Opioidien ongelmakäyttö tuplaantunut Suomessa –"Ilmapiiri on muuttunut huumausainemyönteisemmäksi"

Resurssipula jättää osan riippuvaisista hoidon ulkopuolelle.

Opioidien ongelmakäyttö tuplaantui Suomessa 2010-luvulla, eikä mikään anna viitteitä siitä, etteikö käyttö olisi lisääntynyt entisestään viime vuosina, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ylilääkäri Margareeta Häkkinen.

Samaan aikaan entistä useampi opioidiriippuvainen jää kuitenkin ilman hoitoa.

–  Tämä ei läheskään aina johdu siitä, että hoitoa ei haluttaisi, vaan Suomessa on paljon erilaisia kynnyksiä: hoitoon pääsyä joutuu odottamaan pitkään, ja jos yksi hoitojakso ei auta, meillä ei usein ole riittävästi eikä riittävän intensiivistä hoitoa tarjolla, Häkkinen toteaa.

Suomessa yleisin väärinkäytetty opioidi on buprenorfiini.

"Järjestelmällinen laitosmuotoisen päihdehuollon alasajo"

A-klinikkasäätiön somelääkäri Atte Virolainen kuvailee, että Suomessa on tapahtunut viimeisen 20 vuoden aikana järjestelmällinen laitosmuotoisen päihdehuollon alasajo, jonka seurauksista kärsitään tällä hetkellä.

Resursseja on hänen mukaansa vähennetty ankarasti myös psykiatrisesta laitoshoidosta, mikä näkyy päihdepuolellakin, sillä päihde- ja mielenterveysongelmat esiintyvät usein samoilla potilailla.

Moni pyrkii huumeidenkäytöllä lääkitsemään psyykkisiä ongelmiaan.

Netti muuttanut huumekauppaa

Virolainen löytää opioidien ongelmakäytön yleistymisen taustalta myös muita syitä.

–  Ilmapiiri on muuttunut huumausainemyönteisemmäksi. Kaikkia huumausaineita kokeillaan aiempaa enemmän, ja osa "viihdekäyttäjistä" päätyy lopulta opioidiriippuvaisiksi. Myös tarjonta on lisääntynyt. Nettikaupan vuoksi huumeiden hankkiminen on kohtalaisen helppoa.

Opioidien pariin ajaudutaan muiden päihteiden kautta

Virolaisen mukaan on hyvin yleistä, että opioidien pariin ajaudutaan muiden päihteiden kautta. Tyypillinen järjestys on kannabis, alkoholi, bentsodiatsepiini, amfetamiini ja lopulta opioidit.

Häkkinen kertoo, että opioidien huumausainekäyttö on yleisintä 25–34-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa, ja miehillä tavallisempaa kuin naisilla.

Lääkärin määräyksestä

Opioidien ongelmakäyttöön ajaudutaan Suomessa myös toista, harvinaisempaa polkua pitkin, muistuttaa Häkkinen.

–  Lääkäri määrää opioideja kipuihin, yleensä hieman liian matalalla kynnyksellä ja liian suuren määrän. Kun käyttö jatkuu pidempään, lääkkeeseen jäädään koukkuun ja sitä otetaan, vaikka akuutti kipu on jo hoidettu, Häkkinen kuvailee.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean mukaan mietojen opioidien käyttö kivun hoidossa alkoi hiljalleen vähentyä 2010-luvulla, ja väheneminen kiihtyi entisestään, kun Kela lähetti vuonna 2017 kirjeen sellaisille lääkäreille, jotka olivat määränneet opioideja liian kevein perustein.

Kirjoitetaanko opioidireseptejä liian kevein perustein?

Opioidit ovat Häkkisen mukaan ensisijaisia lääkkeitä syöpäkipujen ja muun pahanlaatuisen kivun hoidossa.

Opioideja saa virallisesti määrätä keskivaikean ja vaikean kivun hoitoon, ja niitä käytetään lyhytaikaisesti esimerkiksi leikkausten jälkeisessä kivunhoidossa.

–  Sen sijaan opioidit eivät ole pitkäaikaisen kivun hoitokeino, vaikka myös sellaisena sitä edelleen Suomessa käytetään. Selkäkipu on tyypillinen esimerkki.

Lääkkettömät hoitokeinot työläitä 

Häkkinen uskoo, että liian kevein perustein kirjoitettujen opioidireseptien taustalla on usein se, että lääkkeettömät hoitokeinot ovat yleensä työläitä eikä niihin välttämättä ole resursseja tai osaamistakaan.

Esimerkiksi selkäkipupotilas saattaa joutua odottamaan fysioterapiaan pääsyä pitkään, ja kun hän lopulta pääsee sinne, edessä voi olla pitkä ja vaativa kuntoutus.

–  Reseptin kirjoittaminen on lääkärille helppoa ja nopeaa, ja myös potilas pääsee sillä hetkellä helpommalla.

Lue myös:

    Uusimmat