin ensimmäisenä rokotteen saavat koronahoitajat reagoivat asiaan

Ylilääkäri muistuttaa sen tärkeydestä, että ihminen itse pitäisi huolta omista rokotuksistaan ja säilyttäisi terveyskortin, johon rokotukset on merkitty.

– Aikuisten vuosia 2014 ja 2017 aikaisemmat rokotustiedot ovat hajanaisesti sen tahon potilastietojärjestelmissä, minkä toimesta on milloinkin saanut rokotuksia. Osa tiedoista voi olla ikivanhoissa paperiarkistoissa, Elonsalo sanoo.

– Tietoja voi myös olla sekä julkisen terveydenhuollon potilastietojärjestelmissä kuin yksityisellä palveluntarjoajalla esimerkiksi työterveyshuollossa. Omia rokotustietoja voi selvitellä näiltä tahoilta.

Lue myös: Koronarokotetta on annettava kaksi annosta usean viikon välein – ennen helmikuuta sen saanee vain sote-henkilöstö: "Lähtökohta on, että aloitamme heti, kun rokotteet täällä ovat"

Mitkä kaikki rokotteet on syytä olla voimassa? Ylilääkärin mukaan lapsella ja nuorella on syytä olla voimassa kaikki kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset.

Lista kansallisen rokotusohjelman sisältämistä rokotuksista ja lisätietoa siitä löytyy THL:n verkkosivuilta.

– On hyvä myös huomata, että lapsi saattaa kuulua tiettyjen tautien osalta erityiseen riskiryhmään, jolloin hänelle tarjotaan maksutta suojaa myös näitä tauteja vastaan osana rokotusohjelmaa. Tällaisia tauteja ovat esimerkiksi tuberkuloosi ja hepatiitti B, kertoo Elonsalo.

Lue lisäksi: HUSin lääkärit muistuttavat HPV-rokotteen turvallisuudesta – kumoavat somessa esitetyn väärän tiedon: "Kehotan kaikkia suhtautumaan sosiaalisessa mediassa leviävään tietoon kriittisesti"

Ylilääkärin mukaan aikuinen tarvitsee puolestaan rokotesuojan vähintään jäykkäkouristusta, kurkkumätää, poliota, tuhkarokkoa, sikotautia ja vihurirokkoa vastaan.

– Samalla tavalla myös aikuinen voi kuulua tiettyyn riskiryhmään iän, sairauden tai muun kohonneen riskin vuoksi. Tällöin aikuinenkin saa lisäsuojaa esimerkiksi influenssaa tai vaikkapa meningokokkitauteja vastaan.

Mitä haittaa siitä voi olla, jos rokotteet eivät ole ajan tasalla?

– Voi sairastua vakavaan tautiin, vammautua pysyvästi tai pahimmillaan jopa menehtyä siihen, Ulpu Elonsalo sanoo ja lisää, että kansallisen rokotusohjelman mukaisesta suojasta huolehtii oma terveyskeskus.

Mikä kansallinen rokotusohjelma?

THL:n verkkosivuilla kerrotaan, että kansallisesta rokotusohjelmasta päättää sosiaali- ja terveysministeriö. Rokotusohjelman rokotteet rahoitetaan valtion budjetista ja ne ovat maksuttomia sekä vapaaehtoisia.

Rokotusaikataulu laaditaan siten, että saavutetaan riittävä suojateho oikeaan aikaan mahdollisimman vähillä rokoteannoksilla ja haittavaikutuksilla.

Tartuntatautilain mukaan rokotusten käytännön järjestelyistä vastaavat kunnat. THL ohjeistaa terveydenhuoltohenkilöstön rokotusohjelman toteuttamisesta ja seuraa rokotuksin estettävien tautien ilmaantumista sekä rokotusohjelman turvallisuutta.

Lue myös: Luotto rokotteisiin kasvaa Euroopassa, ilmenee tutkimuksesta

Tällä hetkellä rokotusten kattavuus on THL:n mukaan Suomessa hyvä. Rokotusten ansiosta monet taudit, niiden jälkitaudit ja komplikaatiot ovat käyneet hyvin harvinaisiksi tai hävinneet Suomesta kokonaan.

Epidemiat pystytään pitämään kurissa vain, kun rokotuskattavuus on tarpeeksi korkea, THL:n nettisivuilla sanotaan. Riittävä rokotuskattavuuden taso riippuu taudista.

Helposti tarttuva ja leviävä tauti vaatii korkeamman rokotuskattavuuden kuin huonommin leviävä tauti.

Lue lisää: Annetaanko koronarokotetta yhtä paljon kaikkialle Suomeen?

Rokotetut ihmiset suojaavat epäsuorasti myös niitä, joita ei esimerkiksi iän tai muun syyn vuoksi ole voitu rokottaa. Rokotetut suojaavat myös henkilöitä, jotka ovat esimerkiksi perustaudin takia erityisen alttiita sairastumaan.

Myös rokotetun oma suoja paranee niin sanotun laumasuojan ansiosta.

Lue lisäksi: Koronalääkkeitä kehitellään, toistaiseksi ilman tulosta – Remdesivirin toimivuudesta erilaisia näkemyksiä

Rokotuksilla voidaan parhaimmassa tapauksessa hävittää tauti yhdeltä tietyltä alueelta tai koko maailmasta. Muutamia vuosikymmeniä sitten saatiin hävitettyä isorokko.

Esimerkiksi kurkkumätä, polio ja sikotauti on hävitetty rokottamalla Suomesta kokonaan tai lähes kokonaan.

Lähde: THL.