Jehovan todistajien mukaan yhteisöstä lähteneiden karttamisesta on annettu julkisuudessa vääristelty ja yksipuolinen kuva. Yhteisö vastasi sähköpostilla MTV Uutisten kysymyksiin, joita tällä viikolla julkaistu kirja "Vartiotornin varjossa" herätti.
Osa yhteisöstä lähteneistä kertoo Aila Ruohon kirjassa kokeneensa erityisen rankkana sosiaalisen eristämisen lähdön jälkeen. Ruoho kertoi myös yllättyneensä siitä kuinka moni yhteisöstä lähtenyt oli kertonut hautoneensa itsemurhaa Jehovan todistajista eroamisen vaihtoehtona.
Jehovan todistajien tiedottajan Veikko Leinosen mukaan vastauksia MTV Uutisten kysymyksiin oli laatimassa ryhmä Jehovan todistajia.
1. Miten Jehovan todistajat määrittelevät karttamisen? Mitä se käytännössä tarkoittaa?
– Verkkosivustomme selittää uskonnollista käsitystämme seuraavasti: Me emme karta niitä, jotka on kastettu Jehovan todistajiksi, mutta jotka ovat lakanneet kertomasta hyvää uutista toisille tai ehkä jopa ajautuneet pois todistajien yhteydestä. Päinvastoin haluamme auttaa heitä ja yrittää saada heidät jälleen kiinnostumaan hengellisistä asioista.
Jos joku tekee vakavaa syntiä, häntä ei automaattisesti eroteta. Toisaalta jos kastettu todistaja toimii toistuvasti vastoin Raamatun moraalinormeja eikä osoita katumusta, hänet erotetaan seurakunnasta. Raamatun ohje on selvä: ”Poistakaa paha ihminen keskuudestanne.” (1. Korinttilaisille 5:13.)
Entä jos mies erotetaan, mutta hänen vaimonsa ja lapsensa ovat edelleen Jehovan todistajia?
– Heidän uskonnolliset siteensä muuttuvat mutta verisiteet eivät. Aviosuhde ja normaali kanssakäyminen perheenä jatkuu, ja perheenjäsenten välinen kiintymys säilyy.
– Erotetut voivat käydä kokouksissamme. Halutessaan he voivat myös saada hengellistä apua seurakunnan vanhimmilta. Tavoitteena on auttaa heitä tulemaan jälleen Jehovan todistajiksi. Ne erotetut, jotka hylkäävät sopimattoman käytöksen ja ilmaisevat aitoa halua elää Raamatun normien mukaan, ovat aina tervetulleita takaisin seurakuntaan.
2. Esimerkki: Jos tytär on eronnut Jehovista, ja Jehovissa yhä oleva isä haluaa mennä viikonlopuksi tyttärensä luokse, onko tämä Jehovien oppien mukaan sallittua?
– Tilanteet vaihtelevat. Periaatteet ovat Raamatussa, ja yksilöt soveltavat niitä parhaaksi katsomallaan tavalla kussakin tilanteessa. Jehovan todistajat eivät kontrolloi jäsentensä henkilökohtaisia tai perheen sisäisiä ratkaisuja.
3. Ohjeistetaanko Vartiotorni-lehdessä esimerkiksi, että yhteisön jättäneitä ei pidä tervehtiä?
– Jehovan todistajat kunnioittavat Raamattua Jumalan sanana. Raamattu sanoo 2. Johanneksen kirjeen jakeissa 10, 11 (Kirkkoraamattu 1992): ”Jos joku tulee teidän luoksenne eikä opeta tällä tavoin, älkää ottako häntä kotiinne älkääkä edes tervehtikö häntä. Se, joka lausuu hänet tervetulleeksi, osallistuu hänen pahoihin tekoihinsa.”
4. Kuinka moni Jehovan todistaja vuodessa eroaa?
– Lukumäärä vaihtelee luonnollisesti vuosittain, mutta kyse on muutamista kymmenistä ihmisistä.
5. Kuinka moni tulee takaisin?
– Noin puolet tai jopa enemmän tulevat takaisin. Jotkut palaavat vuosien, jopa vuosikymmenten päästä ja olemme siitä hyvin iloisia. Jokainen on tervetullut takaisin.
6. Voisiko ohjeita/sääntöjä höllätä hieman? Ettei karttamisen tarvitsisi olla niin jyrkkää?
– Olemme havainneet, että Raamatun periaatteet ovat ihmisille hyödyksi ja valtaosa erotetuista toteaa omalta kohdaltaan, että heitä on kohdeltu oikeudenmukaisesti ja että he haluavat palata takaisin heti, kun se on mahdollista.
7. Sanoitte puhelimessa, että ette halua kommentoida Aila Ruohon kirjaa tässä yhteydessä, miksi?
– Se on hänen työnsä ja hän on tehnyt sen omista lähtökohdistaan. Emme katso siksi tarpeelliseksi kommentoida sitä.
8. Kysyn kuitenkin: Mitä ajatuksia kirja on herättänyt Jehovan todistajien keskuudessa?
– Toivomme, että ihmiset hankkisivat ensi käden tietoa Jehovan todistajista. Jehovan todistajat on hyvin avoin uskonto, näymme katukuvassa joka päivä. Kaikki kokouksemme ovat yleisölle avoimia. Vastaamme mielellämme meitä koskeviin kysymyksiin tavatessamme ihmisiä. Jw.org -nettisivuiltamme löytyy luotettavaa tietoa Jehovan todistajien uskonkäsityksistä ja toiminnasta.
Olemme tyytyväisiä siihen, että vaikka kirjan tekijät ovat laajalla rintamalla pyytäneet kielteisiä kommentteja entisiltä Jehovan todistajilta tai heidän lähipiirissään olevilta, niin on saatu koottua vain muutama kymmenen kielteistä tarinaa vuosikymmenten ajalta. Tämä vahvistaa sen, että Jehovan todistajat ovat erittäin tyytyväisiä uskontoonsa ja kokevat sen onnellisuutta ja sisäistä rauhaa tuovaksi.
Luotamme myös siihen, että Jehovan todistajat tunnetaan joka kaupungissa ja kylässä. Suomalaiset ovat ajattelevaa kansaa ja osaavat muodostaa itsenäisen näkemyksen omien havaintojensa perusteella.
9. Mitkä asiat teitä eniten harmittavat/haluaisitte oikaista niissä jutuissa, mitä mediassa Jehovan todistajista on viime aikoina tehty?
– Meitä koskevissa asioissa on paljon väärinymmärrystä ja joskus suoranaista tosiasioiden vääristelyä. Tietysti olemme pahoillamme, että monet jutut ovat yksipuolisia, tarkoitushakuisia ja jotkut vaikuttavat peräti vihapuheelta. Yksipuolisuus johtaa helposti siihen, että väitteet, joita hyvin pieni osa entisistä Jehovan todistajista esittää, pidetään koko ”totuutena” Jehovan todistajista ja heidän uskonkäsityksistään.
Jehovan todistajina arvostamme Raamattua ja sen periaatteita. Olemme olleet Suomessa yli sata vuotta ja lähes jokaisessa suvussa on todistajia, joten olemme hyvin tunnettuja täällä. Väitteet siitä, että joka kolmas Jehovan todistaja harkitsee itsemurhaa, jääkööt täysin omaan arvoonsa. Euroopan ihmisoikeustuomioistuin ratkaisussaan Moskovan Jehovan todistajat ja muut v. Venäjä (nro 302/02, 10.6.2010) otti kantaa tähän kappaleessa 132 ja lausui, että tällaisilla syytöksillä ”ei ollut tosiasiallista perustetta”.