Mietojen opioidipohjaisten kipulääkkeiden käyttö on kymmenkertaistunut 25 vuodessa. Asiasta uutisoi Kaleva.
kalevan saamat tiedot käyvät ilmi Fimean tilastoista, jotka perustuvat lääketukkukauppojen myyntiin apteekeille ja sairaaloille. Opioidipohjaisten lääkkeiden käytön kasvu näkyy myös Kelan tilastoissa.
– Yksi hypoteesi on, että esimerkiksi syöpäpotilaiden tarve saada tehokasta kivunlievitystä tunnistetaan paremmin. Opioidien käyttö on kuitenkin kyseenalaista sellaisissa kiputiloissa, joissa niiden hyödyistä ei ole vastaavaa tutkimusnäyttöä, kliinisen farmakologian ja lääkehoidon erikoislääkäri Päivi Ruokoniemi Fimeasta sanoo Kalevan haastattelussa.
A-Klinikkasäätiön johtava ylilääkäri Kaarlo Simojoki toteaa, että Suomessa kipua hoidetaan usein kodeiinilla, vaikka tavalliset särkylääkkeet tai niiden yhdistelmät riittäisivät kivun hoitamiseen.
– Jos lääkkeiden käytön kasvu yhä jatkuu, Suomessa on käsissä samanlainen opioidi-epidemia kuin Yhdysvalloissa tai Englannissa, Simojoki varoittaa.
Lehden haastattelemien asiantuntijoiden mukaan kivun hoito edes voimakkailla kipulääkkeillä ei sinällään ole ongelma. Ongelma on se, että lääkemääräyksen saaneet ihmiset jäävät usein ilman riittävää ja säännöllistä seurantaa, jolloin voimakkaiden lääkkeiden käyttö voi lyhyessäkin ajassa johtaa riippuvuuden muodostumiseen.
– Jos ihmiset pääsisivät säännöllisesti lääkäriin, ongelmat huomattaisiin ajoissa. Nyt ihmiset putoavat helposti seurannan ulkopuolelle. Reseptejä on vain uusittu, kunnes yhtäkkiä huomataan, että kodeiiniongelma on syntynyt, Simojoki toteaa.
Simojoen mielestä voimakkaiden kipulääkkeiden käyttöä vähentäisi sekin, jos pitkäaikaisessa hoidossa käytettäisiin enemmän lääkkeettömiä kivunhoitomenetelmiä kuten esimerkiksi fysioterapiaa.
Mietoja opioideja ovat muun muassa kodeiini, dextropropoksifeeni, tramadoli ja buprenorfiini. Vahvoja opioideja ovat puolestaan muun muassa morfiini, oksikodoni, fentanyyli ja metadoni.
Lääkeriippuvuus voi syntyä viikoissa tai muutamassa kuukaudessa.