Keski-Suomessa Äänekoskella on puhjennut Suomen ensimmäinen ameba-epidemia koskaan. Positiivisen näytteen on antanut jo 27 Hietaman ja Parantalan vesikriisialueen asukasta, joista 12 on lapsia.
Apulaisylilääkäri Marju Tammelin Äänekosken terveyskeskuksesta kertoo, että puhtaita näytteitä on ollut 89. Kaikkiaan näytepurkin on hakenut jo yli 200 ihmistä.
Kertooko tämä huolen leviämisestä paikkakunnalla?
– Ihmiset haluavat tarkistuttaa tämän, ja se on ihan hyvä. Tämä on kuitenkin lääkkeillä pois hoidettava vaiva, hän sanoo MTV Uutisille.
Kyseessä on amebojen sukuun kuuluva alkueläin Dientamoebe fragilis, joka on Suomessa harvinainen. Se hoidetaan antibiooteilla, jos se joutuu elimistöön. Hyvä käsihygienia on tärkeää ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
Amebaa on syytä epäillä, jos kärsii vähäisistäkin vatsavaivoista tai on pahoinvointia, ruokahaluttomuutta tai väsymystä. Ameba voi löytyä myös oireettomalta kantajalta.
– Dientamoebe fragilis ei ole hyvin tunnettu, mutta tiedetään että se elää elimistössä pelkästään suolistossa ja todennäköisesti kuolee nopeasti jouduttuaan sieltä pois.
Kyseinen ameba kulkeutuu suomalaisen elimistöön yleensä trooppisesta maasta saastuneen ruuan tai veden mukana.
– Infektio ei ole pahimmillaankaan hengenvaarallinen, mutta pitkäaikaiset oireet voivat aiheuttaa merkittävää haittaa potilaalle, Tammelin huomauttaa.
Vesikriisi vaivaa yhä
Terveysvalvonnan johtaja Jukka Lappalainen Laukaan ympäristöterveydenhuollosta sanoo, että kyseessä on ensimmäinen kerta, kun tällaista amebaa löydetään Suomesta epidemiamittakaavassa.
Hänen mukaansa myös lääkäri ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ovat yhtä mieltä siitä, että amebaepidemia liittyy mitä luultavimmin Äänekosken vesikriisiin.
– Sataprosenttisen varmahan ei koskaan voi olla, hän sanoo.
– Mutta muut vaihtoehdot ovat niin erikoisia, ettei niitä ilkeä edes esittää.
Lappalainen kuvailee skenaariota, jonka mukaan saastumisalueella eri ikäiset toisilleen tuntemattomat ihmiset, jotka eivät ole käyneet ulkomailla ehkä ikinä, olisivat saaneet ulkomailla yleisen amebatartunnan kotona pyöriessään ja sairastuneet usean kymmenen ihmisen voimin yhtä aikaa amebasta. Eihän se kovin todennäköiseltä vaikuta.
Aiemmin varmistui, että jätevesipäästö aiheutti alueella jo sapovirusepidemian. Myös ameba näyttää Lappalaisen mukaan tarttuneen jo aiemmin, saastumisen aikaan, koska vettä on sittemmin kloorattu tehokkaasti ja keittokehotus on yhä voimassa.
Lappalaisen mielestä vesikriisin hoitamiseen tarvitaan yhä lisäkeinoja. Niitä pohditaan huomenna epidemiatyöryhmän kokouksessa.