Itsensä gluteeniherkäksi määrittelevillä esiintyi oireita riippumatta siitä, söivätkö he gluteenia tai eivät, ilmenee uudessa tutkimuksessa.
Tutkimuksessa selvisi, että itsensä gluteeniherkäksi määrittelevillä tutkimukseen osallistuneilla ihmisillä ilmeni oireita, kuten turvotusta ja vatsakipua, riippumatta siitä, sisälsikö ruokavalio oikeasti gluteenia vai ei.
Itsensä gluteeniherkäksi määrittelevät saattavat kärsiä keliakiaan liittymättömästä gluteeniherkkyydestä. Tutkijat kuvailevat keliakiaan liittymätöntä gluteeniherkkyyttä (NCGS) ja sen aiheuttajia vielä melko tuntemattomaksi ilmiöksi.
Lue myös: "Gluteeniherkkyys" ei johdukaan gluteenista? Uusi syyllinen löytyi
Keliakia on melko harvinainen
Vain noin yhdellä prosentilla ihmisistä länsimaissa on keliakia, Suomessa noin kahdella prosentilla.
Keliakia on autoimmuunisairaus, jossa gluteeni aiheuttaa tulehdusreaktion ohutsuolessa, ja sairaus oireilee usein erilaisina vatsavaivoina.
Tutkimusta toteuttamassa ollut professori Jessica Biesiekierski Melbournen yliopistosta sanoi The Guardianin artikkelissa keliakian olevan selkeästi määritelty sairaus, jonka diagnosointi on suoraviivaista.
Vaikka keliakia on melko harvinainen sairaus, osa ihmisistä välttelee gluteenia, Biesiekierskin mukaan mahdollisesti turhaan.
Lue myös: Monet keliaakikot kärsivät oireista tiukasta ruokavaliosta huolimatta – kehitteillä oleva lääke antaa toivoa
Yksi selitys nosebo-efekti
Tutkimus toteutettiin antamalla koehenkilöille kahden viikon ajan muun muassa jogurttia, johon lisättiin gluteenia, ja seuraavan kahden viikon ajan gluteenitonta jugurttia. Koehenkilöt eivät tienneet, milloin söivät gluteenia, ja milloin eivät.
Koehenkilöt raportoivat oireistaan tutkimusjakson aikana, ja heillä esiintyi samanlaisia oireita riippumatta siitä, oliko jogurtti gluteenitonta tai ei.
– Koehenkilöillä esiintyi ruoansulatusoireita, mutta näiden oireiden aiheuttaja ei ilmennyt olevan gluteeni, Biesiekierski kertoi artikkelissa.
Tutkijat uskovat koehenkilöiden oireiden liittyvän nosebo-efektiin. Nosebo tunnetaan myös nimellä lumehaittavaikutus, ja siinä potilas, tai tässä tapauksessa koehenkilö, kokee haittavaikutuksia hoidosta siksi, että hänellä on ennakko-oletus hoidon haitallisuudesta.
Lue myös: Plasebo voi olla tuttu termi, mutta tiedätkö nosebon merkityksen?
– Voin kuitenkin sanoa, että näiden potilasryhmien oireet ovat oikeita. Monille heistä gluteeni ei kuitenkaan ole niiden aiheuttaja, Biesiekierski sanoi.
Tutkimuksen merkittävimpiä löydöksiä oli Biesiekierskin mukaan ainakin se, että gluteeni ei välttämättä ole syyllinen keliakiaan littymätöntä gluteeniherkkyyttä kokevan oireisiin.
Gluteenittomaan ruokavalioon siirtymisen sijaan tutkijat neuvovat selvittämään, voisivatko oireet johtua jostakin muusta tekijästä ruokavaliossa. Myös psykologisesta hoidosta, kuten kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, voi Biesiekierskin mukaan olla apua.
Lue myös: Onko vatsasi jatkuvasti turvonnut ja kipeä? Asiantuntijat nimeävät yhden keinon päästä eroon kiusallisesta vaivasta
Tutkimuksesta myös kritiikkiä
Muiden alan tutkijoiden mukaan tutkimus vaatisi suuremman koehenkilöotannan, jotta siitä voitaisiin tehdä täysin paikkansapitäviä johtopäätöksiä.
– Vaikka tutkimus lisää ymmärrystä aiheesta, se ei kumoa keliakiaan liittymättömän gluteeniherkkyyden olemassaoloa, tutkija Keith Duncanson sanoi The Guardianin artikkelissa.
Tutkimus julkaistiin United European Gastroenterology Journal -julkaisussa maaliskuussa.
Lue myös:
"Oireet voivat olla hyvin huomaamattomia" – moni sairastaa keliakiaa tietämättään
Turvottaako? Kokeile näitä konsteja olon helpottamiseksi
Katso myös: Miten keliaakikko voi säästää ruokakuluissa?
1:00
Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!
Lähteet: The Guardian,United European Gastroenterology Journal