Tarttuvatko bakteerit ovenkahvoista? Tappaako saippua kaikki taudinaiheuttajat? Lue, mitkä hygieniaan liittyvistä uskomuksista todella pitävät paikkansa.
Talvi on aikaa, jolloin ympärillämme on tavallista enemmän köhiviä ja niiskuttavia ihmisiä. Jos et halua saada tartuntaa tai tartuttaa muita, hyvä hygienia on ensiarvoisen tärkeää. Mutta tiedätkö, miten bakteereilta ja pöpöiltä suojaudutaan oikein?
Sinäkin olet saattanut uskoa näihin yhdeksään hygieniamyyttiin.
1. Viiden sekunnin sääntö
Kaikille tutun uskomuksen mukaan ruoka on syömäkelpoista, jos sen ehtii noukkia maasta ennen kuin viisi sekuntia on kulunut. Tosiasia kuitenkin on, että bakteerit eivät laske sekunteja. Tartunta saattaa kuitenkin olla vähäisempää mitä nopeammin poimit tuotteen maasta.
Ota kuitenkin huomioon, että esimerkiksi salmonellatartuntaan tarvitaan vain kymmenen bakteeria. Lattiasi voi myös olla likaisempi kuin se päällepäin näyttää.
2. Bakteerit tarttuvat ovenkahvoista
Monet välttelevät ovenkahvoihin tai kaiteisiin tarttumista, sillä he pelkäävät saavansa näistä pinnoista tartunnan. Tämä voi olla turhaa, sillä bakteerit ja virukset eivät elä näillä metallipinnoilla kovinkaan pitkään.
Flunssavirukset eivät tartu ovenkahvoista kovinkaan tehokkaasti.
Flunssavirus kuolee hetkessä: heti kun sitä suojaava neste on kuivunut. Vaikeampi tapaus on influenssavirus, joka voi elää jopa kaksi vuorokautta.
3. Saippua tappaa taudinaiheuttajat
Moni uskoo, että saippua on välttämätöntä bakteerien tappamisen kannalta. Näin ei kuitenkaan ole. Pelkkä vesi ja saippua eivät itsessään tapa bakteereita, vaan ne poistavat likaa mekaanisesti.
Jo pelkän veden mukana suurin osa bakteereista valuu viemäriin, mutta yhdessä saippuan kanssa tämä vaikutus tehostuu, sillä saippua poistaa iholta aineita, joihin pelkkä vesi ei pysty.
4. Vessanpönttö on todella bakteerinen
Vessanpönttö ei ehkä ole maailman puhtain paikka, mutta ei se likaisinkaan. Tutkimuksen mukaan wc-istuin sisältää noin 49 bakteeria viiden neliösentin kokoisella alueella. Työpöydällä saman kokoisella alueella bakteereita voi sen sijaan olla jopa 21 000. Kummalta siis mieluummin söisit ruokasi, vessanpöntöltä vai työpöydältäsi?
5. Kaikki pesevät kätensä
Käsien pesu opetetaan meille jo lapsena, mutta silti keskimäärin kymmenen prosenttia ihmisistä jättää kädet pesemättä wc:ssä käynnin jälkeen. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan noin 25 prosenttia miehistä ja 10 prosenttia naisista ei pese käsiään wc:ssä käynnin jälkeen.
Saippua poistaa käsistä aineita, joihin pelkkä vesi ei pysty.
Kädet toimivat tartunnan välittäjinä ulosteesta suuhun, jolloin bakteeritartunnan riski kasvaa huonon käsihygienian seurauksena.
6. Kaikki pesevät kätensä oikein
Suurin osa heistä, jotka pesevät kätensä wc:ssä käynnin jälkeen, eivät kuitenkaan pese ja huuhtele käsiään tarpeeksi pitkään. Tutkimusten mukaan käsien kunnolliseen puhdistamiseen vaaditaan saippuointi ja vähintään 15 sekuntia kestävä huuhtelu.
Totuus on kuitenkin se, että moni meistä pesee käsiään vain noin viiden sekunnin ajan. Tämä ei ole riittävä määrä, jos halutaan tuhota kaikki bakteerit.
7. Käsienkuivaaja levittää bakteereita
Uskomus siitä, että käsienkuivaajat levittävät bakteereita johtuu osaltaan myös riittämättömästä käsien pesusta. Jos kädet ovat edelleen likaiset ja kuivain puhaltaa voimakkaasti alhaalta päin, bakteerit voivat todellakin levitä ympäristöön.
Alaspäin puhaltavat kuivaimet eivät levitä bakteereita ympäristöön niin paljoa kuin ylöspäin puhaltavat.
Toisaalta kosteat kädet tarjoavat bakteereille täydellisen ympäristön lisääntymiseen, joten kuivaa kädet mieluummin kuin jätä ne märiksi.
8. Epähygieenisillä ihmisillä on täitä
Likaisuudella ei ole mitään tekemistä täiden kanssa. Erittäin hygieeninenkin ihminen voi saada tartunnan, sillä täit hamuavat ravinnokseen ainoastaan verta, eivät likaa. Täit tarttuvat kosketuksen välityksellä henkilöltä, jolla on täitä, mutta myöskään pelkkä hipaisu ei riitä, vaan kosketuksen tulee olla pidempiaikaista.
9. Käsien desinfiointi antaa vastustuskyvyn bakteereille
Käsien desinfiointi antaa vain väliaikaisen suojan bakteereilta.
Käsien desinfiointi ei anna vastustuskykyä bakteereille, vaan kädet tulee pestä huolellisesti vaikka käyttäisitkin käsidesiä säännöllisesti. Käsidesin tarkoituksena on poistaa käsistä väliaikaista mikrobiflooraa, joka koostuu pääasiassa bakteereista.
Miten ne kädet nyt pitikään pestä? Katso videolta:
Sisältö ei valitettavasti ole saatavilla.
Lähde: Mentalfloss, Tohtori.fi